Suomessa puhutaan hoitajapulasta, mutta todellisuus työmarkkinoilla näyttää erilaiselta. THL:n tilastot osoittavat, että vanhustenhoidossa puuttuu tuhansia ammattilaisia lakisääteisen hoitosuhteen täyttämiseksi. Silti tuhannet kotimaiset hoitajat ovat työttömiä tai alityöllistettyjä, usein riippuvaisia työttömyyskorvauksista tai sosiaalituesta. Samaan aikaan yksityiset hoivapalveluyritykset, kuten Attendo Oy, rekrytoivat aktiivisesti työntekijöitä kolmansista maista, mikä on herättänyt laajaa kritiikkiä (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011836321.html).
Vuodesta 2020 Attendo Oy on palkannut noin 1 500 hoitajaa Filippiineiltä, Etiopiasta, Keniasta ja Intiasta. Monet työskentelevät määräaikaisilla sopimuksilla, mutta nauttivat erityisestä irtisanomissuojasta. Kotimaiset hoitajat puolestaan menettävät usein työpaikkansa ensimmäisenä säästötoimien yhteydessä. Lisäksi ulkomaiset työntekijät tienaavat selvästi vähemmän kuin suomalaiset kollegansa, mikä on johtanut syytöksiin palkkadympingistä: työnantajat alittavat tarkoituksellisesti työehtosopimusten ja lakien mukaiset minimipalkat. Tämä heikentää työntekijöiden toimeentuloa ja luo epäreilua kilpailua.
Kriitikot varoittavat, että kolmansien maiden työntekijät heikentävät kotimaisia työehtosopimuksia. He tekevät usein kaksoisvuoroja tai ylityötä, joita voimassa olevat sopimukset eivät salli. Samaan aikaan Attendo on vähentänyt erikoispalkkioita, kuten hälyrahoja SOTE-sopimuksen alaisille työntekijöille. Kolmansien maiden hoitajat ovat jatkuvasti käytettävissä ja ottavat vastaan ylityöt harvoin kieltäytyen.
Kotimaisten hoitajien tilanne on yhä haastavampi: vakituisia työsopimuksia on yhä vähemmän, ja tilalla on määräaikaisia, kutsuttavia tai nollatuntisopimuksia. Liiketoiminnallisten irtisanomisten yhteydessä heidät irtisanotaan ensin, kun taas kolmansien maiden työntekijät pysyvät suojalakien ansiosta turvassa. Tämä aiheuttaa tyytymättömyyttä työntekijöiden keskuudessa ja laajempaa yhteiskunnallista kitkaa.
Kielitaidolla on myös merkitystä. Riittämätön suomen- tai ruotsinkielen osaaminen voi johtaa virheisiin lääkkeiden annossa ja hoitodokumentaatiossa, mikä vaarantaa potilaiden turvallisuuden. Asiantuntijat varoittavat, että väärät lääkkeet, annostukset tai laiminlyödyt hoitotoimet voivat aiheuttaa vakavia seurauksia vanhuksille.
Taloudellisestikin malli herättää kysymyksiä: suuri osa palkoista lähetetään työntekijöiden kotimaihin, mikä vähentää rahavirtaa Suomessa. Samalla kotimaiset hoitajat menettävät työmahdollisuuksia, ja heidän tulonsa kuluisivat suoraan Suomen taloudessa.
Poliittisesti tilanne on kiristynyt:
- Orpon hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta tarkkailijat pitävät tätä tyhjänä lupauksena, joka palvelee lähinnä työnantajia ja elinkeinoelämää.
- Varapääministeri ja talousministeri Riikka Purra ei pidä vaalilupaustaan maahanmuuton vähentämisestä, vaan tukee Orpon politiikkaa ja EK:n etuja, jotka edelleen rekrytoivat halpaa työvoimaa kolmansista maista.
Attendon malli on saanut seuraajia muissa vanhustenhoitolaitoksissa: myös ne luottavat pysyvästi saatavilla oleviin kolmansien maiden työntekijöihin ja syrjäyttävät kotimaisia ammattilaisia. Tämä voi pitkällä aikavälillä heikentää hoitoalan houkuttelevuutta, sillä yhä harvempi nuori valitsee uran vanhustenhoidossa.
Pitkän aikavälin vaikutukset ammattiliitoille, työoikeudelle ja yhteiskunnalle:
- Ammattiliitot menettävät kotimaisia jäseniä, sillä vakituisia työpaikkoja katoaa ja kolmansien maiden työntekijät harvoin liittyvät liittoihin.
- Jäsenmäärän vähentyessä työ- ja kollektiivioikeudellinen perusta heikkenee.
- Kotimaiset hoitajat joutuvat työnantajien pelinappuloiksi, ja työehtosopimusten sekä työoikeudellisten standardien valvonta heikkenee.
- Hoitoalan työolosuhteet heikkenevät pysyvästi, ja ammatin prekaarisuus lisääntyy.
- Yhteiskunnallinen tyytymättömyys kasvaa: kotimaiset kokevat syrjintää ja kolmansien maiden työntekijöiden nähdään usein “halpana työvoimana”, mikä voi lisätä ulkomaalaisvastaisuutta ja poliittisia jännitteitä.
Suomen hoivajärjestelmän rakenteelliset ongelmat nousevat esiin: kyse ei ole vain todellisesta työvoimapulasta, vaan myös budjettipolitiikasta, työehtosopimuskiistoista, kielimuureista, epävarmoista työsopimuksista, taloudellisista vaikutuksista, ammatin houkuttelevuuden vähenemisestä, ammattiliittojen heikentymisestä ja yhteiskunnallisesta tyytymättömyydestä – kaikki tekijöitä, joista yritykset kuten Attendo hyötyvät. Niin kauan kuin käytäntö jatkuu, hoitajapula pysyy poliittisesti, oikeudellisesti, moraalisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kiistanalaisena.
*International Lawyer, legal counsel, critical analyst, executive consultant, project & HR Manager, Investment, writer, commentator (Linkedin)
Alkuperäinen tarina julkaistiin Linkedinissä.