Vaikka poliisissa ilmenee väkivaltaa, siellä ei ole väkivallankulttuuria. Mutta toisin, kuin poliisijohtaja Ylen haastattelussa kertoo, poliisissa on organisaatiota suojeleva vahva sisäänpäin kääntynyt lojaalisuudenkulttuuri.
Lähde: Yle
Sisäistä lojaalisuudenkulttuuria ruokkii hierarkia, kollegiaalisuus, yhteinen identiteetti ja pelko. Ulospäin tämä saattaa näyttäytyä ylilyönteinä, epäoikeudenmukaisena toimintana ja vastuunvälttelynä.
Yhteinen identiteetti liittyy yhteiseen uniformuun ja taisteluun rikollisuutta vastaan. Kollegiaalisuus liittyy jaettuun kokemukseen jatkuvaan väkivallanuhan kohteena olemiseen. Vaarallisten tilanteiden hoitaminen perustuu hierarkkiseen johtamiseen, joka heijastuu myös organisaation sisäiseen päivittäisjohtamiseen.
Hierarkkiseen organisaatioon liittyy vahva lojaliteettivelvoite. Se ei salli kyseenalaistamista edes silloin, kun johtaja toimii epäeettisesti tai jopa rikollisesti. Tämän vuoksi Jari Aarnio kykeni toimimaan vuosikausia kenenkään kyseenalaistamatta. Hän nautti johdon vahvaa luottamusta ja alhaaltäpäin esitetyt kysymykset johtivat yksikön vaihtoon tai ulkokehälle joutumisen.
Kulttuuri vaihtuu hitaasti. Sisäänpäin kääntyneessä poliisikulttuurissa erittäin hitaasti. Vuonna 2021 tapahtuneen alaikäisen pahoinpitelyssä nuoret poliisiharjoittelijat olivat rohkeita ilmiantaessaan pahoinpitelijän. Tämä tapahtui ennen kuin he ehtivät sisäistää poliisikulttuurin lojaliteettivelvoitteen.
Poliisin laillisuusvalvonta on kehittynyt vuosien aikana. Se puuttuu hanakasti yksittäisten poliisien epäeettiseen toimintaan, kuten esimerkiksi etniseen profilointiin. Mutta entä, jos epäeettinen toiminta on ylhäältä johdettua?
*Lue alkuperäinen kirjoitus täältä.