Alkuperäinen juttu julkaistiin Muuttoliikkeessa.fi.
Nuoriso-ohjaaja Mahad Omar Sheikh Musse on seurannut monen perheen elämää läheltä sekä työntekijänä että maahan muuttaneena. Mahadin mukaan sukupolvikuilu ja väärinymmärrysten vaara rakentuu perheenjäsenten oppiessa sekä kirjoitettuja että kirjoittamattomia sääntöjä eri tahtiin.
“Uuteen maahan saapuessaan ihminen joutuu pakosti oppijan asemaan. Hän on eräänlaisessa jännitystilassa koko ajan, koska ennalta tuntemattomien ja yllättävien asioiden keskellä täytyy luovia päivittäin. Vieraskielisessä ympäristössä toimiminen on etenkin vanhemmille sukupolville stressaavaa, oli kyse sitten miehestä tai naisesta.”
Mahadin mukaan nuori omaksuu oppijan roolin luontevammin ja myös toimii uudessa ympäristössä sukkelammin kuin vanhempansa. Joskus teini-ikäiset lapset myös käyttävät hyväksi nopeamman kotoutumisprosessinsa suomaa tietovarantoaan perheen sisällä.
”On paljon perheitä, joissa perheenjäsenten välillä on hyvä luottamus ympäristön muuttumisesta huolimatta. Monet vanhemmat ovat kuitenkin myös kertoneet siitä, miten vaikeaa heidän on saada otetta lapsiinsa, joilla on erilaisia menoja koko ajan. Syntyy pelko siitä, että lapset päätyvät huonoille teille ja menettävät vanhempien tärkeäksi kokemia perinteitä ja arvoja.”
Yhteydenpitoa ja odotuksia yli rajojen
Myös ylirajaiset asiat vaikuttavat perheisiin Suomessa. Suvun velvoitteisiin vastaaminen on monelle hyvin konkreettinen asia etenkin silloin, jos nälänhätä tai kriisit entisessä kotimaassa vahvistuvat.
”Lähes jokaisella on sukulaisia, jotka saattavat tarvita akuuttiakin apua. Tämä vaikuttaa keskittymiseen. Monen omaisia on kuollut; ei pelkästään Somaliaan, vaan myös Somalian naapurimaihin ja esimerkiksi Libyan rannoille”, Mahad kuvailee ylirajaisia perhesuhteita.
Mahadin mukaan monilta maahan muuttaneilta somalialaismiehiltä odotetaan menestymistä ja myös kaukaisemmista sukulaisista huolehtimista rahallisesti. Kun akuutit tarpeet ja odotukset ovat suuria, monet haluavat kouluttautua ammatteihin, joiden avulla pääsee mahdollisimman nopeasti työelämään. Työnteon ja pärjäämisen eetos on läsnä hyvin monen miehen kohdalla, ja odotusten törmääminen elämän realiteetteihin voi tuntua raskaalta.
Koulumenestyksen taustalla kotiolot sekä ryhmäjännitteet
Monet perheet siirtävät odotuksensa seuraaviin sukupolviin. Lasten toivotaan etenevän pidemmälle, kuin mihin vanhemmilla oli mahdollisuus. Monet somalivanhemmat haluavat tukea lastensa koulunkäyntiä, mutta tässä onnistuminen riippuu varsin paljon kotoa löytyvän kielitaidon vahvuudesta ja tietotaitoresurssien määrästä.
Mahad korostaa, että yksin maahan tulleella, murrosikäisenä perheensä mukana maahan tulleella tai Suomessa koko ikänsä kasvaneella nuorella voi olla hyvin erilaiset oppimisvalmiudet. Valmiuksien vahvistamiseen tarvitaan koulun, perheen ja myös nuorisotyön tukea. ”Olen nähnyt, kuinka hyvin yksinkin maahan tullut nuori poika voi menestyä, vaikka lähtökohdat eivät olisi kaksiset. Yleisellä tasolla näyttää kuitenkin siltä, että pojat pärjäävät koulussa heikommin kuin tytöt. Pitäisi tutkia tarkemmin, mistä kaikesta tämä johtuu”.
Taannoisessa ”Nuorten miesten monikulttuurinen elämänkulku ja rikollisuus” -tutkimuksessa nuorten poikien keskinäinen vuorovaikutus, nuorisokulttuuriset ympäristöt sekä ryhmään kuulumisen ja ulosjäämisen välinen jännite olivat teemoja, joilla oli vaikutusta poikien elämänkulkuun. Koulumenestykseen eivät vaikuta vain koulun käytännöt, vaan myös se mitä tehdään vapaa-aikana.
Kuvat: Mahad Sheikh Musse