Month: December 2017

”Tarkoitukseni ei tietenkään ole ollut loukata edustamaani kansanedustuslaitosta”, sanoi Teuvo Hakkarainen anteeksipyynnössään maaliskuussa 2014, kun hän tuli lähettäneeksi helsinkiläisnaiselle lähikuvia sukuelimestään, jota Demokraatti-lehti tuolloin kutsui kannustavasti miehiseksi työvälineeksi.

Kun pääministeri Sipilälle ihmeteltiin, miksi Ruotsissa #metoo-kampanja on saanut aivan erilaiset mittasuhteet kuin Suomessa, Sipilä ei ollut huomannut mitään eroa. Ruotsissa on kuitenkin ollut lukuisia poliisitutkintoja, potkuja on annettu ja raiskauslakiakin on alettu muuttaa siten, että jos suostumus puuttuu, raiskauksen voidaan todeta tapahtuneen.

Sipilän heikko havainnointi johtunee siitä, että hän on tottunut tekemään hallitustyötä järjestelmällistä vihakampanjointia tekevien ja huonosti käyttäytyvien henkilöiden kanssa, tai sitten hänkään ei ole sen kummemmin kiinnittänyt huomiota toimintaan, joka on Suomessa ihan tavallista.

Perussuomalaisten Hakkarainen toi jälleen Sipilää terävämmin julki sen asenteen, mikä useilla suomalaisilla miehillä on asian suhteen: puhuminen seksuaalisesta häirinnästä on pelkkää hömppää, kun eihän siitä jälkeäkään jää. Hakkaraisella on toki asiassa tukijoita myös naisten joukossa, esimerkiksi Uuden Suomen äärioikeistolaisella blogialustalla rouvat ovat jo alkaneet ilmaista huolestumistaan siitä, että liikaa puhutaan nyt naisten häirinnästä. Pelkäävät kenties, että kaikki heidän aikaisempi työnsä muslimimiesten demonisoimiseksi menee hukkaan, ellei keskustelu vähitellen vaimene.

Mutta eihän se vaimene, kun meillä on kansanedustaja Hakkarainen, perussuomalaisen puolueen varapuheenjohtaja, joka tekee jälkiä jättämättömiä tekosiansa tasaisin väliajoin. Viimeisestä tapahtumasta ei ole tarkempaa selostusta siitä, onko huono käytös kohdistunut mieheen vai naiseen, mutta julkisen anteeksipyynnön oletetaan ilmeisesti vaimentavan hälyn alkuunsa. Vaan jäihän siitä taas jälki.

Perussuomalaista mielenmaisemaa kuvaavat hyvin lukuisat kommentit, joita Hakkaraisen FB-sivuille jälleen kerääntyy: eihän se mittään, pikkujouluissa kuuluukin ryypätä ja panna sihteeriä, humalassa kun on ollut, niin pitääkin saada mokailla ja anteeksipyyntö on hieno teko ja korjaa kaiken. Todella kuvaava on tämä joulunaikaan liitetty ajatus, jossa tulee esille perussuomalaisen kristillissosiaalisen, soinilaisen ja halla-aholaisen politiikan koko sisältö:

”Jos tapaus liittyy gei-poikiin ,pakolaasiin tai hualimattomiin naisiin niin ei mitään, mutta jos joulupukkia kähmit niin sitten ainakin koivuniemen herraa persauksille ja jalkapuuhun ainakin pyhien ajaksi !”

Eihän siitä kauan ole, kun Hakkarainen ehdotti eduskunnassa pumpattavien barbaroiden jakamista pakolaisille epäillen, että heidän tulonsa kuntiin, joissa jo valmiiksi on puutteessa elävien miesten enemmistö, johtaa seksuaalirikoksiin.

Pakolaisten tulo ei tuonut suurta raiskausaaltoa, mutta tutkimuksen mukaan suomalaisista on nykyisen hallinnon aikana tullut yksi Euroopan huonosti käyttäytyvimmistä kansoista.  Pitäisikö nyt sitten toimia siten, kuin kansanedustaja ehdottaa? Barbarat kainaloon Teuvolle ja muille perussuomalaisen sielun omaaville, miehille ja naisille, kaikissa puolueissa, niin rauhoittuvat ja lakkaavat levittelemästä vihaansa sekä suomalaisia naisia että vierasmaalaisia miehiä kohtaan?

