Keskiviikkona Suomen maahanmuuttotilanteesta vastaava sisäministeri Paula Risikko (kok.) kävi tapaamassa mieltään osoittavia turvapaikanhakijoita Helsingin keskustassa. Hän piti turvapaikanhakijoille pienen puheen, jossa hän valehteli heille päin naamaa. Tämä ei myöskään ole ainoa kerta, kun Risikko on valehdellut Suomen maahanmuuttopolitiikasta. Tässä kuusi Risikon esittämää vaihtoehtoista totuutta, tai selväksi suomeksi, valhetta.

Sisäministeri Paula Risikko

Valhe 1. ”Jokainen turvapaikkapäätös
käsitellään yksilöllisesti.”

Näinhän sen pitäisi mennä. Vertailemalla Maahanmuuttoviraston tehtailemia turvapaikkapäätöksiä käy kuitenkin selväksi, että näin ei ole. Päätöksissä on nimittäin usein jopa useita kappaleita tekstiä, jotka ovat identtiset muiden samasta maasta tulleiden turvapaikanhakijoiden päätösten kanssa. Erityisen räikeästi tämä henkilökohtaisuuden puute tulee esiin seuraavassa esimerkissä. Useissa päätöksissä käsitellään Bagdadin turvallisuutta. Eräässä bagdadilaisen ihmisen päätöksessä puhutaan erityisesti Anbarin läänistä Bagdadiin tulleista maan sisäisistä pakolaisista ja näitä kohtaavista haasteista. Kuitenkin kyseisen päätöksen asianomistaja on itse kotoisin Bagdadista, ei Anbarin läänistä. Toisin sanoen Anbarin läänistä tulleiden sisäisten pakolaisten turvallisuus ei liity hakijan omaan tapaukseen millään tavalla. Sama Anbarin läänistä tulleiden sisäisten pakolaisten tilannetta koskeva kappale esiintyy samanlaisena useissa päätöksissä. Tämä ei kuulosta erityisen henkilökohtaiselta, erityisesti kun se ei liity hakijaan tai tämän tapaukseen millään lailla.

Valhe 2. ”Jokainen [turvapaikka]hakemus käsitellään kuitenkin — laadukkaasti.”

Turvapaikanhakijoilta vietiin syksyllä 2016 oikeus saada avustaja turvapaikkapuhutteluun [1]. Suomen Asianajajaliitto arvelee tämän vaikuttaneen niin, että turvapaikkapäätöksistä tulee enemmän valituksia [2]. Muutos on siis vaikuttanut paitsi turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan, myös turvapaikkaprosessiin laatuun. Myös oikeuskansleri totesi tarkastuskäynnillään marraskuussa, että maahanmuuttoviraston toiminnassa on laatuongelmia [3]. Lisäksi sekä kirkolliset että seksuaalivähemmistöjä edustavat järjestöt ovat olleet huolissaan turvapaikkapäätösten laadusta [4]. Maahanmuuttovirasto on rauhoitellut tätä sanomalla, että Seta on käynyt kouluttamassa heidän henkilökuntaansa [5]. Seta kuitenkin huomauttaa, että se ei ole useaan vuoteen kouluttanut Maahanmuuttoviraston henkilökuntaa [6]. Maahanmuuttovirasto siis johtaa harhaan puhuessaan päätöstensä laadukkuudesta.

Valhe 3. ”Meillä katsotaan jo siinä hakuvaiheessa, että onko maa sellainen, mihin voi palata.”

Nyt puhutaan Irakista. Viime toukokuussa Maahanmuuttovirasto julisti Irakin turvalliseksi maaksi [7]. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio on kuitenkin myöntänyt, että linjauksessa ei ensisijaisesti ollut kyse Irakin turvallisuuden paranemisesta, vaan halusta saattaa Suomen turvapaikkalinja Ruotsin tasolle [8]. Kyse ei siis oikeastaan ollut siitä, että maa olisi sellainen, “mihin voi palata”. Syyskuussa Ruotsi totesikin Irakin turvallisuustilanteen heikentyneen [9] ja tähdensi, että ainoastaan Irakin Kurdistania voidaan pitää vakaana [10]. Suomi myötäili, mutta turvapaikkapolitiikkaan se ei vaikuttanut [11]. Suomi palauttaa tälläkin hetkellä ihmisiä esimerkiksi Bagdadiin. Ruotsi sen sijaan ei edes lennä Irakiin turvallisuussyihin vedoten [12]. Muiden maiden ohella myös Suomen Ulkoasianministeriö suosittaa välttämään kaikkea matkustamista Irakiin taisteluiden ja väkivaltaisuuksien vuoksi [13]. Irak ei ole turvallinen maa.

Continue reading “MigriLeaks: Risikko ja kuusi vaihtoehtoista totuutta”