Entinen Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä kertoo seuraavansa hämmentyneenä Suomen maahanmuuttokeskustelua. Hänen mukaansa faktapohjaisia tilastoja ei helposti hyväksytä, jos ne eivät tue poliittista ennakkokäsitystä.
“Kun julkaisin tilastoja maahanmuuttajien verokertymästä ja tulonsiirroista äskettäin Helsingin Sanomissa, palautetta tuli laidasta laitaan. Joillekin ei riittänyt, että luvut olivat virallisesta verotusaineistosta.”
Tutustuin Myrskyulan kirjoituksiin vuonna 2014, kun hän kumosi monia kaupunkilegendoja ulkomaalaisista, jotka elävät sosiaaliturvan varassa. Kuva: Tekniikka&Talous
Myrskylän mukaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida rekisteripohjaisella tilastoinnilla täsmällisesti, mutta julkinen keskustelu kääntyy usein tunnekysymyksiksi.
Hän kertoo tehneensä laajan analyysin maahanmuuttajien työmarkkina-asemasta ja toteaa tulosten olleen yllättäviä myös hänelle: maahanmuuttajien joukossa on runsaasti korkean koulutustason ammattilaisia.
“Työllisistä maahanmuuttajista noin 50 000 on johtajia tai ylempiä toimihenkilöitä. Tämä ei näy julkisessa keskustelussa lainkaan.” Myrskylän mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustainen työvoima muodostaa monien palvelualojen ja terveydenhuollon selkärangan. “Laboratorioista busseihin ja terveyskeskuksiin – moni sektori ei toimisi ilman heitä.”
Myrskylä suhtautuu kriittisesti siihen, kuinka maahanmuutto on noussut poliittisen keskustelun kärjeksi etenkin perussuomalaisten viestinnässä.
“Ennen perussuomalaiset eivät rakentaneet politiikkaansa maahanmuuton vastustamiselle,” hän sanoo. “Viime vuosina se on noussut keskiöön.”
Hänen mukaansa poliittinen retoriikka on koventunut ja tutkimusten sekä tilastojen kyseenalaistamisesta on tullut yleisempää. Hän näkee ilmiön osana kansainvälistä oikeistopopulismin nousua ja vertaa sitä Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kannatuksen nousun taustoihin.
Myrskylä kertoo tarjonneensa tuoreimpia selvityksiään useille toimijoille, kuten tutkimuslaitoksille ja medialle, mutta julkaisut eivät ole edenneet. “Esimerkiksi mielipidekirjoituksia ei ole otettu vastaan, vaikka aineisto perustuu rekisteritietoihin.” Hän arvioi, että syy voi olla poliittinen: “Tilastot eivät tue sen hetkistä poliittista narratiivia.”
Myrskylän mukaan Suomen väestörakenne on jo pitkään kehittynyt suuntaan, joka lisää paineita työvoiman saatavuudelle.
“Yli kolmannes yli 18-vuotiaista on jo eläkeläisiä. Työssä käyviä on selkeästi vähemmistö. Se on kestävyysvajeen ytimessä.” Hänen mielestään osa maahanmuuttokeskustelusta kumpuaa tästä huolesta, mutta väärästä lähtökohdasta: “Keskustelu lähtee siitä, että tulijoita epäillään uhaksi, ei mahdollisuudeksi.”
Kysyttäessä, mikä voisi muuttaa tilannetta, Myrskylä viittaa menneisiin vuosikymmeniin.
“1960–70-luvuilla Suomessa oli tunne, että maa kehittyy ja tulevaisuus paranee. Se loi luottamusta ja kasvua.” Nyt hän kokee yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristyneen ja masentuneen. “Jos syntyisi kasvuun perustuvaa optimismia, asenteet voisivat muuttua ja maahanmuutto nähtäisiin voimavarana,” hän toteaa.
Täysin oikeassa olet. Mikset tule mukaan toimintaamme? Ulkomailta tuleville lukiomaksut? Pähkähullu “uudistus”, jos toivoisimme tänne osaavan ja hyvin koulutetun väestön. Eikä vanhuksia, jotka maamme ovat maailman onnellisimmaksi maaksi ovat rakentaneet, voi nyt huonolla hoidolla tappaa, joten kilpailukykyä tarvitaan, että maahamme hyvää uutta väkeä muualta saadaan. Onhan syntyvyysluvut Saksassakin 1,4, meidän 1,3 vastaan, ja Italiassa ja Espanjassa jopa 1,1. Minun mielestäni meidän pitäisi lyödä ässä pöytään, ja tehdä Englannista virallinen kieli, jotta pärjäisimme kilpailussa, kun parhaita maahanmuuttajia kipeästi tarvitaan. Mut löytää myös Avoin Puolue RPn vpjnä puolueen sivustolta. Viime kunnallisvaalien lista Helsingissä jäi vielä lyhyeksi, mutta nyt olen maahanmuuttajapiireistä etsimässä kiinnostuneita, jotka omista yhteisôistään, voisivat ääniä kerätä.
Tuletko mukaan?