Me tiedämme nyt, että Venäjän kansaa ei voi syyttää äärioikeistolaisen, demokratian vastaisen hirmuhallituksensa hyökkäyksestä Ukrainaan. Pelko pitää kansan hiljaisena. Vaikka vastustajia olisikin, niin sanotut vaalit ovat jo vuosikymmeniä olleet sellaiset, että oppositiolla ei ole ollut aitoa mahdollisuutta demokraattiseen vallan vaihtoon. Pelko omasta ja omaisten turvallisuudesta pitää suut supussa ja panee jopa puolustamaan hallituksen toimia.
Entäpä me suomalaiset, olemmeko me tänä päivänä missään vastuussa poliittisen ilmapiirin ja kovenemisesta ja äärioikeiston noususta Suomessa? Kuinka pitkään annamme äärioikeistolaisten öykkäreiden toimia eduskunnassa, kutoa seittejään hallintokoneiston ympärille, hankaloittaa demokraattisten päätösten toteutumista ja halvaannuttaa yhteiskuntaa? Onko äärioikeiston nousu valtaan mahdollista myös Suomessa?
Ilmapiirin koveneminen voi olla kiinni hyvinkin vähäiseltä tuntuvista, lähes huomaamattomista seikoista. Nettikeskustelun sivistymättömät öykkärit ja puolueiden julkirasistit ovat toki näkyviä, mutta heillä ei ole kykyä kääntää koko kansan mieltä. Kerronpa esimerkin isällisestä hivuttamisesta, millä kansakuntaa liikutellaan:
Kansallissankari Teemu Selänne jakoi v. 2016 kaverinsa Aleksi Valavuoren kanssa maahanmuuttajia törkeällä tavalla mustamaalaavaa tekstiä, vaati maahanmuuton rajoittamista ja väittipä maahanmuuttajien joukkoraiskanneen ystävänsä tyttären. Rikosta ei ollut poliisitutkinnassa eikä Selänne suostunut myöhemmin todistamaan väitteitään. Mitään seuraamuksia tuollaisesta kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ei ollut. ”Tolkun ihmiseksi” presidentti Niinistön suosiollisella avustuksella nostettu Selännehän sai puhua, mitä rasistinen sylki suuhun toi. Aärioikeistolainen väki hurrasi. Kun on rasismin hyväksyvä presidentti kaverina, on lähes koskematon.
Continue reading “Reija Härkönen: Onko mahdollista väistää äärioikeiston uhkaa?”
