Ana María Gutiérrez Sorainen
Monikanaiset-liitto Ry: n nettisivuilla sanotaan muun muuassa, että maahanmuuttajanaisten kotoutuminen on todettu erityisen vaikeaksi niissä maahanmuuttajaryhmissä, joissa lähtömaan tasa-arvotilanne poikkeaa huomattavasti vastaanottajamaan tilanteesta. Patriarkaalisissa yhteisöissä naisen paikan katsotaan olevan kotona. Hänellä ei siten ole samanlaisia mahdollisuuksia kouluttautua ja vaikuttaa yhteiskunnassa, ja häneltä puuttuu jopa mahdollisuus tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä.
Olen havainnut samaa politiikan toiminnassa. Aihe on arka ja oikeastaan tähän asti maahanmuuttajanaisten asemasta maahanmuuttajamiesten keskuudessa politiikassa ja julkisessa keskustelussa ei ole puhuttu laisinkaan.
Ei se ole helppo aihe, koska kulttuureista toiseen on eroja. Voin tukeutua Monikan kokemuksiin ja selvityksiin, mutta itse parhaiten voin kertoa kokemuksistani näinä vuosina. On olemassa sellaisia maahanmuuttajamieskavereita joille saa ja voi sanoa vapaasti päin kasvoja olevansa heidän kanssaan eri mieltä asioita ja jopa kritisoida heitä heidän omista ratkaisuistaan. Ystävyys silti kestää. Esimerkki tästä on monille tuttu Enrique Tessieri.
Toisin on joidenkin primadonnien kanssa, olivat he sitten tulleet Oulusta, Meksikosta tai Mombasasta. Uskonnolla ei piäisi olla tekemistä sen suhteen, miten hyväksyy tai torjuu arvostelua, mutta lapsena opitut arvot ja asenteet esimerkiksi naisia kohtaan näyttävät vaikuttavan siihen, miten reagoi naisen ja tässä tapauksessa maahanmuuttajanaisen arvosteluun. Olen kokenut joidenkin maahanmuuttajamiespoliitiokoiden kohdalla erittäin väheksyvää ja jopa asiattomuuteen menevää kohtelua.
Moni poliitikassa aktiivisesti mukana oleva maahanmuuttajamies pitää kovasti siitä, että heitä ja puoluettaan kehutaan. Ongelma on se, että nämä julkisuuden henkilöt ja poliitikassa aktiivisesti toimivat eivät siedä arvostelua, kritiikkiä tai edes sitä, että heidän ajattelutapaansa kyseenalaistetaan. Luojan kiitos että olen Suomessa, muuten olisin joutunut jo johonkin vankilaan tai kokenut väkivaltaisen kohtalon.
Eduskuntavaalien alla erehdyin yhden Facebookin sivulla sanomaan, että luin jostain, että yksi maahanmuuttajehdokas ei hyväksy yhdenvertaista avioliittolakia. Totesin vain niin. Herra tuli heti siihen puolustautumaan asiattomasti antaen ymmärtää, että vaikenisin. Sama juttu silloin, kun päätin luopua Vasemmistoliiton jäsenkortista, yksi maahanmuuttajavasurimies riehui Facebookissani ja Vasemmiston ja oikeiston rasismivastaisessa verkostossa menemällä henkilökohtaisuuksiin. Asiallisena ei voida pitää sitä, että keskittyy haukkumaan toista ihmistä pohtimatta esimerkiksi syitä, miksi toinen päätti lähteä mainitusta puolueesta tai miksi on puolueessa.
Eilen taas “vahingossa” menin tunnetun maahanmuuttjapolitiikon sivulle ottamaan kantaa perussuomalaisen Olli Sademiehen tapaukseen. Tämä miespoliitikko vaatii perussuomalaisilta sanktioita Sademiestä kohtaan. Kirjoitin, että minusta vaatimus on erikoinen, koska tämä sama maahanmuuttajapolitiikko hehkutti viime viikolla, kuinka perussuomalaisten kanssa tulisi tehdä yhteistyötä. Jos perussuomalaisissa ei olisi muita Sademiehiä, tuskin asia vaatisi paljoakaan pohtimista, mutta kun tiedämme varsin hyvin, että Sademiehiä riittää, asia on vähäsen toisin. Jos ette usko, voitte mennä lukemaan keskustelupalstoja samanmielisiltä.
