Maahanmuuttoviraston Migrin linjan mukaan toissijaisen suojelun saaminen Irakissa edellyttää, että turvapaikanhakijalla on henkilökohtaiset perusteet vainolle:

Migrin mielikuvituksella ei ole rajoja kun keksitään syitä miksi vaino EI olisi henkilökohtaista:

25-vuotias turvapaikanhakija Bagdadista on työskennellyt amerikkalaisille ja joutunut vuonna 2013 tappouhkausten kohteeksi koska häntä on pidetty vakoojana. Vuonna 2014 uhkaukset ovat jatkuneet ja perheen taloa on ammuttu. Vuonna 2016 isä on siepattu ja äiti pahoinpidelty.

Mutta koska oikeudenloukkaukset ovat kohdistuneet vuonna 2014 ja 2016 koko perheeseen ja myös todistajia on uhkailtu, Migrin mielestä vaino ei ole henkilökohtaista eikä pelko objektiivisesti perusteltua.

Migri kirjoittaa perusteluissaan näin:

”Koska olit perheesi kokemaa uhkausta ja ampumavälikohtausta ennen siirtynyt asumaan kotikaupunkisi sisällä toiselle alueelle, ja uhkausten sisältönä oli muualle siirtyminen, uhkaus ei ole voinut kohdistua sinuun henkilökohtaisesti. Asiassasi ei ole myöskään esitetty mitään mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että vuoden 2014 uhkaus ja ampumavälikohtaus olisivat syy-yhteydessä vuonna 2013 saamaasi uhkaukseen ja aiempaan työhösi tai että niiden takana olisivat samat tahot… perheesi kotiin on hyökätty 2016, äitisi pahoinpidelty, isäsi siepattu ja asiasta tehty rikosilmoitus. Asiassa ei ole esitetty mitään, mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että nämä tapahtumat liittyisivät suoranaisesti sinun saamiisi uhkauksiin tai ampumavälikohtaukseen.”

Kuitenkin samaisessa KHO:n päätöksessä, johon Migri viittaa, toissijainen suojelu on myönnetty turvapaikanhakijalle, vaikka henkilöön itseensä ei ollut kohdistunut uhkaa:

“Muutoksenhakijan isällä on henkilökohtaisia ja vakavia kokemuksia mielivaltaisesta väkivallasta Bagdadissa. Nämä kokemukset…eivät yksin osoita, että…vaara koskisi juuri muutoksenhakijaa. Nämä kokemukset on kuitenkin otettava huomioon arvioitaessa koskeeko ulkomaalaislain 88 pykälän 1 momentin 3 momentissa tarkoitettu vaara juuri häntä.”

Seuraavassa turvapaikanhakijan negatiivinen päätös:

Olet hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua. Olet kertonut turvapaikkapuhuttelussa hakevasi Suomesta kansainvälistä suojelua, koska olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauksia sen takia, että olet työskennellyt aiemmin amerikkalaisten joukkojen kanssa ja perheesi taloa on ammuskeltu.

Asianajajan toimittamat lisäselvitykset, joiden mukaan kotiinne on hyökätty, jolloin äitisi on pahoinpidelty, ja isäsi on siepattu, asiasta on tehty rikosilmoitus, joka on toimitettu Maahanmuuttovirastoon pahoinpidellyn äitisi valokuvien kanssa.

PERUSTELUT KANSAINVÄLISEN SUOJELUN OSALTA

TOSISEIKAT

Kerrot olevasi Irakin kansalainen, uskonnoltasi sunnimuslimi ja kotoisin Bagdadista. Olet kertonut henkilöllisyydestäsi ja taustastasi johdonmukaisesti, ja esittämäsi asiakirjat tukevat kertomustasi henkilöllisyydestäsi. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi henkilöllisyydestäsi, kansalaisuudestasi ja kotipaikastasi ja tutkii kansainvälisen suojelun tarpeesi suhteessa kotimaahasi Irakiin.

Olet kertonut, että olet työskennellyt amerikkalaisten joukkojen kanssa 2006-2011 ja amerikkalaisissa yhtiöissä 2011-2014, minkä jälkeen pakenit maasta. Olet kertonut työhistoriastasi uskottavasti ja johdonmukaisesti, ja toimittanut kertomustasi tukevia asiakirjoja lisäselvityksenä. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi työstäsi.

Olet kertonut, että vuonna 2013 olet saanut aseelliselta ryhmittymältä uhkauskirjeen, jossa sinua syytettiin vakoojaksi ja sinut uhattiin tappaa. Lopetit työsi amerikkalaisessa yhtiössä, teit rikosilmoituksen uhkauksesta ja siitä seuranneesta perheesi auton poltosta ja siirryit asumaan toiselle alueelle. Olet kertonut, että tilanne rauhoittui, kunnes vuonna 2014 perheesi sai tuntemattomaksi jääneeltä taholta uhkauskirjeen, jossa teitä vaadittiin poistumaan asuinalueelta. Olet kertonut, että kotitaloanne kohti ammuttiin useita kymmeniä luoteja. Veljesi teki poliisille rikosilmoituksen. Olet kertonut huonontuneesta yleisestä turvallisuustilanteesta alueellanne. Lähdit pois 2014 ensin Turkkiin ja sitten Suomeen.

