Category: Mahad Sheikh Musse
Mahad sheikh Musse: Rasismin koukussa
#KOUKUSSARASISMIIN
[ Kun viha muuttuu mielen vankilaksi ]
LUKU 1: Digitaalinen myrkky ja unettomat yöt Markku istuu keittiön pöydän ääressä kello kolme aamulla. Kasvot ovat kalpeat, ja älypuhelimen sininen valo korostaa syviä silmäpusseja. Hän ei ole nukkunut kunnolla viikkoihin. Markku on koukussa. Hänen huumeensa on viha. Hän selaa keskustelupalstoja, joissa ruokitaan pelkoa “suuresta väestönvaihdosta” ja maahanmuuttajien “luksuselämästä”. Jokainen tykkäys ja jokainen vihainen kommentti antaa hänelle pienen adrenaliinipiikin, mutta jättää jälkeensä vain tyhjyyttä ja tykyttävän sydämen. Markku on sairastunut; hän menettää yöuniaan miettien ihmisiä, joita hän ei edes tunne. Hän on oman päänsä vanki.
LUKU 2: Eliitin siunaus ja poliittinen uho Markun maailmankuva ei synny tyhjiössä. Pöydällä lojuu sanomalehti, jonka otsikoissa loistavat ministerien “kohulausunnot”. Poliittinen rasismi on muuttunut salonkikelpoiseksi työkaluksi. Kun yhteiskunnan huipulla olevat eliitin jäsenet uhoavat väkivallalla, karkotuksilla ja “isänmaallisuudella”, Markku tuntee saavansa oikeutuksen sairaudelleen. Poliitikot pelaavat valtapeliään kabineteissa, mutta heidän sanansa putoavat Markun kaltaisten maaperään kuin bensiini liekkeihin. Se on järjestelmällistä myrkkyä, jota syötetään kansalle, ja se tekee vihasta hyväksyttyä – jopa ihailtua tietyssä kuplassa.
LUKU 3: Todelliset haasteet vs. kuviteltu uhka Työpaikan kahvihuoneessa Idris seisoo ikkunan ääressä. Hän katsoo rauhallisesti ulos, vaikka takana on raskas vuoro. Idrisin mielessä ei ole Markku. Idris kantaa mukanaan todellisia taakkoja: muistoja sisällissodan melskeestä, pakolaisleirien pölyä ja tuskaa perheestä, joka on siroteltu ympäri maailmaa. Idrisillä ei ole aikaa pohtia olemattomia uhkia tai kytätä muiden tukia. Hänellä on elämä elettävänä, lapsia kasvatettavana ja tulevaisuus rakennettavana. Hän on kokenut selviytymisen kovimman kautta, ja se on tehnyt hänestä henkisesti vapaan. Kun Markku katsoo Idrisiä vihalla, Idris katsoo Markkua säälien. Hän näkee miehen, joka on murtunut sisältäpäin ilman, että kukaan on edes koskenut häneen.
LUKU 4: Seuraava sukupolvi – Sosiaalisen median perintö Koulun pihalla nuoret selaavat puhelimiaan. He lukevat sanomalehtien kommenttikenttiä ja sosiaalisen median raivoa. He näkevät aikuisten, jopa valtiojohtajien, syyllistyvän rasismiin ja selkkauksiin. Lapset oppivat, että viha on oletusarvo. He näkevät, kuinka rasismiin koukussa olevat aikuiset elävät omien pelkojensa vankeina, ja se muovaa heidän käsitystään maailmasta. Kaikkien mielessä: kuka kantaa vastuun, kun rasismi periytyy riippuvuutena, joka tuhoaa kyvyn nähdä ihminen ihmisenä?
LOPPUTULOS Kun Idris kävelee ulos työpaikan ovesta aurinkoon, vapaana ja päättäväisenä. Markku jää istumaan hämärään kahvihuoneeseen, puhelin kourassa, selaamaan seuraavaa annosta vihaa. Markku on rasismin koukussa – ja se on vankila, josta ei ole helppoa paeta.