Eduskuntavaalien alla perussuomalainen meppi Jussi Halla-aho leimasi maahanmuuttajaehdokkaat toteemeiksi, nolliksi, jne. Halla-aho jatkaa samassa puolueessa. Yksi Sademies, jonka kannatus on pieni, voidaan siis uhrata. Mies puhui tyhmästi. Kerron tämän, koska kommenttini oli kyseisen maahanmuuttajapolitiikon sivulla tämä:
“Toteemeilta saa leikata ihan mitä tahansa.” Miksi puolue nyt irtisanoituisi ja potkaisi Sademiestä, kun Halla aho saa sanoa mitä tahansa? Miesten kannatus on aivan eri luokka. Sama puolue, jonka kanssa Sipilä tekee yhteistyötä ja sinulle viime viikolla se oli niin mahtava asia. 🙂 Vaatimus siis nyt kuulostaa epäloogiselta, koska pitäisi loogisesti samalla vaatia sanktioita puolueen kaikkia “Sademiehiä” kohtaan.
Ajattelin, että tämä tunnettu politiikko perustelisi, miksi hän on kanssani eri mieltä, miksi olin erehtynyt ja miksi hän vaatimuksensa nyt esittää, mutta oli turha toivo. Maahanmuuttajamiespolitiikko menetti malttinsa ja vastasi minulle “Ota sä rauhoittuva pillin. Jatkuva valittaminen ei ole sullekaan hyväksi!!!”
Kirjoitin hänelle: “Minusta menit asiattomuuteen ja se kertoo ihmisille enemmän sinusta kuin minusta. Vallan tavoittelu menee muun edelle kohdallasi. Totuus joskus sattuu. Sorry ja ihan hasta la vista!” Ihan oikeasti, joko ihminen puolustelee ja on lojaali omille periaatteilleen, tai myy niitä vallanhimon alttarille.
Maahanmuuttajamiespolitiikko vastaili: “Asiattomuuteen? Vallan tavoittelu? Totuus sattuu? Hasta la vista? What?! Ootko tosissasi? Tuntuu silta että haet huomiotta, joten sun tulee haastaa jatkuvasti riittaa. FYI, en ole kiinnostunut. Sorry ja haista la vista myös sinne!!”
Sanoin herralle mitä ilmeisesti moni (myös maahanmuuttajanainen) on halunnut sanoa miehelle: “Olet ihana ja fiksu, karisman huippu. Näin pitää nainen sinulle sanoa, jotta olisi asiallinen kommentti. Et hyväksy arvostelua, varsinkin kun se tulee mamunaiselta.”
Olen toiminnut noin 8 vuotta puolueissa ja tuki on tullut kavereilta ja suomalaisilta. Maahanmuuttajamiespolitiikot etupäässä toivoovat saavansa maahanmuuttajanaisilta tukea, mutta he ovat ensisijaisessa asemassa ja naiset ovat sivuseikka.
Tänä aamuna oli pari viestiä tuntemattomilta maahanmuuttajanaisilta, jotka ilahtuivat kovasti, että viihdoin miehelle uskalletaan sanoa jotakin, mitä tuo hänet alas pilviltä.
Meille jokaiselle arvostelu tee vaihteeksi hyvää. Kielteinen arvostelu kasvattaa, muuten et kenties näe epäkohtia. Se ei ole helppoa sietää, mutta mikä sellainen kaveri olisi, joka ystävyyden menettämisen pelossa ei auta toista kehittymään? Uskokaa pois, muiden vapaasti arvosteleminen on suomalainen etuoikeus. Muissa maissa saa sanoa vain myönteisiä asioita, muuten päätyy turmaan.
Pitää siis tiedostaa, että Suomessakin on miehiä, jotka eivät kohtele naisia tasa-arvoisesti. Kotouttaminen on naisille vaikea, mutta myös patriarkaalisessa ympäristössä toimiminen.
*Kansalaisaktivisti, entinen kunnanvaltuutettu, espanjan kielen opettaja, kääntäjä ja tulkki, blogisti, neljän lapsen äiti, Suomen kansalainen.
Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.
Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.