Vai voisiko vieläkin uskoa, että tämä kansa palaa sivistyksen polulle, alkaa käyttäytyä ja äänestää lainlaatijoiksikin edes kohtalaisen sivistyneitä ihmisiä ja puolueita? Sitten ei tarvitsisi kenenkään enää kansanedustuslaitostakaan loukata.

https://demokraatti.fi/miehisista-tyokaluista-paivan-oudoin-anteeksipyynto/

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005463592.html?share=8b5efacc116ded6468a5f4bfd5c03f55

https://www.seiska.fi/Uutiset/Kansanedustaja-Teuvo-Hakkarainen-vahattelee-MeToo-kampanjaa-pelkaksi-hompaksi-ei-valita

https://www.ksml.fi/kotimaa/Teuvo-Hakkarainen-ehdotti-eduskunnassa-pakolaismiehille-pumpattavia-barbaroita/971741

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005485251.html?share=ad62a13b95bff363894d9cf112bc7779

 

Itsenäisyyspäivänä Ylen toimittajat haastattelivat presidentti Sauli Niinistöä ja Jenni Haukiota. Maahamuuttoon liittyen esitettiin yksi kysymys, ruotsiksi ehkä siksi, että maahanmuuttajien asema ja Suomen kehittäminen monikulttuurisesti kiinnostaa enemmän ruotsinkielisiä.

Vieraalla kielellä vastatessaan ihminen on monesti paljaana edessämme ja joutuu sanoja hakiessaan puhumaan yksinkertaisesti ja selvin sanoin. Silloin paljastuu, mitä hän todella ajattelee.

Näin Jan Andersson kysyi:
Finland har under de senaste åren blivit mer mångkulturellt. Nya kulturer, nya traditioner har hittat sin plats här. Vad betyder det för Finlands utveckling i framtiden?

(Suomi on viime vuosina muuttunut monikulttuurisemmaksi. Uudet kulttuurit, uudet perinteet ovat löytäneet paikkansa täällä. Mitä tämä merkitsee Suomen kehitykselle tulevaisuudessa?)

Ja näin Niinistö vastasi:
Ja, jag tror nog att Finland blir att få nya färger, kanske också rikare kulturellt, men vi måste ju påminna, att det samhälliska.., samhällssystemet och ordning och våra värdena, dom måste ju stanna därför att det är Finland, ursprungligen demokrati, människorättigheter, allt sådant.

(Joo, minä uskon kyllä että Suomi saa uusia värejä, ehkä myös rikkaampaa kulttuuria, mutta meidän on muistutettava, että yhteiskuntajärjestelmä, ja järjestys ja arvomme, niiden on pysyttävä, koska tämä on Suomi, alunperin demokratia, ihmisoikeudet, kaikki tämä.)

Mitä tästä sanoisi? Ei ehkä paljon muuta kuin sen, että Niinistö jatkoi vanhalla taktiikallaan. Jotain puolipositiivista voi luikauttaa, vanhan vähän höpsön ajatuksen, että saadaanhan niistä sentään vähän lisää väriä ja ehkä erikoisia kulttuurijuttuja. Päällimmäisenä Niinistöllä on aina uhka: yrittävät viedä meidän yhteiskuntajärjestelmämme, rikollisia ovat ja ihmisoikeudetkin menee.

Oliko tämä arvojohtajan vastaus? Olisiko Niinistöllä peräti niin hyvät asemat presidenttikampanjassa, että hän olisi, jos niin ajattelisi, voinut olla lipomatta rasisteja ja muukalaisten mulkoilijoita?

Olisihan istuva presidentti, jos olisi hieno ja sivistystä huokuva valtiomies, voinut itsenäisyyspäivän kunniaksi sanoa vaikka jotain sellaista, että olemme sekä työperäisen maahanmuuton, romanssien että turvapaikanhakijoiden myötä saaneet maahamme suuren joukon uusia asukkaita, jotka toivotamme lämpimästi tervetulleiksi. He ovat tehneet kovasti töitä oppiakseen kielemme ja tapamme, tuoneet mukanaan uusia tuulia, positiivista asennetta ja halua tehdä työtä tämän maan ja perheidensä hyväksi. Heidän kanssaan tulemme viemään yhteiskuntaamme eteenpäin ja yhdessä saamme nyt riemulla viettää tätä juhlapäivää.

Eihän sataa itsenäisyyden vuotta juhlivan demokratian tarvitse olla huolissaan, että muutama maahanmuuttaja kaataa järjestelmämme. Jos maamme johto on positiivista ja osaa ottaa käyttöön kaikkien asukkaiden henkiset resurssit, seuraa hyvää. Mulkoilulla ja epäluuloja herättämällä mennään takapakkia.