Olen Sari Alhariri, syrialainen mies. Tulin Suomeen 2015. Asuin Laitilassa kahdeksan kuukautta ja sain myönteisen turvapaikkapäätöksen.
Tein maahanmuuttovirastolle perheenyhdistämishakemuksen.
Vaimoni ja lapseni ovat lähteneet Syyriasta ja ovat olleet Libanonissa nyt kaksi vuotta. He eivät pystyneet matkustamaan Suomen lähetystöön Turkkiin, joten Migri haastatteli heitä Libanonissa. Koko perheeltä otettiin myös DNA-näytteet.
Odotin vastausta noin vuoden. Vastaus oli negatiivinen. Tein valituksen päätöksestä 27.11.2017. Uutta päätöstä ei ole vielä tehty.
Minulla on neljä tyttöä ja kaksi poikaa. Lapseni ovat syntyneet 2000-2008. Vanhimmat lapseni ehtivät käydä koulua vähemmän kuin kaksi vuotta ennen kuin ongelmat Syyriassa alkoivat. Kolme tyttäristäni vammautui vakavasti vuosina 2013-2014. Vanhimmalla tyttärellä Marwlla on näkövamma. Shama (s.2005) joutui sivullisena välienselvittelyn uhriksi ja oli sairaalassa kuukauden vakavan päävamman takia.
Alharirille, perheenyhdistämispolitiikka tuottaa mielenterveysongelmia.
Alharirin kolme tytärtä.
Vaimoni ja lapseni ovat vuosina 2010-2016 kärsineet Syyriassa pelosta ja paniikista, he ovat nähneet ystävien ja sukulaisten kuolemaa, joutuneet nukkumaan ulkona ja kellarissa suojassa pommeilta. Kaikki tämä on aiheuttanut heille paniikkia ja psyykkisiä oireita.
Libanonissa perheeni asuu asunnossa, jossa on heidän lisäkseen 9 muuta asukasta. Asunnossa on yksi huone, keittiö ja kylpyhuone. He eivät voi liikkua ulkona, koska heillä ei ole oleskelulupaa.
Continue reading “Sari Alhariri: Suomen perheenyhdistämispolitiikka sairastaa ja on pahoinvoiva”