Thomas Elfgren*
Ei siitä niin pitkä aika ole, kun Suomea brändättiin maailman kilpailukykyisimpänä valtiona. Paperikoneet jylläsivät, Nokia oli maailman myydyin matkapuhelin, hyvinvointimalliamme ylistettiin ja vienti piti meidät vakaalla kasvun tiellä.
Kaikki tiesivät odottaa seuraavan talouskuplan puhkeamista, mutta kukaan ei voinut aavistaa, mitä siitä seurasi. Samaan syssyyn Nokian ylämäki taittui – kuka nyt haluaisi näppäinpuhelimia, kun älypuhelimiakin oli saatavilla. Tabletit herättivät printtimedian uuteen todellisuuteen. Syntyi tilanne, jossa Suomella ei ole ollut enää brändättävää siinä määrin, että talous toipuisi.
Ja mitä sitten tapahtui? Kun talouskehitys kulki kohti taantumaa, lääkkeeksi tarjottiin jytkyä muukalaisvihan säestyksellä. Ikään kuin kaiken pahan alku ja juuri, ja jopa Suomen talouden taantuman aiheuttajia, olisivat olleet Suomessa asuvat maahanmuuttajat.
Näin luulee muuten myös kansanedustaja, joka julkisesti kertoi kiljaisevansa riemusta kun ihmiset syrjäyttävät “mamut” Vaasan torilta. Harvinaisen vastenmielistä puhetta, mutta minkäs sille voi. Puheet eivät välimerkkejä siirtämällä parane. Pandoran lipas on auki ja nyt saa lyötyjä lyödä mennen tullen.
Ketkä tähän sitten uskovat? Tutkimusprofessori Hannu Lauerma valistaa akateemisella viisaudella:todennäköisimmin valejuttuihin uskovat ihmiset, joiden todellisuudentaju on muutenkin hieman horjuva. Tämän tietävät myös ne, joille valta on tärkeämpää kuin yhteiskuntarauha.
Yhteiskuntavastuunsa tunteva poliitikko tekee parhaansa koko yhteiskunnan hyväksi. Hän ei syrji yhteiskunnan heikompiosaisia. Hän ei riko, ei varsinkaan sellaista, jota ei osaa korjata.
Olisi tärkeää, että tulevissa vaaleissa äänestäjät ymmärtäisivät, mistä vaaleissa on kysymys: Suomen talouden saattamisesta uudelle tielle. Sille tielle ei päästä muukalaisvihalla ja vastakkainasettelulla.
Me menestymme parhaiten, jos rakennamme tulevaisuutta yhdessä, ottaen mukaan kaikki yhteiskunnan jäsenet – myös ne muualta tulleet. Positiivisuus luo kaikkiin uskoa paremmasta huomisesta ja auttaa jaksamaan arjen työssä.
Kaikkien etu on saada Suomen talous kuntoon. Kasvulla luodaan uusia työpaikkoja ja vain työtä tekemällä luodaan hyvinvointia. Vienti saadaan vetämään tuotekehittelyllä ja monipuolisilla brändituotteilla, joita maailmalla halutaan.
Olisi korkea aika sulkea Pandoran lipas, sillä tällä menolla meidän ainoa brändimme on muukalaisviha. Sellainen ei tuo meille sen enempää tietäjiä, taitajia kuin tekijöitä.
*Thomas Elfgren on Keskusrikospoliisin rikosylikomisario. Hän on tullut tunnetuksi psykologisen profiloinnin asiantuntijana, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntayksikön päällikkönä sekä sotarikos- ja joukkotuhontatapausten tutkinnanjohtajana.
Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.
Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.