PÄIVITETTY
Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa ja kolmas maailmassa, joka myönsi naisille äänioikeuden vuonna 1906. Tämä pitää paikkansa, mutta se on vain puolet tarinasta: suomalaisille naisille annettiin oikeus siirtää (jus sanguinis)kansalaisuus lapselleen vasta vuonna 1984, eli 66 vuotta itsenäistymisen jälkeen.
Kansalaisuuslain muutos (HE 43/1984) tuli voimaan 1. syyskuuta 1984 eduskunnan tuella sekä presidentti Mauno Koiviston ja sisäasiainministeri Matti Luttinenn, molemmat sosialidemokraateja, myötävaikutuksella.
Sen lisäksi, että naispuolisia kansanedustajia oli tuolloin 63, mikä vastasi 31,5 % kaikista kansanedustajista, miespuoliset kansanedustajat ajoivat lain muuttamista.
Lähde: Eduskunta.fi
Suomi teki muutoksia vuoden 1920 kansalaisuuslakiin sallimalla suomalaisen äidin lapsen saada Suomen kansalaisuuden, jos isä oli tuntematon.
Naisilla ei kuitenkaan ollut yleistä oikeutta siirtää kansalaisuuttaan lapsilleen. Tilanne alkoi muuttua toisen maailmansodan jälkeen, kun useat maat, kuten Ranska, Espanja ja Italia, antoivat naisille yhtäläiset kansalaisuusoikeudet. Vuosien 1970 ja 1990 välillä monet Euroopan maat uudistivat lainsäädäntön.
Rajoitus ei ollut mitenkään harmiton. Minä en esimerkiksi voinut saada Suomen kansalaisuutta, koska vain äitini oli suomalainen. Tämä tarkoitti, että jouduin suorittamaan asepalveluksen Argentiinassa niin sanotun likaisen sodan aikana, joka oli yksi maan väkivaltaisimmista ajanjaksoista ja jolloin noin 30 000 ihmistä katosi. Elämäni olisi ollut hyvin erilainen, jos minulla olisi ollut oikeus Suomen kansalaisuuteen.
Asiaa tekee vielä mielenkiintoisemmaksi se, että Suomi oli vuosina 1860–1999 maastamuuttomaa, jolloin noin 1,2 miljoonaa suomalaista muutti ulkomaille. Sen lisäksi, että kyse oli selvästä sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, herää kysymys: pelkäsivätkö viranomaiset, että ulkomaalaiset miehet “veisivät” suomalaiset naiset ja että syntyisi ei ns kantsuomalaisia lapsia?
Oli miten oli, Suomen tulisi esittää anteeksipyyntö naisille ja niille lapsille, joita syrjittiin lain vuoksi.