YLE: Suomen valtio selvittelee anteeksipyynnön esittämistä saamelaisille

Comment: Here is an interesting story by YLE on the treatment of the Saami minority in Finland after the war. The documentary, which will be aired on YLE TV 1 on February 6, shows how Saami children were acculturated by force into Finnish culture. The ministry of justice is studying the possibility of issuing an apology to the Saami for what happened.  Similar apologies have been given by the governments of Australia and Canada  for the unjust treatment of  their indigenous people.

My first field work as an anthropology student was with the Saami of Utsjoki, or Ohcejohka.  Even though the majority of the town’s inhabitants were Saami, it did not show anywhere. The traditional dresses and Made-in-Honk-Kong souvenirs were meant for the gullible tourists. The older people I interviewed remembered the folktales especially about Stallo and his trusty dog.

I asked a Finnish friend before my trip to Ohcejohka why he disliked the Saami. “Why do you (USAmerica) dislike blacks?” he asked. “Then it must be racism,” I responded. “Right.”

____________________

Uusi dokumenttielokuva paljastaa, miten saamelaisia suomalaistettiin kouluissa sotien jälkeen. Ohjaaja Anja Aholan elokuva on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö valtion pyytää anteeksi saamelaisten kohtelua. Oikeusministeriö tutkii asiaa parhaillaan.

Suomi tuli Saamenmaahan -dokumenttielokuvassa tarinansa kertoo viisi saamelaista. Sodan jälkeen alkaneesta ja 70-luvulle jatkuneesta asuntola-ajasta ja suomalaistamisesta puhutaan vihdoin julkisesti.

– Painostava tuntuhan siinä oli koko ajan, jokainen saamelainen oppilashan varmasti koki samalla lailla, että ei ole hyvä olla saamelainen, tai saamenkielinen, kertoo eräs saamelainen kokemuksistaan.

– Suomessa on ihmetelty sitä, että miten Kanadassa tai Australiassa lapsia voidaan riistetään vanhemmiltaan kouluihin, mutta ei olla huomattu, että kotikonnuilla on tapahtunut ihan samanlaista, muistuttaa Skábmagovat-elokuvafestivaalin taiteellinen johtaja Jorma Lehtola.

– Meitä suomalaistaneet suomalaiset eivät arvosta meidän juttuja, sitä meidän tapaa elää, jos he haluavat että me ollaan samanlaisia kuin he, saamelaiset kuvaavat tuntojaan dokumentissa.

– Ehkä meidän lasten on helpompi ymmärtää meitä, kun me voimme vapaasti puhua niistä kokemuksistamme ilman vähättelyä, että eihän nuo nyt mitään, onhan sitä pahempaakin nähty, arvelee Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman.

Saamelaisia talloi aikanaan myös evankelisluterilainen kirkko. Ensi vuonna se järjestää sovitusseminaarin eräänlaisena anteeksipyyntönä saamelaisille. Norjassa valtiokin on pyytänyt anteeksi. Sen mahdollisuutta pohditaan myös Suomessa.

– En ole vielä ollenkaan varma siitä, onko anteeksipyyntö luonteva suomalainen traditio, vai onko luontevampaa hakea totuus, että mitä kaikkea tehtiin väärin, ja julkistaa se, pohdiskelee oikeusministeri Tuija Brax (vihr.).

Saamelaistenkaan keskuudessa ei vallitse yksimielisyyttä anteeksipyynnön tarpeesta.

– Mitä se hyödyttää? Mutta jos ajatellaan vähän pidemmälle, niin sillä tavalla päästäisiin ikään kuin puhtaalle pöydälle, Anni-Siiri Länsman arvelee.

Aiheesta lisää illan A-Studiossa.