Mahad Sheikh Musse*: Sama arvo, eri tarinat
Mahad Sheikh Musse: Yksilöllisyyden kaksoisstandardi – miksi “yhteisö” ei saa peittää yksilöä!
Viime päivien Yle-uutinen paljasti järkyttäviä tarinoita siitä, miten somalitaustaisia suomalaisia nuoria on lähetetty ulkomaille “lomalle”, joka käykään ankariin kurinpitolaitoksiin Afrikassa. Heille kerrotaan olevan edessä kulttuuriin “paluuta”, mutta todellisuus on täysin toinen: nuoria kahlitaan, eristetään ja kohdellaan rangaistuksenomaisesti. [Yle.fi]
Lue koko juttu tässä.
Tämä uutinen ei ole vain kertomus yksittäisistä tapauksista. Se paljastaa syvemmän ilmiön: yksilöllisyyden kaksoisstandardin, joka leimaa maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ryhmänä eikä yksilöinä.
Suomessa valtaväestöön kuuluvien perheiden virheet ja valinnat nähdään yksilöllisinä tapahtumina.
Kun kantasuomalainen vanhempi tekee virheen kasvatuksessa tai kasvatustilanteessa, se on yksityinen asia. Mutta kun somalitaustainen vanhempi tekee samankaltaisen valinnan, keskustelu lipsuu nopeasti “ somaliyhteisön ongelmaksi ”.
Vastuun siirtäminen “yhteisölle” peittää alleen yksilön oikeudet ja jättää lapsen äänen kuulematta.
Tämä on kaksoisstandardi, joka riistää ihmiseltä oikeuden olla vain oma itsensä – ei “somali edustaja”, ei “lähettiläs jostakin kulttuurista”, vaan yksilö, joka tarvitsee tukea ja suojelua.
“Yhteisöstä” puhuminen ei ole sinänsä pahasta, eikä se itsessään ole syy huoleen. Yhteisöllä voi olla tärkeä tuki- ja turvaverkon rooli maahanmuuttajille – kieli, kokemus ja tuki voivat auttaa sopeutumisessa uuteen ympäristöön.
Mutta sama termi voi myös toimia vastuun pakoiluna. Jos ajatellaan, että “somaliyhteisön” jäsenet selviävät omin neuvoin ja viranomaisten tehtävä on vain odottaa yhteisön hoitavan ongelmat, päädymme tilanteeseen kuten tässä MOT-jutussa: yksilöiden oikeudet unohtuvat ja viralliset vastuut hämärtyvät.
#Yhteisöllä ei ole, eikä pidä olla – #viranomaisvastuuta.
Suomessa oikeusturva ja palvelut perustuvat yksilöille annettaviin oikeuksiin, ei ryhmien leimoihin tai odotuksiin.
Jos ihmiseltä vaaditaan selityksiä muiden “saman taustan” tekojen vuoksi, kyse ei ole tasa-arvosta tai oikeudenmukaisuudesta – se on kulturalismia, uudenlaista trendimaista rasismia, jossa oletettu “kulttuuri” toimii tekosyynä yksilön syyllistämiseen.
Terveessä yhteiskunnassa jokaisella lapsella on oikeus tulla kohdatuksi yksilönä – ihmisenä, jolla on oma tarinansa, toiveensa, kipunsa ja oikeutensa. Meidän on varmistettava, että uutiset ja keskustelu eivät yritä selittää pois yksilön kokemuksia ryhmän oletettujen odotusten kautta.
Jokainen nuori ansaitsee tulla kuulluksi omana itsenään – ei “somalialaisuuden symbolina”, vitsinä, pelkona tai varoituksena.
On aika lopettaa #yksilöllisyyden #kaksoisstandardi ja kohdata ihmiset ihmisenä – kaikkien oikeuksien ja kunnian edessä!
Mahad Sheikh Musse: Kuiskausten kaupunki
#KuiskaustenKaupunki kertoo Farahista ja Osmanista, kahdesta nuoresta miehestä, jotka ovat kasvaneet Suomessa Somaliasta tulleina.
Harmaassa lähiössä heidän arkeaan varjostavat menneisyyden menetykset ja nykyhetken paineet.
