Nyt kun Silakka-liikkeessä kovasti pohditaan, saako politiikkaa vastustaa siten, että mainitaan, kuka sitä vastustettavaa politiikkaa tekee, jäin jälleen miettimään sitä, kuinka helpolla meillä media ja poliitikkokollegat päästävät rasistiset tyhjänpuhujat. Suomen media puhuu kyllä suorin sanoin ruotsalaispuolueista ja niiden johtajista rasistisina, mutta Jussi Halla-aho saa lähinnä vain kunnioittavia kyselyitä siitä, kuinka sitä maasta heittämistä sitten oikein pitäisi hoitaa.
Toimittaja Kreeta Karvala kehui kerran televisiokeskustelussa, että Jussi Halla-aho on niin valtiomiesmäinen. Valtiomies – mies jonka poliittinen toiminta perustuu vihapuheeseen ja typeriin heittoihin islamista ja muslimeista! Tällaisille toimijoille pitäisi yhteistuumin osoittaa, että heidän käytöstään ei voi hyväksyä ja heidän kanssaan ei tehdä yhteistyötä. Meidän poliitikkomme tuntuvat vain miettivän, kuinka heidän kanssaan voisi tehdä yhteistyötä niin, että paha menisi heidän piikkiinsä, mutta oma puolue porskuttaisi.
Olimme puolisoni kanssa niitä hyvin harvoja tavallisia kansalaisia, jotka varhaisessa vaiheessa, heti vuoden 2011 ikävän vaalituloksen jälkeen, ryhtyivät julkisesti nostamaan esille Halla-ahon puheiden vahingollisuutta. Helsingin Sanomien ja muun median kommenttiosioista poistettiin kommentti heti, jos uskaltautui rasistista politiikkaa kommentoidessa mainitsemaan Halla-ahon tai Soinin nimeltä. Uuden Suomen Puheenvuorossa ilmestymisemme oli järkytys, siellä oltiin totuttu vapaaseen maahanmuuttajavastaiseen agitointiin. Hyvin pian selvisi, että Halla-aholla ei ollut mitään asiallista sanottavaa oman agendansa puolesta.
Tästä esimerkkinä on kommentti, jonka ”Mestari” kohdisti minuun ja puolisooni eräässä Uuden Suomen Puheenvuoron blogin kommenttiosiossa 28.6.2013. Tarkoitus oli keskustella perussuomalaisen viestinnän ongelmallisuudesta:
”Härköset ovat hupaisa pariskunta. Ajattelen joskus hihitellen heidän perhe-elämäänsä, jossa persut näytellevät melko suurta roolia. Härkösten taistelusta persuja vastaan saisi hyvän sarjakuvan johonkin perhelehteen.”
ja vastaukseni siihen:
”Oooo, itse “Mestari” valistaa kasvonsa pienen Härkösen pariskunnan päälle ja lausuu julki tuomionsa. Ei kai tästä nyt vain seuraa, että koko hommelifoorumin pikkuväki alkaa syytää samaa persukakkaa päällemme? Odotettavissa lienee myös, että joukko rohkeita vasalleja ilmestyy nimimerkillä suosittelemaan tätä äärimmäisen älykästä kommenttia.”
Halla-aho varmisti, että jotain seuraamuksia tällaisesta röyhkeydestä tulisi:
”Tämä on jännittävä päivä Härkösen perheen muutenkin jännittävässä elämässä. Itse Halla-aho kommentoi samassa ketjussa. Ehkä hommelifoorumilaiset vielä lähettävät illan kuluessa ihan oikean Vihapostin. Huh.”
Tuliko postia? Totta kai tuli, mutta ei me välitetty niistä.
Eeppiseksi kommentointi meni helmikuussa 2014, kun Halla-aho kävi häiritsemässä Abdirahim Husseinia Facebookissa ja ajatteli olevansa kannattajakuntansa tukemana turvassa. Halla-aho joutui kiipeliin ja ihailijan tarjoama apu: ”Reija Härkönen, kiihotutko kovastikin sanoistasi?” siivitti Jussin näinkin lennokkaaseen kommentointiin: ”Taitaa tulla pyykkipäivä Härkösen perheessä.” Sen, mitä siitä sitten seurasi, voit lukea blogistani täältä: Toimittajat, kuka pelkää Halla-ahoa?
