People had a saying in Argentina when de facto régimes called the shots by ousting democratically elected governments: No hay mal que dure cien años, the longest day must have its end. One matter that the new military rulers made you feel was weak and vulnerable.
The saying would apply well to National Coalition Party Prime Minister Petteri Orpo’s government and Perussuomalaiset* Interior Minister Mari Rantanen’s xenophobic policies. Even if Orpo and Rantanen and her ilk believe they are invisible, their stay in power will have an end.
Finland’s xenophobic policies and legalizing pushbacks are the trademarks of Prime Minister Petteri Orpo’s government. No matter how much the government attempts to sugarcoat its ant-migrant policies, the harder it will be to cover the stench.
Human rights ranked low in Finland during the Cold War (1944-1991). Perussuomalaiset (PS)* Interior Minister Mari Rantanen, a well-known xenophobe, is drafting legislation that would take Finlnad back to the Cold War, when Russians and other migrants were denied the right to asylum.
In criticizing government plans to pushback asylum seekers at the Finnish-Russian border, International law professor Martti Koskenniemi accused in January Prime Minister Pettri Orpo of excuses for breaching international agreements.
Interior Minister Mari Rantanen is the face of Finland’s anti-immigration policy and disdain for human rights.
Rantanen, whose past posts show her disdain for migrants, especially Muslims and people from other developed countries, is at it again – let’s shun human rights and not allow Muslims and other non-whites to enter Finland.
Adding salt to injury and showing how low Finland’political class has stooped, an opinion poll given to MPs revealed that the majority of lawmakers (Kokoomus and PS) were in favor of pushbacks. The Social Democrats said they were cautiously in favor [what does that mean] of such an illegal measure. The only parties that opposed pushbacks were the Greens and Left Alliance. The Christian Dermocrats and Swedish People’s Party did not respond to the poll.
The interesting question is not only what kinds of loopholes the government will find to breach international law and our constitution, but what next is in the pipeline to deny asylum seekers and migrants their rights.
If I were you, I’d be apprehensive about what this government has planned up its sinister sleeve.
Very rarely does the Finnish media approach a member of the Russian community to ask their views about news that impacts them. A good example is during the presidential debates when asked if the candidates would be ready to take away Finnish citizenship from Russians retroactively.
Katja Marova is a dual citizen of Russia and Finland who has lived in this country for fourteen years. Like some Russian speakers, she believes that some in her community saw the presidential election of Aleksander Stubb negatively.
Katja Marova, who lives in Lappeenranta, is worried about the civil rights of Russians.
Apart from Finnish and Swedish, the Russian-speaking community is the third biggest in Finland.
“The measure [to exclude Russians from getting Finnish citizenship] is clear discrimination and very concerning, coming from our president,” said Marova, a city of Lappeenranta deputy councilperson for the Left Alliance.
It is surprising that in the media there was no column or editorial written against taking away the right of dual citizenship from Russians. If Finland ever went through such a plan, it would be an eternal black spot in our history, a modern version of the Nuremberg Laws that excluded Jews from German society.
“Russians don’t only face the wrath of a despotic regime, but racism and hatred in Finland by politicians, the media, and society in general. We have a good government program,” says the government.
While parties like National Coalition Party (Kokoomus) and xenophobic Perussuomalaiset (PS)* try to score brownie points with their hateful messages, the closing of the border offers such parties an opportunity.
Maahan muuttaneiden nuorten jengiytymisessä näkyy usein heidän jatkuva oppijan roolinsa ja sopeutumisen haasteet uuteen ympäristöön.
Nuoret saattavat omaksua uudet normit ja käyttäytymismallit nopeammin kuin vanhemmat perheenjäsenet, mikä voi aiheuttaa väärinymmärryksiä ja sukupolvikuiluja. Samalla nuorten mahdollisuudet kotoutua nopeasti ja hyödyntää uusia tietojaan perheen sisällä voivat herättää epäluottamusta vanhemmissa, jotka pelkäävät lastensa joutuvan huonoille teille menettäessään perinteitä ja arvoja.
Murrosikä tuo mukanaan haasteita monille nuorille, myös maahanmuuttajille.
Viranomaisten ja muiden tukijoiden on tärkeää tarjota heille tarvittavia resursseja ja palveluita, jotta he voivat käsitellä murrosiän haasteita terveellisellä ja myönteisellä tavalla.
Heidän on saatava tukea ja ohjausta käsitellessään näitä haasteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi identiteetin muodostumiseen, sosiaalisten suhteiden rakentamiseen ja kulttuuriseen sopeutumiseen.
Ylirajaiset asiat, kuten suvun velvoitteiden hoitaminen ja odotukset menestyksestä, vaikuttavat myös perheiden dynamiikkaan.
Monilta maahan muuttaneilta nuorelta odotetaan sekä taloudellista menestystä että huolenpitoa kaukaisemmista sukulaisista, mikä voi luoda paineita ja ristiriitoja perheen sisällä. Lisäksi koulumenestyksen taustalla vaikuttavat kotiolot ja ryhmäjännitteet, jotka voivat vaikeuttaa nuorten sopeutumista ja menestystä koulussa.
