Nicaraguan passini on nyt vanhentunut, mutta voisin koska tahansa hakea uuden. Sain Suomen kansalaisuuden 1998. Olen siis yksi Suomen kansalaisista, jolla voisi olla myös toisen maan passi. Vaikka käyn noin kahden vuoden välein Nicaraguassa ja soitan säännöllisesti äidille ja siskoilleni, minulla ei ole muita siteitä Nicaraguaan. Rakastan paikkaa, jossa olen syntynyt, mutta myös nykyistä perheeni kotimaata.
Tarinani on vain yksi tuhansien joukossa. Tilastokeskuksen mukaan yli 95 000 suomalaisella on jonkun muun maan kansalaisuus.
Ymmärrän huolet ihmisten lojaalisuudesta eri suuntiin tässä uudessa kansainvälisessä tilanteessa. Oletus on, ettei kaksoiskansalaisiin voi luottaa tietyissä asioissa. Tämän on sanonut pääministerikin. Ja tähän perustuvat Trumpin operaatiot kieltää tiettyjen muslimimaiden kansalaisia saapumasta Yhdysvaltoihin.
Perussuomalaisvetoisissa ulkoministeriössä ja puolustusministeriössä on nyt ilmennyt tapauksia, joissa kaksoiskansalaisia ei ole otettu töihin. Näin on toimittu vaikka kyse on selkeästi kansalaisuuteen perustuvasta syrjinnästä.
Lain mukaan kaksoiskansalaisuudella ei saisi olla merkitystä rekrytoinnissa. Jokainen kaksoiskansalainen on Suomen kansalainen. Suomen kansalaisten lakisääteinen eriarvoinen kohtelu edellyttää perustuslain muuttamista.
Enemmän kuin kansalaisuus tai kaksoiskansalaisuus, ihmisen lojaliteettia määrittävät hänen sidosryhmänsä. Esimerkiksi dosentti Johan Bäckman olisi vuosia sitten saanut tehdä töitä armeijan ja ulkoministeriön tehtävissä, koska tiettävästi Bäckman ei ole kaksoiskansalainen. Jos hänet olisi tuommoiseen virkaan valittu, mihinköhän suuntaan hänen lojaliteettinsa olisi osoittanut?