Huhtikuussa 2015 osallistuimme tuolloiseen uutuuteen, vaalitenttiin yksityishenkilön, Facebook-tuttavan, kotona Helsingissä. Helsingin Sanomat teki jutun tilaisuudesta ja kas, Halla-aholla oli jälleen tarvetta osoittaa sormella Härkösiä: ”Jorma Härkösen vetämä vaalipaneeli, johon osallistuvat Ozan Yanar, Husu Hussein ja Veronika Honkasalo? Sehän on ihan eeppistä. Reijakin vilahtaa taustalla.”
Poimin tähän kommentteja, joita Jussi sai kannattajistaan kirvoitettua:
“Miten tommosista “turhakkeista” kuten Härköset tehdään julkkiksia?”
“Härköset tekevät karhunpalveluksen noille ehdokkaille. Ei niitä kukaan enään ota vakavasti jos hengailevat Härkösten kanssa. Jos heitä nyt enään pitkään aikaan kukaan vakavasti on ottanutkaan.”
“Tupailta Härkösillä, Hesarikin paikalla.”
“Koko bändi nimetty yksinkertaisemmin: Yks somali, turkkilainen, pari härköstä ja joku outo nainen jonka ajatusmaailma ei ole tältä planeetalta”
“Siellä on varmasti mukavat rinkirunkaukset ? hienoa että suvakit ovat näin “suvakkeja””
“Minä tässä keväällä hiljensin Reijan Usarissa asiallisella, mutta hapokkaalla asiasisällöllä. Laitoin viestin perään muutaman uutislinkin ja Optulan 501-sivuisen mamututkimuksen sillä seurauksella, että täti ensinnäkin poisti viestini ja parin päivän päästä sain elinikäisen porttikiellon Usariin.
Reija ja Jorma Härkönen ovat pariskunta, joka rajoittelee sananvapautta US-blogeissa, järjestelee bannauksia ja toimivat kuten ainakin kunnon politrukit ennen vanhaan N-liitossa. Haiskahtaa aivan mielipidetukokselta, kun on HS:kin mukana. Jatkakoon vaan kissan silityksiä, jos sillä saadaan Suomen poliittistaloudelliset asiat järjestykseen? – Tuskin.”
Tuleva kansanedustajakin mielistelee mestariaan: Mika Raatikainen: “Hihhii….kiva poppoo. Nerot koolla.”
Eikö olekin valtiomiesmäistä! Kun Halla-aholla on ollut aikaa tähän tyyliin seurata ja yrittää hiljentää vähäpätöisiä, tuntemattomia, poliittista keskustelua käyviä yksityisiä kansalaisia, se osoittaa, että hän joko ei uskaltaudu kunnolliseen debattiin toisten poliitikoiden kanssa tai toiset poliittiset toimijat eivät uskalla tai halua haastaa häntä. Vaalikeskusteluissa tämä tulee esiin siten, että kun Jussi nieleskelee talouskysymykseen vastaukseksi mediassa jonkun usein toistetun väittämän, vaikkapa että meidän on saatava vientiyritykset kilpailukykyisiksi, orpot ja sipilät toistavat vuorollaan: ”Juuri niin kuin Halla-aho sanoi…”
Ei riitä se, että kansalaisliikkeet ja aktiiviset kansalaiset pitävät esillä fasistisen ja rasistisen politiikan ongelmakohtia ja vuosia jatkuneen agitoinnin vaikutusta maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin integroitua. Se on myös poliitikkojen tehtävä. Myös Kokoomuksen kannattajien pitäisi ankarasti miettiä, mitä oikein ovat tekemässä, kun sallivat puolueeltaan flirttailun tällaisten toimijoiden kanssa. Halla-ahon salonkikelpoistaminen ja pystyssä piteleminen, kun esitetään oikeita, oikeaan politiikkaan liittyviä kysymyksiä, johtavat vain siihen, että hän saa vuodesta toiseen jatkaa rasistista toimintaa.
Media ei Halla-ahoa haasta, media kaipaa häneltä vain mahdollisimman törkeitä kommentteja, jotta saadaan lehdykälle näkyvyyttä. Ja sitten on se kiltti media, naistenlehdet, jotka ilmeisesti pyynnöstä tekevät parin vuoden välein artikkelin rakkaudesta ja ydinperheestä, jossa Jussi on isä aurinkoinen ja tiskaa. Tehdäänkö muista poliitikoista tällaisia rakkauden vuosipäivityksiä? Miksi ei?