Euroopassa on poikkeustilanne. Suomi Pohjolan perillä toivoo salaa, että solmittuja sopimuksia tulkitaan niin, että muut maat hoitavat jutun, estävät mutavyöryn ja suomalaiset saavat itse nautiskella tämän maan houkuttelevista vetovoimatekijöistä.
Jos nyt todennäköiseltä näyttävän pakolaismäärän vastaanottaminen on maallemme suunnaton ongelma, niin minkä kuvan se antaa yhteiskuntamme kyvystä suoriutua poikkeustilanteista yleensä? Mitäpä jos maatamme kohtaisi iso katastrofi, luonnonvoimien tai ihmisen aiheuttama. Kuinka pitkään silloin pitäisi keskustella siitä, pidetäänkö huolta ihmisistä, vai neuvotellaanko niiden kanssa, jotka eivät halua yhteisiä voimia ja varoja käytettävän väärien ihmisten hyväksi. Pitäisikö kauankin kuunnella kyselyjä siitä, ovatko Itä-Suomesta katastrofin keskeltä pakoon lähteneet ihan tosissaan, vai halajavatko vain lähemmäksi Ruotsin laivoja ja Helsingin sushiravintoloita asumaan? Ja entä jos ne radikalisoituvat pääkaupunkiseudun erilaisessa kulttuurissa? Ja mitenköhän se on, tulisiko silloinkin valtakunnan ylimmältä taholta sellainen julkinen arvelu, että joillakin niistä on pahat mielessä, vaikka eräät eivät kuulemma sitä halua uskoa.
Meillä on armeija, meillä on poliisi ja kaikin puolin toimiva yhteiskunta. Johan se on kumma, jos ei meillä saada muutamaa tyhjillään olevaa taloa siivottua, patjoja ja peittoja sänkyihin, perunat kiehumaan ja suomen opetus käyntiin.
Armoa, presidentti Niinistö, armoa sotaa pakoon lähteneille ja myös niille nuorille miehille, joiden äidit odottavat kotona tietoa siitä, että oma lapsi on turvassa. Armoa myös meille suomalaisille, jotka emme enää jaksa tätä rasismia, kylmyyttä ja suoranaista kiihottamista kansanryhmää vastaan. Me haluamme, että maamme tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa pitää huolta tänne saapuneista pakolaisista, tutkii heidän tilanteensa ja auttaa oleskeluluvan saaneet alulle uudessa elämässään.
Suomi on talvisin kylmä, pimeä ja synkkä maa. Nyt alkaa pahasti näyttää siltä, että myös osasta Suomen kansalaisia on tullut kylmiä, pimeitä ja synkkiä. Ei se hyvät ihmiset niin mene, että Suomella olisi jotenkin heikompi kantokyky, kuin muilla hyvinvointivaltioilla. Tai jos se on niin, ja meillä aletaan yhä korkeammalta taholta tukea rasistien ja uusfasistien vihapolitiikkaa ja kansanryhmää vastaan kiihottamista, niin eihän tässä maassa enää voi normaali ihminen elää, ei täällä syntynyt eikä muualta tullut.
Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.
Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.