Adam Al-Sawad on rohkea mies koska hän puolustaa meidän arvoja.
“Hän sanoi, ettemme kuulu Suomeen. Minä sanoin, että hän ei kuuluu Suomeen; Suomeen kuuluu asiallinen käyttäytyminen.”
Al-Sawad pyytää meitä lukemaan mitä hän kirjoitti. Lukekaa.
_______________________________________________
Category: Adam Al-Sawad
Minusta ei ole kovin hedelmällistä vaatia nimenomaan turvapaikanhakijoihin tai maahanmuuttajiin kohdistuvan väkivallan tuomitsemista, jos ei itse ole vastavuoroisesti valmis tuomitsemaan länsimaalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka on kuitenkin ainakin länsimaissa (sen sijaan esimerkiksi Yhdysvaltojen laiton hyökkäyssota Irakiin on toki esimerkiksi kuolonuhrien määrällä mitattuna vielä paljon tuhoisampi) jopa pahempi ongelma esimerkiksi terrori-iskujen ja muiden väkivaltaisten rikosten muodossa, kuin turvapaikanhakijoihin tai maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta, joka ei ei ole saavuttanut samoja mittasuhteita.
Eivät useimmat meistä maahanmuuttokriitikoistakaan kannata mitään väkivaltaisia iskuja turvapaikanhakijoita tai maahanmuuttajia kohtaan. Lisäksi monella meistä on ystävinä tai perheenjäseninäkin maahanmuuttotaustaisia ihmisiä. Osa meistä on jopa itsekin maahanmuuttajataustaisia.
En ole itse kuullut kenenkään koskaan käyttävän sanaa ählämi oikeassa elämässä, vaikka olenkin asunut vuosikausia arabitaustaisen ystäväni kanssa. Jos siihen kuitenkin törmää, niin minusta ei kannattaisi tehdä siitä mitään elämää suurempaa kysymystä, vaan omaksua sana käyttöön positiivisessa mielessä, niin kuin esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat tehneet sanalle queer. Useimpien sanojen kohdalla se, että miten loukkaavina niitä pidetään, on varsin mielivaltainen sopimusasia. Esimerkiksi englannin kielessä aikoinaan sana negro oli kohteliain muoto mustomustaihoisista henkilöistä ja sanaa black pidettiin loukkaavana, mutta myöhemmin tilanne kääntyi enemmän tai vähemmän päinvastaiseksi, vaikka vielä esimerkikis Martin Luther Kingin I Have a Dream -puheessa käytetään nimenomaan sanaa negro.
Eikö voi vaikkapa ajatella niin, että on oikeastaan aika kunnioitettavaa, että puhekieliseksi ilmaukseksi on tullut juuri ählämi. Senhän voi ajatella hyvin luultavasti tulevan ahlan wa sahlanista – eli arabialaisesta tervetulotoivotuksesta. Ja perinteisestihän on ajateltu arabialaisilla olevan nimenomaan eräänlaisia jossain määrin kaavamaisia, mutta ylitsevuotavaa vieraanvaraisuutta osoittavia perinteitä.
Englannin kielessä onb hyvä sanonta – “sticks and stones will break my bones,
but words will never harm me”, jota kannattaa pyrkiä noudattamaan. Jos joku sanoo jotain loukkaavaa, niin kannattaa yrittää antaa sen mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, eikä ottaa sitä liiaksi itseensä. Jos joku kutsuisi minua vaikkapa ruskean reijän ritariksi, niin voisin todeta sen vain olevan hupaisa väännös pyöreän pöydän ritareista.
Sen sijaan oikea väkivalta on asia, josta on aivan aidosti syytä huolestua. Eikä siinä ole kyse vain väkivallasta tai sen uhasta turvapaikanhakijoita tai maahanmuuttajataustaisia kohtaan, vaan myös esimerkiksi väkivallasta homoja, naisia, lapsia ja miehiä kohtaan. Ja väkivallan tekijöinä on niin supisuomalaisia, kuin ulkomaalaistaustaisia. Itse asiassa rikostilastojen mukaan huomattavan suuri osa maahanmuuttajataustaisiin kohdistuvasta viharikollisuudestakin on toisten maahanmuuttajataustaisten tekemää. Meidän ei pidä sulkea silmiämme sen enempää miltään uhriryhmältä, kuin myöskään miltään tekijäryhmältä.
Tässä on hyvä konkreettinen esimerkki viharikoksen muodosta, joka on sekä turvapaikanhakijaan kohdistuvaa, että samalla myös turvapaikanhakijoiden tekemää:
Irakilainen homo joutuu pelkäämään vastaanottokeskuksessa Suomessa
http://yle.fi/uutiset/irakilainen_homo_joutuu_pelkaamaan_vastaanottokeskuksessa_suomessa/8453642