Comment: Here is an interesting story by YLE about the topics that fuelled the most public debate in 2010. Should it come to any surprise that at the top of the list it was immigration together with the role of religion and sexual minorities in Finland.? The story below, as so many written by the Finnish media, gives a very dim view of immigration. It seems odd that few media will write a story pointing out how the greater number of immigrants in Finland have impacted the country in a positive manner. Contrary to forty years ago, when foods like pizza were unknown to the general population, we are today a part of the international community.
Irrespective of the fact that Finland is dependent on the global community for its economic livelihood, some in this country continue to stubbornly drive home the point that immigration is not only bad but some type of social sickness the country should avoid at all costs. Life is not, therefore, easy for some who move here. If you are accepted into the community, for some it may mean half-way membership at the best.
Do you agree?
______
Maahanmuuttokriittisyys, uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asema sekä koulutuspolitiikka olivat vuoden 2010 puheenaiheita. Maahanmuuttajien määrä oli kymmenkertaistunut 20 vuodessa, mutta kuka tai mikä hyväksyttiin suomalaiseksi, ja mitä yritettiin pitkin hampain sietää? Entä mitä koulutuspolitiikan muutokset kertovat käsityksestämme tulevaisuuden Suomesta?
Vuosi alkoi järkyttyneissä tunnelmissa. Espoolaisessa kauppakeskus Sellossa oli vain pari päivää ennen vuodenvaihdetta kuollut useita ihmisiä ammuskelussa. Ampuja Ibrahim Shkupolli oli Kosovon albaani. Tapahtuma ei vähentänyt maahanmuuttovastaisia mielipiteitä. Maahanmuuttovastaisuus sai rinnalleen termin “maahanmuuttokriittisyys”.
Alkuvuonna ilmestyi pamfletti, jossa tutkijat ja kentällä toimineet ammattilaiset pohtivat kärjistynyttä maahanmuuttovastaisuutta ja rasismia Suomessa. Pamfletissa lakimies Husein Muhammed analysoi mediakeskustelua ja ihmetteli, kuinka hatarin asiatiedoin saattoi esiintyä asiantuntijana. Muhammedin mukaan kovasanainen ja uhkakuvia painottava maahanmuuttokeskustelu oli kiihtynyt Sellon murhenäytelmän jälkeen.
Pamfletin kirjoittajien mukaan lisääntynyt maahanmuuttovastaisuus voidaan yhdistää kaksissa viime vaaleissa kannatustaan kasvattaneisiin perussuomalaisiin, vaikka sama ilmiö näkyy muissakin puolueissa. Puhumalla ainoastaan pienten ääriryhmien ulkomaalaisvastaisuudesta vältellään asian käsittelyä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä, kirjoittajat sanoivat.
Suvaitsemattomuudella suojaudutaan muutoksilta
Uskontotieteilijä Tuomas Martikainen on tutkinut maahanmuuttajien ja uskonnollisten vähemmistöjen asemaa Suomessa. Hän nostaa vuoden 2010 ykkösaiheeksi juuri maahanmuuttovastaisuuden kärjistymisen.
– Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut hyväksyttyä. Poliittisilla puolueilla on ollut huolestuttavan vähän keinoja puuttua asiaan. Selitetään, että taantuman aikana on vaikeaa olla suvaitsevainen, mutta kyllä kyse on enemmän poliittisesta kyvyttömyydestä ottaa kantaa, Martikainen pohtii.
A foreigner’s car gets a welcome from a racist in Mikkeli. YLE
Syksyllä ilmestynyt Jera ja Jyri Hännisen kirja Tuhansien aatteiden maa ennusti, että maahanmuuttovastaisen äärioikeiston suosio kasvaa lähivuosina. Myöhemmin poliisi tiedotti, että viharikoksien määrä oli kasvanut entisestään. Joulukuussa saatiin lukea, että parahiksi ennen kevään eduskuntavaaleja oli perustettu maahanmuuttovastainen vapauspuolue.
Esimerkiksi joensuulaisten rasistinuorten keskuudessa suvaitsemattomuutta pidetään turvallisena.
– Tutkimani nuoret ajattelivat, että maahanmuuttajanuoret muuttavat arkeamme. Oma arki koettiin tavalliseksi arjeksi. Pysyvyyden ajattelu tuntui nuorista turvalliselta. Kaikenlainen erilaisuus oli näiden nuorten mielestä vastutettavaa, sanoo tutkija Sini Perho.
Hille Janhonen Abruquah puolestaan tutki maahanmuuttajanaisten ottamia arkisia valokuvia.
– Ne ovat tavallisia kuvia, joissa naiset tekevät ruokaa, siivoavat, käyvät kaupassa ja tapaavat ystäviä. Minusta ne eivät näyttäneet erityisesti maahanmuuttajanaisten kuvilta, vaan aivan tavallisten suomalaisten kuvilta, Janhonen Abruquah sanoi.
“Suomen maahanmuuttopolitiikka katsoo taaksepäin”
Suomen kotoutumislaki uudistui vuoden 2010 viimeisinä päivinä. Laki koskee nyt kaikkia maahanmuuttajia. Lisäksi kokeillaan ministeriöiden yhteistyön tiivistämistä.
Tuomas Martikaisen mielestä suomalainen maahanmuuttopolitiikka on ollut reaktiivista. On sopeuduttu siihen, mitä on jo tapahtunut.
– Valtiovallan pitäisi nähdä, että maahanmuuttajanuorten tilannetta täytyy seurata. Etnisillä ryhmillä on useita eri ongelmia uusissa kotimaissaan. Ne liittyvät koulujärjestelmään, jota heidän vanhempansa eivät tunne.
Tutkimukset osoittavat selvästi, että yhä suurempi maahanmuuttajanuoruista putoaa koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, Martikainen sanoo.
You can continue reading the story by clicking here.