Nuorisotyön, koulun ja perheen yhteistyö on keskeistä oppimisvalmiuksien vahvistamiseksi ja sukupolvien välisen ymmärryksen edistämiseksi.
Viranomaisten rooli on keskeinen maahan muuttaneiden nuorten ja heidän perheidensä tukemisessa ja kotoutumisessa. Syrjintä ja rasismi ovat esteitä maahanmuuttajien ja heidän perheidensä sopeutumiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan.
Kokonaisuudessaan viranomaisten rooli on luoda turvallinen ja tasa-arvoinen ympäristö maahan muuttaneille nuorille ja heidän perheilleen, jossa he voivat kotoutua ja saavuttaa parhaat mahdolliset edellytykset menestyä yhteiskunnassa.
Kulttuurisensitiivisyys viranomaisten toiminnassa voi auttaa paremmin ymmärtämään monikulttuurisia yhteisöjä ja niiden tarpeita. Tämä voi sisältää koulutusta kulttuurieroista ja -herkkyydestä sekä vuorovaikutusta eri kulttuureista tulevien nuorten kanssa.
Perussuomalaiset (PS)* Finnish Interior Minister Mari Rantanen not only loathes Muslims and other minorities, but her suspicion of migrants and minorities have made her paranoid. The panacea of all of Finland’s problems are groups like Muslims, according to her.
Without giving a shred of evidence of social security fraud, Rantanen wants to create Kela (The Social Insurance Institution) agents to uncover fraud and create a hotline to get people to snitch on others.
This is another frightening example of where fear can lead you on slippery slopes. Rantanen’s, the PS and the government’s unfair and racist treatment of migrants is strengthening suspicion, polarizing society and causing Finland great harm. Xenophobia is an chronic illness.
Yksi mediassa eniten rodullistetuista tarinoista on niin sanottu nuorten gans, jonka Perussuomalaiset kopioi Ruotsidemokraateilta.
On selvää, että PS liioitteli havaintojaan poliisin ja medianavulla nuorten jengeistä Suomessa, jossa on arviolta 100-200 jengiläistä. Ruotsissa niitä on tuhansia.
Ei ole vain häpeällistä, miten PS:n ja Kokoomuksen kaltaiset puolueet riistävät ja hyväksikäyttävät maahanmuuttajanuorten rikollisuutta, vaan myös media ja poliisi ovat mukana.
Alla olevassa jutussa Migrant Tales varoitti Yleä virheestä, jonka se teki siitä, kuka on maahanmuuttajataustainen henkilö. Ensimmäisessä otoksessa todettiin, että jos ainakin toinen lapsen vanhemmista on syntynyt ulkomailla, hän on silloin maahanmuuttajataustainen henkilö.
Väärin. Jos toinen vanhemmista on suomalainen, lapsi on sitten suomalaistaustainen.
Kiitoksia kuitenin siitä, että toimittaja korjasi virheen. Korjaus kesti viikon ennen kuin se oli julkinen.
Miksei poliisi sanonut mitään alkuperäisestä virheestä?
Toiminta voi olla haastavaa ja epäonnistua, jos toiminnassa esiintyy rasistisia uskomuksia maahanmuuttajista, erityisesti nuorista “ongelmanuorista”.
On valitettavan yleinen asetelma, jossa maahanmuuttajanuoret nähdään usein uhkana eikä uhattuina, vaikka he voivat itsekin olla haavoittuvassa asemassa ja alttiina erilaisille riskeille ja vaaroille. Tämä johtaa siihen, että heidän tarpeensa ja kokemuksensa jäävät vaille asianmukaista huomiota ja tukea.
Yhteiskunnalliset rakenteet ja asenteet voivat luoda tilanteen, jossa maahanmuuttajanuoret nähdään potentiaalisina uhkina esimerkiksi turvallisuudelle tai yhteiskunnalliselle vakaudelle.
Mediassa ja julkisessa keskustelussa näkyy se retoriikka, joka korostaa maahanmuuttaja-nuorten negatiivisia piirteitä ja käyttäytymistä, mikä voi vahvistaa heidän leimaamistaan uhkana.
Puutteellinen ymmärrys maahanmuuttaja-nuorten kokemuksista, taustoista ja tarpeista johtaa siihen, että heidän haavoittuvuutensa ja tarpeensa jäävät huomiotta.
Tämä asetelma korostaa tarvetta tiedon lisäämiselle, asenteiden muuttamiselle ja rakenteellisten epäkohtien korjaamiselle, jotta maahanmuuttajanuorten oikeudenmukainen kohtelu ja tuki voidaan varmistaa. On tärkeää nähdä maahanmuuttajanuoret yksilöinä ja tunnistaa heidän tarpeensa ja kokemuksensa, jotta voidaan tarjota asianmukaista tukea ja suojelua heidän haavoittuvassa asemassaan.