Harmaassa lähiössä heidän arkeaan varjostavat menneisyyden menetykset ja nykyhetken paineet. Farah on hiljainen ja vastuuta kantava esikoinen, joka tukee äitiään isän kuoleman jälkeen.
Osman on eloisampi, mutta levoton ja haavoittuva.
Kodin rauhan taustalla kytee uhka: kaduilta leviävä uusi ja vaarallinen huume alkaa vetää yhteisön nuoria puoleensa.
Farah tuntee kuiskauksen, joka enteilee vaikeaa valintaa – miten suojella perhettä ja yhteisöä maailmassa, jossa menneisyys, suru ja ympäristön houkutukset törmäävät.
#NuoruusJaPäihteet#Arjentaidot#Murrosikä#PerheSuhteet#Maahanmuuttajuus#Yhteisöt
Mahad Sheikh Musse*: Kirjoitus kolmella kielellä
Waa maxay sababta ay muhiim u tahay in la helo warbaahin #Af-Soomaaliga ku baxda ee ka hadasha arrimaha Finland ka dhaca?
Wararka iyo maqaalada lagu qoro Af-Soomaaliga, waxay fursad u siinayaan dadka Soomaaliyeed ee ku nool Finland in ay si fiican u fahmaan waxa ka dhacaya dalka, una eegaan arrimaha noloshooda khuseeya iyagoo adeegsanaya afkooda hooyo.
Waxaa aad muhiim u ah in warbaahintan ay si toos ah u sameeyaan dadkii ay khusayso – si ay u muujiyaan aragtidooda, waaya-aragnimadooda, iyo in codkooda la maqlo. Tani waxay fursad siinaysaa in la falanqeeyo arrimaha Finland ka jira iyadoo laga eegayo dhinacyo kala duwan oo laga yaabo in aysan had iyo jeer ka muuqan warbaahinta waaweyn.
Aniga ahaan, aad baan u jeclaan lahaa in aan helno warar ku saabsan Finland oo Af-Soomaali ku qoran – xitaa haddii ay noqoto mar bishii ama usbuuciiba mar. Waxay iga caawin lahayd in aan si fiican u fahmo bulshada aan ku dhex noolahay, isla markaana aan dareemo in aan ka mid ahay.
—————— —————— ————————- —————
Miksi #vähemmistökielinen#media on tärkeää?
Lehdet ja uutiset vähemmistön omalla äidinkielellä ovat olennaisia, jotta yhteiskuntaa voidaan ymmärtää omasta näkökulmasta käsin. Ne edistävät osallisuutta, vuoropuhelua ja auttavat siihen, että vähemmistöjen äänet tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi.
Erityisen tärkeää on, että tätä mediaa tuottavat itse vieraskieliset ja vähemmistöön kuuluvat ihmiset. Se luo tilaa keskustelulle siitä, mitä Suomessa tapahtuu – vähemmistöjen omista kokemuksista ja näkökulmista käsin.
Minulle olisi henkilökohtaisesti todella merkityksellistä saada uutisia Suomesta somaliksi – vaikka vain kerran viikossa tai kuukaudessa. Se auttaisi minua pysymään ajan tasalla ja tuntemaan vahvemmin, että kuulun tähän yhteiskuntaan.
Continue reading “Mahad Sheikh Musse*: Kirjoitus kolmella kielellä”Mahad Sheikh Musse:* Kun pienet eleet satuttavat: Nuorisotyön vastuusta ja nuorten kokemuksesta.
Se oli nopea hetki – kuva nuorten tapahtumasta, jonka piti välittää iloa, kohtaamista ja yhteisöllisyyttä. Mutta tarkemmin katsottuna jokin särähti.
Kuvassa näkyi nuorisotyöntekijä, jonka käden ele muistutti symbolia, jota on viime vuosina käytetty rasistisena viestinä – erityisesti äärioikeiston piirissä. Vaikka ele itsessään voi monelle näyttää viattomalta, konteksti, historia ja eleen ajoitus tekevät siitä merkityksellisen. Tämä ei tuntunut sattumalta.
