Koska eduskunnalta pyydetään hallituksella luottamusta, vaikka tämä samalla sijoittaisi vaikutusvaltaiseen asemaan rasismia tai valkoisen rodun ylivaltaa vuosia sanoilla ja teoillaan eri tavoin edistäneitä henkilöitä kuten Purra, Rantanen ja Rydman, on pyyntö harvinaisen ongelmallinen.
Eduskuntaa pyydetään samalla hyväksymään ohjelmaehdotuksen, jonka tavoitteena on pääministeri Orpon ilmoittama ”nollatoleranssi syrjinnälle ja rasismille.”
Orpon hallitukseen kohdistuu ennennäkemätön haaste, selvästi vaatien hyvin poikkeuksellisia toimia. Osa
hallituksen jäsenistä vastustavat maan perustuslakiin kirjattuja perusoikeuksia tai kyseenalaistavat
hallitusohjelman mm. maahanmuuttoa koskevia tavoitteita ja kansainvälisten sopimuksien sitovuutta.
Ratkaisun pitäisi sisältää ainakin eräiden henkilöiden täyskielto hallituskaudeksi internetin käyttöön koska
tämän kauttahan he ovat levittäneet ja levittävät rasistista ja syrjivää sanomaansa. Toimenpide näin ollen
olisi aivan kohtuullinen ja tarpeellinen jos nollatoleranssille halutaan jonkinlaista uskottavuutta.
Puhuvathan he ministereinä monessa yhteydessä kaikkien kansalaisten puolesta ja kansan mainetta
varsinkin ulkomaille tulisi suojella kuin silmäterää eikä päästää huonomaineisia henkilöitä levittämään
maailmalle syrjiviä tai rasistisia ajatuksiaan. Varsinkin internetissä.
Tämä ehto olisi syytä asettaa myös eduskunnassa puhemies Jussi Halla-aholle, joka on syyllistynyt viha-
puherikoksiin toistamiseen.
Syrjintään ja rasismiin taipuvaisille hallituksen jäsenille voitaisiin myös määrätä heidän sijaintinsa osoittavat jalkapannat sen jälkeen, kun heille on määrätty lähestymiskielto kaikkiin kiellettyjen järjestöjen ja ylipäänsä kaikkiin rasistisiin tai natsismia lietsoviin kokouksiin ja henkilöihin, kuten esim. Halla-ahoon ja MEP Teuvo Hakkaraiseen.
Esimerkki löytyy Ruotsista, josta olemme ennenkin saaneet hyviä ideoita hyvinvointiyhteiskunnan
kehittämiseksi. Jalkapantaratkaisuhan liittyy siellä vireillä olevaan lakiesitykseen jengirikollisuuden
ehkäisemiseksi, jolla pyritään rajoittamaan epäiltyjen henkilöiden yhteiskunnalle aiheutuvaa vahinkoa.
Rajoitus asetettaisiin syyttäjän luvalla ilman oikeuden päätöstä.
Koko hallituksella tulisi samalla vaatia rasisminvastainen koulutus OPM:n ”Ole Antirasisti”- verkkosivun
oppien mukaisesti. Koulutuksessa tulisi korostua aktiivinen puuttuminen työkavereiden rasistisiin puheisiin työpaikoilla, hyssyttelyn ja hiljaisen sivuuttamisen sijaan. Hallitus voisi hyvin toimia eräänlaisena
pilottihankkeena.
Hallituksen jäsenet, jotka ovat syyllistyneet rasistisiin puheisiin ja tekoihin määrättäisiin, sanktioiden lisäksi tai sijasta-teon vakavuudesta riippuen- yhteiskunnalliseen työhön esimerkiksi vastaanottokeskuksiin tai toimimaan asunnottomien maahanmuuttajien kotimajoittajina. Ojennusohjelman lopussa tulisi rasismiin syyllistyneille tehdä asiantuntijoiden toimesta ”tehokkaan katumisen” arvio.
Tehokkaat sanktiot, kuten painavat sakot ja säilöönotto, ovat perusteltuja varsinkin silloin kun nämä
koskisivat ministeritason henkilöitä, jotka esimerkkinsä ja vaikutusvaltansa kautta voisivat aiheuttaa
yhteiskunnallemme ja kansainvälisille suhteillemme paljonkin suurempaa haittaa kuin tavalliset
rikosepäillyt rivikansalaiset- jos ja kun eduskunta antaa heille luottamuksensa kansan nimissä.
Tiedän että yllämainittujen aikaansaaminen on lähes kokonaan toiveajattelua, niin kuin on tämän
hallituksen ”nollatolarennsi”- ohjelmakin. Olisikohan nyt se hetki jolloin ne kansaa edustavat jotka uskovat persuslakiin kirjattuihin oikeusiinme ja kansainvälisten sopimuksien sitovuuteen, unohtaisivat
päivänpoliittiset erimielisyytensä ja tekisivät tilanteen vaativan oikean ratkaisun?
Tämän hallitusremontin johtoajatuksen voisi ehkä lainata Shakespearelta: ”Epätoivoiset sairaudet
epätoivoisin keinoin parannetaan- jos ollenkaan.”