”On naiivia kuvitella, että hyvin erilaisesta kulttuurista tuleva henkilö rajan ylitettyään omaksuu suomalaisen yhteiskunnan arvot ja käytöskoodin. Suomalainen maan tapa ei ole kaikkien mielestä maailman paras. Joku toinen pitää irakilaista, venäläistä tai kiinalaista tapaa kaikkein parhaana.”
”Suomessa joko pidetään kiinni esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta ja työpaikkojen pätevyysvaatimuksista tai sitten niistä aletaan lipsua eri verukkeilla suvaitsevaisuuden tai kulttuurirelativismin nimissä. Vuosikymmenien tasa-arvotyötä ei voi heittää hukkaan. ”
”Kotoutuminen Suomeen vaatii monenlaisia asioita. Suomen on tarjottava apua kielen, kulttuurin, lakien ja yhteiskuntatiedon oppimiseen, mutta maahanmuuttajan itsensä on haluttava kotoutua.”
Ne jotka ovat seuranneet maahanmuuttajavastaista keskustelua viime vuosina, huomaavat tietyt perushokemat: erilaisesta kulttuurista tuleva ei voi sopeutua, tasa-arvo on menetetty, koska tietyt maahanmuuttajat eivät hyväksy tasa-arvoa, maahanmuuttajia kyllä yritetään kotouttaa, mutta eivät he halua.
Otteet ovat Maria Lohelan blogitekstistä 31.1.2016. Se oli yksi niistä teksteistä, joilla Lohela tapasi pitää lämpimänä suhdettaan perussuomalaisten rasistisimpaan, ns. halla-aholaiseen siipeen. Vaikka puhemiehen nuijan haltijat ovat tavanneet luopua päivänpolitiikasta, Lohelalle maahanmuuttajavastainen teema on selvästi ollut niin läheinen, että sitä on ollut vaikea pidätellä jopa Suomen protokollan toiseksi korkeimmassa tehtävässä. Rasistisen politiikan jatkaminen suoraan eduskunnan ytimestä on ollut suuri häpeä Suomelle ja outo teko Lohelan valinneilta kansanedustajilta.
Lohela on myös huomiotaherättävällä tavalla hakenut suosiota perussuomalaisten nuorisopoliitikkojen joukossa, osallistunut heidän juhlatilaisuuksiinsa ja julkaissut yhteiskuvia. Hän on selvästi tuntenut läheisyyttä ja yhteishenkeä juuri tuon joukkion kanssa – tai ainakin nähnyt tarpeelliseksi pitää siteet kiinteinä. Myös maakuntien peruspersut ovat usein saaneet korkea-arvoisen vieraan.
Mutta kuinkas sitten kävikään? Tuli nyhtöpersuus ja oli tehtävä valinta Soinin ja Halla-ahon välillä. Vielä edellisissä vaaleissa halla-aholaisilta äänensä kerännyt rouva katsoikin nyt syystä tai toisesta Soinin sylin itselleen lämpöisemmäksi. Oliko kyseessä pelko puhemiehen paikan menetyksestä?
Tuntuu oudolta, että Lohela on nyt täysin luopunut menneisyydestään. Hän on piilottanut perussuomalaisen bloginsa ja perussuomalaiset Facebook-päivityksensä. Nuo alun tekstitkin piti kaivaa esille Googlen arkistosta. Perussuomalaisten suuri nainen on pettänyt ja hylännyt äänestäjänsä ja hyväntekijänsä, Jussi Halla-ahon, totaalisesti.
Kuultuaan, että joutuu varotoimistaan huolimatta lähtemään puhemiehen pallilta, Lohela kirjoitti Facebookissa: ”Puhemiehen tehtävä perustuu luottamukseen, jonka kulloinkin vain yksi vaaleissa valittu kansanedustaja voi saada. Se on yksi, toki erittäin tärkeä ja poikkeuksellisen arvostettu tehtävä muiden tehtävien joukossa, joihin kansanedustajat sijoittuvat vaalien jälkeen.”
Mistähän Maria ajatteli tuon suuren luottamuksen hankkineensa? Millä eväillä? Oliko tuo luottamus edelleen jäljellä, kun hän nuo rivit kirjoitti?
Mikä mahtoi olla Lohelan suorittaman puhdistuksen tarkoitus? Pitääkö hän
edelleen yllä toivoa pääsystä edes varapuhemiehen paikalle? Onhan hän nyt, pesänsä lakaistuaan, sisäsiisti, vailla rasismin häivääkään ja ihmeellisen arvostettu.
Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.
Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.