UNHCR:n Irak-katsauksen mukaan vuodesta 2003 lähtien sekä sunnien että shiiojen aseellisten ryhmien tiedetään uhanneen, kidnapanneen ja tappaneen yrittäjiä, suurlähetystöjen työntekijöitä, autonkuljettajia ja muita henkilöitä, jotka ovat tehneet yhteistyötä monikansallisten tai Yhdysvaltojen joukkojen, ulkomaisten hallitusten ja kansainvälisten yritysten tai järjestöjen kanssa estääkseen toisia henkilöitä aloittamasta työskentelyä näiden tahojen kanssa.

Tällä hetkellä ISISin vastainen taistelu on sekä shiiamiliisien että Irakin viranomaisten ja Yhdysvaltojen armeijan yhteinen päämäärä, johon Yhdysvaltojen armeijan osallistuminen olennaisesti liittyy. Ulkomaisten joukkojen kanssa työskentelevät irakilaiset sotilaat ovat yhä yksi Irakin haavoittuvaisimpia ryhmiä. Heihin kohdistuvien hyökkäysten uhan muodostaa lähinnä ISIS (UNHCR 2012, Landinfo 2016).

Olet kertonut 2013 saamastasi uhkauskirjeestä johdonmukaisesti ja omakohtaisesti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana kertomuksesi uhkauskirjeestä. Tekemällä rikosilmoituksen olet turvautunut asiassa viranomaissuojeluun. Olet lopettanut työsi amerikkalaisessa yhtiössä, ja olet kertonut, että tämän jälkeen tilanne rauhoittui etkä saanut enää uusia aiempaan työsi liittyviä uhkauksia.

Shiialaisten puolisotilaallisten ryhmien epäillään syyllistyneen pääasiassa miespuolisten sunnisiviilien   sieppauksiin, kidutuksiin ja tappoihin eri puolilla Irakia, mutta etenkin Bagdadin kaupungissa sekä kaupunkia ympäröivällä vyöhykkeellä. Erityisessä vaarassa ovat olleet sunniarabimiehet, jotka ovat kotoisin alueilta, joita ISIS hallitsee tai missä sunnikapinallisia yleisesti tuetaan. Bagdadin alueen sunniväestö kokeekin, että shiialaiset ääriryhmät pyrkivät väkivaltaa ja muita pelottelukeinoja hyväksi käyttäen ajamaan sunnit pois asuinalueiltaan. Viranomaissuojelun saaminen Bagdadissa sunniarabina on useimmiten epätodennäköistä.

Olet kertonut 2014 perheesi saamasta uhkauksesta ja 2014 tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta johdonmukaisesti ja uskottavasti. Maahanmuuttovirasto hyväksyy kertomuksesi näiltä osin tosiseikkana. Olet kuitenkin kertonut siirtyneesi jo vuonna 2013 toiselle asuinalueelle. Koska olit perheesi kokemaa uhkausta ja ampumavälikohtausta ennen siirtynyt asumaan kotikaupunkisi sisällä toiselle alueelle, ja uhkausten sisältönä oli muualle siirtyminen, uhkaus ei ole voinut kohdistua sinuun henkilökohtaisesti. Asiassasi ei ole myöskään esitetty mitään mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että vuoden 2014 uhkaus ja ampumavälikohtaus olisivat syy-yhteydessä vuonna 2013 saamaasi uhkaukseen ja aiempaan työhösi tai että niiden takana olisivat samat tahot.

Olet myös kertonut, että perheesi siirtyi ampumavälikohtauksen jälkeen toiselle asuinalueelle Irakista paenneen veljesi kotiin. Avustajasi toimittamien lisäselvitysten mukaan perheesi kotiin on hyökätty 2016, äitisi pahoinpidelty, isäsi siepattu ja asiasta tehty rikosilmoitus. Asiassa ei ole esitetty mitään, mikä antaisi perusteltua syytä epäillä, että nämä tapahtumat liittyisivät suoranaisesti sinun saamiisi uhkauksiin tai ampumavälikohtaukseen.