Ammattilaisena nuorten parissa tiedän, että joka ikinen sana, ilme ja ele kantaa viestiä.
Ne voivat rakentaa tai rikkoa. Ne voivat antaa tunteen osallisuudesta tai ulkopuolisuudesta. Nuori, joka tunnistaa eleen merkityksen, ei voi olla miettimättä: Oliko tämä suunnattu minua kohtaan? Olenko minä täällä ei-toivottu?
Maahanmuuttajataustaisena nuorena tällaiset tilanteet jäävät ihon alle. Ne eivät ole vain yksittäisiä hetkiä – ne kietoutuvat osaksi laajempaa kokemusta, jossa joutuu jatkuvasti arvioimaan, onko ympäristö oikeasti turvallinen. Missä tahansa muualla ele olisi ehkä ohitettu, mutta kun se tapahtuu tilassa, jonka pitäisi olla turvallinen ja arvostava, se sattuu enemmän.
Rasismi ei aina huuda – se kuiskaa eleissä, nauruissa, sivulauseissa. Se voi piiloutua “vitseihin”, joita ei koskaan tarkoitettu vakavasti, mutta jotka silti osuvat. Ja se kasvaa, kun niitä ei tunnisteta eikä puututa.
Siksi antirasistinen työote ei ole valinnainen lisä nuorisotyössä – se on perusta, jolle kaikki rakentuu. Se tarkoittaa, että opimme tunnistamaan myös symbolien ja kielen piilomerkityksiä. Se tarkoittaa, että kuuntelemme, kun joku sanoo tulleensa satutetuksi – emme puolustaudu vaan pysähdymme. Se tarkoittaa, että otamme vastuun.
Nuoret tarvitsevat ympäristön, jossa he voivat tuntea kuuluvansa – ilman pelkoa, ilman jatkuvaa varuillaan oloa. Ja me aikuiset – etenkin me, jotka teemme töitä nuorten kanssa – olemme vastuussa siitä, millaisen viestin annamme. Meidän tehtävämme ei ole vain tukea nuoria, vaan myös katsoa itseämme peilistä.
Antirasismi ei ole yksittäinen teko, vaan jatkuvaa valintaa puhua, toimia ja kasvaa.
*Mahad Sheikh Musse monikulttuurisen nuorisotyön ammattilainen, joka omaa vuosien kokemus viranomaisten ja eri yhteisöjen kanssa työskentelmisestä. Hän on myös Migrant Talesin säännöllinen kolumnisti-kirjoittaja ja toimituksen jäsen.
Mahad Sheikh Musse:* Kohti yhdenvertaista Suomea
Mahad Sheikh Musse
#Maahanmuuttajataustaiset#yhteisöt
Maahanmuuttajataustaiset kohtaavat usein haasteita politiikassa, työelämässä ja vapaa-ajalla, jotka voivat estää täysipainoisen osallisuuden.
Yhteinen ymmärrys ja kunnioitus voivat kuitenkin muuttaa tämän suunnan. On tärkeää muistaa, että jokainen on yksilö, jolla on oikeus tulla kohdelluksi omana itsenään – ei pelkästään ryhmänsä edustajana.
Kollektiivinen vastuuttaminen pelkän taustan perusteella on syrjivää ja poissulkevaa, sillä se kieltää yksilöltä mahdollisuuden onnistua tai epäonnistua omilla ehdoillaan.
Jokainen on vastuussa itsestään, ja tämä periaate on keskeinen yhdenvertaisuuden edellytys.
Poliittisessa keskustelussa maahanmuuttajataustaiset jäävät usein objektin rooliin – heistä puhutaan, mutta harvoin heidän kanssaan. Sen sijaan, että heitä nähtäisiin riskinä tai ongelmana, tulisi korostaa heidän toimijuuttaan ja rooliaan yhteiskunnan rakentajina.
Tämä vaatii tilaa, jossa he voivat tuoda esiin omia näkemyksiään ja kokemuksiaan.
Työpaikoilla maahanmuuttajataustaiset työntekijät ansaitsevat tulla nähdyiksi täysivaltaisina ammattilaisina, joilla on potentiaalia ja osaamista.
