Monet maahanmuuttajataustaiset vanhemmat kohtaavat Suomessa vakavia haasteita lastensa kasvatuksessa, erityisesti silloin, kun nuoret ajautuvat ongelmiin päihteiden tai rikollisuuden parissa. Kun yhteys lapsiin katkeaa ja perheet kokevat viranomaisten tarjoaman tuen riittämättömäksi tai väärin ymmärretyksi, jotkut vanhemmat päätyvät äärimmäisiin ratkaisuihin, kuten lähettämään lapsensa takaisin kotimaahansa.
Tämä ei ole uusi ilmiö – jo 1990-luvulla vastaavanlaiset haasteet tulivat esiin, mutta tuolloin keskiössä oli usein ajatus, että heikko kielitaito olisi suurin este kotoutumiselle. Vaikka kielen oppiminen on tärkeää, se ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan monikielisten nuorten ja heidän perheidensä syvempiä kotoutumishaasteita. Keskeinen ongelma on luottamuspula viranomaisten ja vanhempien välillä.
Moni vanhempi kokee, että heidän perheensä erityistarpeet jäävät huomiotta tai että tarjotut palvelut eivät ymmärrä heidän kulttuuritaustaansa. Tämä johtaa siihen, että vanhemmat etsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja, vaikka ne olisivatkin radikaaleja ja riskejä täynnä. Luottamuksen rakentaminen on avainasemassa, jos haluamme auttaa perheitä ja nuoria löytämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja vähentää näitä äärimmäisiä toimenpiteitä.
Yksi ensimmäisistä askelista on tarjota monikielistä ja kulttuurisensitiivistä tukea. On tärkeää, että viranomaisilla on riittävästi resursseja tarjota palveluja useilla eri kielillä, jotta perheet voivat ilmaista huolensa ja tarpeensa omalla äidinkielellään. Tämän lisäksi kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa ymmärrystä siitä, että maahanmuuttajataustaisilla perheillä voi olla erilaisia tapoja käsitellä haasteita. Se, mikä on normaalia yhdessä kulttuurissa, voi olla täysin vierasta toisessa, ja siksi viranomaisten on mukautettava toimintaansa ymmärtääkseen paremmin perheiden taustoja ja tilanteita.
Yhteisöissä toimivat kulttuuritulkkaajat tai mentorit voivat auttaa selittämään vanhemmille, miten suomalainen järjestelmä toimii, ja toisaalta tuoda viranomaisille ymmärrystä perheiden tilanteista. Tällä tavoin voidaan välttää väärinkäsityksiä ja luoda avointa ja rakentavaa dialogia.
Ennaltaehkäisy on tärkeä osa kotouttamistyötä. Monikielisten nuorten kohdalla varhainen tuki voi estää monia ongelmia kehittymästä. Kouluissa, nuorisotyössä ja muilla areenoilla on tärkeää tunnistaa nuorten haasteet ja tarjota heille turvallinen ympäristö, jossa he voivat käsitellä identiteettikriisejä, syrjinnän kokemuksia tai muita kohtaamiaan haasteita.
Mitä varhaisemmin näihin kysymyksiin puututaan, sitä paremmin voimme estää nuoria ajautumasta päihteisiin, rikollisuuteen tai muihin vaikeuksiin. Nuorten identiteetin tukeminen on ratkaisevaa. Monikielisillä ja monikulttuurisilla nuorilla on usein ristiriitainen suhde omaan identiteettiinsä: he voivat kokea, etteivät kuulu täysin suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta eivät myöskään kokonaan omaan kulttuuriinsa.
Turvallinen ympäristö, jossa heidän taustansa hyväksytään ja sitä arvostetaan, on elintärkeä heidän hyvinvoinnilleen. Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia löytää oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa samalla, kun he voivat kunnioittaa omia juuriaan. Monikulttuuriset nuorisotilat, vertaistukiryhmät ja koulun monikulttuurinen kasvatus ovat konkreettisia keinoja tukea nuoria heidän identiteettinsä rakentamisessa.
Lopulta kotouttamisen ja tukemisen perusta on luottamus. Tämä luottamus syntyy avoimesta vuorovaikutuksesta, kuuntelemisesta ja ymmärryksestä. Se ei kehity hetkessä, vaan vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja sitoutumista. Viranomaiset voivat rakentaa tätä luottamusta olemalla aktiivisesti mukana monikielisten yhteisöjen arjessa, tarjoamalla selkeitä ja saavutettavia palveluja sekä kuuntelemalla perheiden tarpeita ja huolia.
Kun vanhemmat tuntevat, että heidän huolensa otetaan vakavasti ja että he voivat luottaa viranomaisten tarjoamaan tukeen, he eivät koe tarvetta turvautua äärimmäisiin ratkaisuihin, kuten lastensa lähettämiseen ulkomaille. Vahva yhteys vanhempien, nuorten ja viranomaisten välillä luo pohjan turvalliselle kasvulle ja kotoutumiselle. On tärkeää, että nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa he voivat tuntea itsensä itsevarmoiksi ja osaksi yhteiskuntaa, taustastaan riippumatta.
Turvallinen ja itsevarma nuori, joka tuntee kuuluvansa osaksi sekä omaa kulttuuriaan että suomalaista yhteiskuntaa, on avain onnistuneeseen kotoutumiseen. Tässä onnistuminen vaatii meiltä kaikilta yhteistä ponnistusta: viranomaisilta, vanhemmilta, yhteisöiltä ja koko yhteiskunnalta. Meidän on luotava olosuhteet, joissa nuoret voivat kukoistaa ja löytää paikkansa, oli heidän taustansa mikä tahansa.
*Mahad Sheikh Musse, nuorisotyön ammattilainen.