Edellä esitetyn maatiedon mukaan sunnimuslimeihin voi Bagdadin tämän hetkisessä tilanteessa kohdistua oikeudenloukkauksia. Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva sunnimuslimi olisi vainon vaarassa yksinomaan uskontonsa vuoksi. Yksi perheesi taloon kohdistuneen ammuskelun todistajista on myös saanut uhkauskirjeen. Olet kertonut, että perheesi talo on muiden sunnien talojen tavoin ryöstetty ja poltettu, ja että ampumavälikohtaus on ajallisessa yhteydessä ISISin toimintaan muualla Irakissa. Ottaen huomioon kertomasi siitä, että vuonna 2014 saamasi uhkaus ja sen jälkeinen ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien tavoitteeseen häätää sunnimuslimit alueelta pois, edellä esitetyn maatiedon, sekä sen, että et alueelta poistumisesi vuonna 2013 jälkeen ole enää saanut henkilökohtaisesti uhkauksia, Maahanmuuttovirasto katsoo, että perheesi kokema uhkaus ja ampumavälikohtaus liittyvät aseellisten ryhmien harjoittamaan yleiseen pelotteluun ja satunnaisiin kostotoimenpiteisiin asuinalueellanne. Maahanmuuttovirasto ei hyväksy tosiseikkana sitä, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkauksien kohteeksi.

 

OIKEUDELLINEN ARVIO

Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei voi tai on pelkonsa vuoksi haluton turvautumaan kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa suojeluun.

Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana sitä, että olisit vaarassa kotimaassasi. Pelkosi ei siten ole objektiivisesti perusteltua. Tappouhkaus voi sinänsä olla laadultaan ulkomaalaislain 87 a §:ssä tarkoitettu vainoksi katsottava teko. Lopetettuasi työsi ja muutettuasi toiselle alueelle tappouhkauksen jälkeen et ole enää saanut uusia uhkauksia tai kokenut muitakaan oikeudenloukkauksia. Näin ollen yksittäistä tappouhkausta ei voida toistuvuudeltaan vainoksi katsottavana tekona. Auton polttamista omaisuuteen kohdistuvana tekona ei luonteeltaan voida pitää sinuun kohdistuneena vainoksi katsottavana tekona. Maahanmuuttovirasto ei ole edellä hyväksynyt tosiseikkana, että olisit kotimaahasi palatessasi vaarassa joutua vakavien oikeudenloukkausten kohteeksi. Näin ollen Maahanmuuttovirasto katsoo, ettet ole esittänyt perusteltua syytä uskoa, että sinuun olisi kohdistunut kotimaassasi vainoksi katsottavia tekoja.

Maahanmuuttovirasto katsoo, ettei sinuun ole kohdistunut ulkomaalaislain 87 a §:ssä mainittuja vainoksi katsottavia tekoja, jotka johtuisivat 87b §:ssä mainituista syistä, etkä ole esittänyt perusteita uskoa, että niitä voisi tapahtua myöskään jatkossa. Asiassasi ei näin ollen ole UlkL 87 § b:n edellyttämää syy-yhteyttä vainoksi katsottavan teon ja ulkomaalaislain mukaisen syyn välillä. Edellä sanottu huomioiden tapauksessasi ei myöskään ole ulkomaalaislain 88 c §:n tarkoittamia vainoa harjoittavia tahoja etkä siten tarvitse 88 d §:n mukaisia suojelun tarjoajia.

Kaikkien laissa säädettyjen edellytysten tulisi täyttyä, jotta sinulle voitaisiin myöntää turvapaikka. Koska pelkosi ei ole perusteltua, Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinulla ei ole perustellusti aihetta pelätä joutuvasi kotimaassasi vainotuksi ulkomaalaislain 87 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Maahanmuuttovirasto katsoo edellä esitetyin perustein, ettei asiassasi ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että sinua uhkaisi kotimaassasi ulkomaalaislain 88 § 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kuolemanrangaistus tai teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Bagdadin turvallisuustilanteesta saatavien tietojen mukaan sinulla ei ole kotialueellesi palatessasi ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selkkauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa.

Asiassasi ei ole ilmennyt perusteita oleskeluluvan myöntämisestä yksilöllisistä, inhimillisistä syistä.

Maassa oleskelusi jatkuminen edellyttäisi oleskelulupaa, jota sinulle ei ole myönnetty, joten sinut voidaan käännyttää kotimaahasi. Maahanmuuttovirasto katsoo, että sinut voidaan käännyttää Irakiin ilman, että voit ásiellä joutua vainon, vakavan haitan tai epäinhimillisen taikka ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi tai että sinut voitaisiin lähettää sieltä sellaiselle alueelle.

Ulkomaalaislain 147 a §:n 1 momentin mukaan käännyttämistä tai karkottamista koskevassa päätöksessä määrätään vähintään seitsemän ja enintään kolmenkymmenen päivän aika, jonka kuluessa ulkomaalaisen on poistuttava maasta vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisen paluun aika lasketaan siitä, kun päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Aikaa voidaan erityisestä syystä pidentää.

Ulkomaalaislain 150 §:n 1 momentin mukaan maahantulokielto määrätään, jos ulkomaalainen ei ole paluulle määrätyssä ajassa poistunut vapaaehtoisesti. Maahantulokielto määrätään erillisellä päätöksellä.

LÄHDE: Maahanmuuttovirasto

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.