Ammattilaisten tulisi tunnistaa jokainen yksilönä, ei vain osana tilastoja tai ryhmiä. Tämä tarkoittaa rakenteiden ja asenteiden muuttamista niin, että jokaiselle annetaan tilaa kasvaa ja menestyä omilla ehdoillaan.
Kollektiivinen vastuuttaminen, jossa maahanmuuttajataustaiset nähdään yhtenäisenä ryhmänä ilman yksilöllisiä eroja, estää heidän täysivaltaisen osallistumisensa. Se luo ulkopuolisuuden tunnetta ja rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan kehittyä ja onnistua omilla ehdoillaan.
Myös vapaa-ajalla on tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset, voivat tuntea kuuluvansa yhteisöönsä omana itsenään.
Tämä edellyttää, että yhteisölliset tilat ja palvelut arvostavat heidän moninaisuuttaan ja antavat tilaa eri kulttuureille. Jokaisella nuorella on oikeus tulla nähdyksi yksilönä, jonka arvokkuus ei riipu taustasta vaan omista teoista ja unelmista.
Yhdessä voimme rakentaa yhteiskunnan, jossa maahanmuuttajataustaiset eivät ole vain tukemisen kohteita, vaan täysivaltaisia toimijoita. On aika siirtyä puheista tekoihin ja tunnistaa maahanmuuttajataustaiset ääni ja potentiaali yhteiskunnan voimavarana.
Yhdessä voimme luoda yhdenvertaisemman ja turvallisemman Suomen.
*Mahad Sheikh Musse on monikulttuurisen nuorisotyön ammattilainen, joka omaa vuosien kokemus viranomaisten ja eri yhteisöjen kanssa työskentelmisestä. Hän on myös Migrant Talesin säännöllinen kolumnisti-kirjoittaja ja toimituksen jäsen.
Mahad Sheikh Musse:* Poliisin työtä rodullistettujen nuorten ja ”katujengien” kanssa
Migrant Tales kommentti: Entinen ylikomisaarioJari Taponen kirjoitti sunnuntain Helsingin Sanomissa, miten populistinen politiikka on vaikuttanut siihen, miten rodullistetut nuoret leimataan ja joutuvat poliisin uhriksi. Mahad Sheikh Musse, joka on työskennellyt nuorten parissa Helsingissä yli kaksikymmentä vuotta, kertoo näkemyksensä aiheesta.
Mahad Sheikh Musse
Poliisin ja nuorisotyön ammattilaisten rooli poliittisessa keskustelussa on merkittävä tekijä maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamisessa ja ohjaamisessa. Heidän toimintansa ja asenteensa voivat joko edistää tai estää näiden nuorten integroitumista yhteiskuntaan.
Poliisin rooli ja vaikutus
Poliisin tehtävänä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta yhteiskunnassa. Heidän suhtautumisensa maahanmuuttajataustaisiin nuoriin voi vaikuttaa näiden nuorten luottamukseen viranomaisia kohtaan. Jos poliisi kohtelee nuoria ennakkoluuloisesti tai syrjivästi, se voi johtaa luottamuspulaan ja jopa vastakkainasetteluun. Toisaalta, jos poliisi toimii oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti, se voi vahvistaa nuorten luottamusta yhteiskunnan instituutioihin. Poliittisessa keskustelussa esitetyt näkemykset ja linjaukset voivat vaikuttaa poliisin toimintatapoihin ja asenteisiin, mikä korostaa tarvetta avoimeen ja rakentavaan vuoropuheluun.
Nuorisotyön ammattilaisten rooli
Nuorisotyöntekijät ovat usein maahanmuuttajataustaisten nuorten ensimmäisiä kontakteja suomalaiseen yhteiskuntaan. Heidän tehtävänään on tukea nuorten kotoutumista, tarjota turvallinen ympäristö ja edistää osallisuutta. Nuorisotyöntekijöiden asenteet ja toimintatavat heijastavat laajempaa yhteiskunnallista ja poliittista ilmapiiriä. Jos poliittinen keskustelu on polarisoitunutta tai negatiivisesti sävyttynyttä maahanmuuttoa kohtaan, se voi heijastua nuorisotyön käytäntöihin ja nuorten kokemuksiin. Siksi on tärkeää, että nuorisotyön ammattilaiset toimivat tietoisen reflektiivisesti, jotta he voivat tarjota tukea ilman ennakkoluuloja.
