
Korona-aika on osoittanut oppositiopuolueiden kykenemättömyyden ajatella kansan hyvinvointia ja ihmisten oikeuksista tärkeintä, oikeutta elämään. Oppositiopoliitikot eivät siksi nyt keksi mitään avauksia, joilla olisi tarkoitus. Kun hallituksen koronapolitiikka on pääosin onnistunutta, on vaikea asiaperusteilla löytää mitään arvosteltavaakaan. Ainoa, mitä oppositiolta päivästä toiseen eduskunnassa kuulemme on se, että lentokentältä päästettiin ihmiset matkustamaan koteihinsa.
Galluppien myötä herää toivoo, että kokoomus tai edes kokoomuksen äänestäjät huomaisivat, että nykykokoomus on ajautunut väärille teille. Taloudesta huolehtiminen ei ole koskaan hyvinvointivaltiossa merkinnyt pelkästään yritysvaltaa ja laput silmillä omaisuuden haalimista. Mahdollisuuksien tasa-arvo on ennen merkinnyt, että kaikille annetaan, tarvittaessa järjestetään, mahdollisuus.
Kun kokoomus seuraavassa puoluekokouksessaan valitsee puolueelle johdon, olisi tarkkaan katsottava, mitä on tyrkyllä puolueväen nuoremmasta päästä.
Huomasin, että Elina Lepomäki halajaa varapuheenjohtajaksi. Olen aiemmin kiinnittänyt huomiota Lepomäen rasismia huokuvaan kirjoitukseen vaalien 2011 alla. https://reijaharkonen.com/2016/04/10/kokoomuksen-aatteellinen-hallakausi/
Nyt nostan esille yhden kommentin ja Lepomäen vastauksen siihen tuon kirjoituksen herättämässä keskustelussa Uuden Suomen Puheenvuorossa 27.9.2010.
Petri Kivikangas kyselee Lepomäeltä:
Herääkin kysymys: mitä pitäisi tehdä?
Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi.
- Jatketaan entiseen malliin ja “kuollaan pois” kulttuurillisessa mielessä
- Pyritään torjumaan islamisaatio rajoittamalla muslimitaustaisten maahanmuuttoa, ja nostamalla kantaväestön syntyvyyttä.
Euroopan valtapuolueet ovat tällä hetkellä vielä enimmäkseen vaihtoehto 1:n kannalla, muutamia harvoja poikkeuksia (esim. Sveitsi) lukuunottamatta. Vaihtoehto 2. on poliittisesti äärimmäisen epäkorrekti, kuten Ruotsinkin vaalit osoittivat. Vaihtoehto 2. on myös erittäin vaikea toteuttaa, sillä syntyvyyden nostaminen ei ole mikään helppo tehtävä. Kylmä fakta kuitenkin on, että vain lisääntymiskykyiset kansat selviävät.
Maahanmuuton rajoittaminen voi kenties hidastaa länsimaisen sivilisaation tuhoutumista, mutta todellinen muutos edellyttää syntyvyyden nostamista.
ja Lepomäki vastaa:
Kakkoskohtaasi: Mielestäni ensimmäinen teko olisi ainakin alkaa rajoittaa sosiaalivaltiota. Tällä hetkellä länsimaiset valtiot tukevat sekä tyhjäntoimittamista että lisääntymistä erityisesti matalan ansiotason perheissä (oli etninen tausta mikä hyvänsä). Yhteiskunnan pitäisi kannustaa toimeliaisuuteen.
Jos valtion kustannuksella elämisen mahdollisuuksia rajoitettaisiin, se vähentäisi automaattisesti myös sellaisten ihmisten maahanmuuttoa, joilla ei ole aikomustakaan työllistyä ja sitä kautta integroitua uuteen kotimaahansa.
Mielestäni kantaväestön supistuminen ei ole akuutein ongelma – voimme muokata yhteiskuntarakenteemme (alkaen eläkejärjestelmästä http://elinalepomaki.fi/ajatukset/elakejarjestelma-vaatii-taysremontin-j…) sellaiseksi, ettei se edellytä kaikissa olosuhteissa pyramidin muotoista väestörakennetta. Kansakunnan säilymisen kannalta syntyvyydenkin on toki jollain aikavälillä käännyttävä takaisin edes “säilyttävälle” tasolle, joka joidenkin arvioiden mukaan on 2,1 lasta per nainen. Siihen on olemassa eri ratkaisuja ja palaan niihin seuraavassa kirjoituksessa.
Eiväthän nuo Lepomäen ajatukset vähääkään poikkea perussuomalaisesta valtavirrasta. Näiden ajatusten turvin Lepomäki pyrki ja pääsi kansanedustajaksi. Kun nuorisojärjestön varapuheenjohtaja Saul Schubak pari vuotta myöhemmin puhui samasta asiasta samoin ajatuksin käyttäen termiä ”heikompi aines”, hän joutui eroamaan varapuheenjohtajan paikalta, mutta jatkaa edelleen puolueessa. Elina Lepomäki on saanut jatkaa politiikkaansa ylistettynä nuorisoprinsessana.
Toivottavasti kokoomuslaiset miettivät nyt tarkkaan, mikä on uudessa maailmanjärjestyksessä heidän paikkansa.
Taistelevatko he yhä ankarasti oman viiteryhmänsä varallisuuden keskittämisestä entistä pienemmälle osalle kansasta, rakentavat muurit villojensa ympärille ja jatkavat grillausta Cheekin vanhojen levyjen tahdissa tanssien?
Vai onko sittenkin oikeistopolitiikassakin mahdollista ottaa huomioon ilmastonmuutos, tulevat pandemiat ja vesipula ja keskittyä selviytymiseen yhdessä, myös vähäosaisista huolta pitäen?
Perhe-elämä ja lapset kuuluvat kaikkien tavoiteltaviksi, jos se heistä hyvältä ajatukselta tuntuu. Myös heillä, jotka joskus tulevaisuudessa ehkä joutuvat työttömiksi, sairastuvat tai menettävät puolisonsa, on nyt oikeus unelmoida perheestä, seurustella ja jättää ehkäisy. On yhä lupa rakastua villisti ja haluta lapsi rakastamansa ihmisen kanssa, vaikka omakotitalo Westendissä ei koskaan olisi edes unelmissa. Ja yhä on totta se, että kaikilla meillä ihmisillä on perustavaa laatua oleva tarve pärjätä, elättää itsemme ja perheemme työtä tehden ja ahertaen. Etnisestä taustasta riippumatta, TIETYSTI!
Niitä kokoomuksen kannattajia, jotka ajattelevat, että asia on näin, kehotan harkitsemaan muiden puolueiden äänestämistä.
On väitetty, että meillä ei ole nyt varaa hyvinvointivaltioon. Sodan jälkeen meillä ei ollut mitään, mutta hyvinvointivaltion me yhdessä rakensimme.