Poliittisen keskustelun vaikutus
Poliittinen keskustelu muokkaa yleistä asenneilmapiiriä ja vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat asemansa yhteiskunnassa. Negatiivinen tai leimaava keskustelu voi johtaa syrjäytymiseen ja heikentää nuorten hyvinvointia. Positiivinen ja inklusiivinen keskustelu puolestaan voi edistää nuorten osallisuutta ja integroitumista. Viranomaisten osallistuminen tähän keskusteluun on ratkaisevaa, sillä heidän näkemyksensä ja toimintansa voivat joko vahvistaa tai heikentää yhteiskunnan yhteenkuuluvuutta.
Viranomaisten, kuten poliisin ja nuorisotyön ammattilaisten rooli poliittisessa keskustelussa on keskeinen maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamisessa ja ohjaamisessa.
Heidän on tärkeää toimia oikeudenmukaisesti, kunnioittavasti ja ennakkoluulottomasti, jotta nuoret voivat kokea olevansa osa yhteiskuntaa. Poliittisen keskustelun sävy ja sisältö vaikuttavat suoraan näiden viranomaisten toimintaan ja sitä kautta nuorten kokemuksiin. Siksi on olennaista, että poliittinen keskustelu on rakentavaa ja tukee kaikkien nuorten, riippumatta taustasta, hyvinvointia ja osallisuutta.
**Mahad Sheikh Musse on monikulttuurisen nuorisotyön ammattilainen, joka omaa vuosien kokemus viranomaisten ja eri yhteisöjen kanssa työskentelmisestä. Hän on myös Migrant Talesin säännöllinen kolumnisti-kirjoittaja ja toimituksen jäsen.
Mahad Sheikh Musse* (Facebook): Syntyneillä maahanmuuttajista
#Suomessa syntyneillä maahanmuuttaja -taustaisilla nuorilla menee usein heikommin kuin heidän vanhemmillaan, koska he kohtaavat erilaisia esteitä yhteiskunnassa. Toisin kuin heidän vanhempansa, jotka saattoivat odottaa haasteita uudessa maassa, nämä nuoret kasvavat ajatellen, että heidät nähdään suomalaisina – mutta törmäävätkin rakenteelliseen syrjintään ja ulkopuolisuuden tunteeseen.
Toisin kuin vanhemmilleen, suomen kielen osaaminen ei ole heille ongelma. Mutta vaikka he puhuvat kieltä sujuvasti ja tuntevat kulttuurin, se ei riitä estämään syrjintää.
#Työmarkkinoilla heitä syrjitään sukunimen tai ulkonäön perusteella, eikä koulutuskaan takaa samoja mahdollisuuksia kuin kantasuomalaisille. Kun ovet sulkeutuvat toistuvasti ilman näkyvää syytä, usko omiin mahdollisuuksiin alkaa murentua.
#Syrjintä ja #rasismi ovat suurimmat syyt siihen, miksi monet putoavat koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. He eivät aina myöskään kuulu maahanmuuttajille suunnattujen tukitoimien piiriin, koska heidän ajatellaan olevan samalla viivalla muiden suomalaisten kanssa.
Käytännössä he kuitenkin kohtaavat esteitä, joita kantasuomalaiset eivät joudu ylittämään.
Kyse ei siis ole pelkästään kielestä tai koulutuksesta, vaan #rakenteellisista ongelmista, jotka sysäävät heidät yhteiskunnan ulkopuolelle – ja ilman todellisia toimia tämä epäoikeudenmukaisuus vain jatkuu.
*Mahad Sheikh Musse on monikulttuurisen nuorisotyön ammattilainen, joka omaa vuosien kokemus viranomaisten ja eri yhteisöjen kanssa työskentelmisestä.
