Maahanmuuttajataustaisena nuorena eläminen tuo mukanaan monia haasteita, erityisesti kun kohtaa viranomaisia, ohjaajia tai muita toimijoita.
Näiden ammattilaisten asenteet ja toimintatavat vaikuttavat suoraan siihen, miten nuoria kohdellaan ja kuinka heidän tarpeisiinsa vastataan. Jos ohjaajat lähestyvät työtään stereotypioiden, tiedostamattomien ennakkoluulojen tai jopa avoimen maahanmuuttovastaisuuden kautta, se estää tasavertaisen kohtelun ja lisätä syrjäytymisen riskiä.
Kun nuori tuntee olonsa väheksytyksi tai ulkopuoliseksi, tämä heikentää hänen luottamustaan viranomaisiin ja vähentää halua osallistua yhteiskunnan toimintoihin, kuten koulutukseen tai työelämään.
On selvää, että viranomaisten ja ohjaajien asenteet vaikuttavat syvästi nuoren elämään: tuleeko hän kohdatuksi yksilönä vai ainoastaan. ” maahanmuuttajataustaisena ” nuorena?
Monet nuoret korostavat, että kulttuurinen sensitiivisyys on avainasemassa heidän kohtaamisessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjaajien tulisi olla tietoisia erilaisista taustoista ja kulttuurisista lähtökohdista, mutta ilman että he liioittelevat tai yksinkertaistavat näitä eroja.
Nuoren identiteetti voi olla moniulotteinen, eikä hän välttämättä halua tulla määritellyksi vain kulttuurinsa kautta.
Nuori kaipaa tunnustusta yksilönä, jolla on omat ainutlaatuiset tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja toiveet. Toimijoilta ja ohjaajilta odotetaan myös aktiivista anti-rasismityötä. Pelkkä syrjinnän tunnistaminen ei riitä – siihen on myös puututtava systemaattisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa koulutusta ja itsetutkiskelua ohjaajilta, jotta he ymmärtäisivät omat mahdolliset etuoikeutensa sekä rakenteellisen rasismin vaikutukset.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi ilman, että heitä automaattisesti pidetään ongelmallisina tai syrjäytymisvaarassa olevina pelkästään taustansa vuoksi. Nuoret toivovat, että ohjaajat eivät ainoastaan tue heitä yksittäisissä tilanteissa, vaan tekevät pitkäjänteistä työtä syrjinnän ja rasististen rakenteiden purkamiseksi.
Tämä on välttämätöntä, jotta kotoutuminen voi onnistua ja nuoret voivat kokea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa. Ilman tätä jatkuvaa työtä syrjäytymisen riski kasvaa.
#HaitallinenIlmiö #Kollektiivinen #Vastuuttaminen & #Rangaistukset
Erityisen haitallisena nuoret kokevat kollektiivisen vastuuttamisen ja rangaistukset. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden yksilön tekojen perusteella koko ryhmää tai yhteisöä pidetään vastuullisena. Esimerkiksi, jos maahanmuuttajataustainen nuori tekee rikoksen tai käyttäytyy häiritsevästi, koko ryhmä leimataan helposti “ongelmalliseksi” tai “sopeutumattomaksi.”
Tämä johtaa siihen, että kaikki maahanmuuttajataustaiset nuoret joutuvat kohtaamaan epäluuloa, syrjintää tai jopa suoraa rasismia, vaikka heillä ei olisi mitään tekemistä yksittäisten tapausten kanssa.
Nuorten näkökulmasta tämä on syvästi epäoikeudenmukaista ja vaikuttaa heidän käsitykseensä omista mahdollisuuksistaan. Jatkuva epäilyksen alla eläminen lisää eriarvoisuuden tunnetta ja synnyttää syvää turhautumista.
Kollektiivinen rangaistus heijastaa usein tiedostamattomia ennakkoluuloja ja rakenteellista rasismia, joissa maahanmuuttajataustaisia nuoria pidetään automaattisesti epäilyksen alaisina ja ongelmallisina. Lisäksi maahanmuuttajataustaisilta nuorilta odotetaan, että heidän on jatkuvasti todistettava oma “kelvollisuutensa” tai “sopeutumisensa” yhteiskuntaan. Tämä luo ylimääräistä painetta, joka voi vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa, koulumenestykseensä ja mielenterveyteensä. Kun nuori kokee, että häntä arvioidaan ankarammin kuin kantaväestöön kuuluvia ikätovereitaan, tämä lisää hänen kokemaansa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.
#Kohtaaminen #Yksilöinä – tie eteenpäin.
Nuoret haluavat tulla kohdelluiksi yksilöinä, omien tekojensa ja kykyjensä perusteella, ilman että heidän taustansa määrittelee heidän kohteluaan. Kollektiivisen rankaisemisen ja vastuuttamisen sijaan olisi tärkeää edistää yksilöllistä kohtaamista ja tukemista.
Jokainen nuori on ainutlaatuinen, ja heidän kokemuksensa ja tarpeensa vaihtelevat suuresti. Näin voidaan välttää stereotypioiden vahvistaminen ja antaa kaikille nuorille mahdollisuus kehittää itseään täysivaltaisesti ilman ylimääräisiä esteitä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret toivovat tasavertaista ja ennakkoluulotonta kohtelua.
He haluavat, että heidän potentiaalinsa tunnistetaan ja että he saavat mahdollisuuden rakentaa elämäänsä ilman, että heidän taustansa asettaa ylimääräisiä esteitä. Kulttuurisen sensitiivisyyden, anti-rasismityön ja yksilöllisen tuen avulla voidaan luoda sellainen ympäristö, jossa jokaisella nuorella on aito mahdollisuus menestyä ja kuulua osaksi yhteiskuntaa.
Yhteenveto Nuoren maahanmuuttajataustaisen näkökulmasta on selvää, että asenteilla on valtava merkitys. Ohjaajien ja toimijoiden tasavertainen suhtautuminen sekä kulttuurinen sensitiivisyys ovat avainasemassa, jotta nuoret voivat kokea olevansa osa yhteiskuntaa. Kollektiivisen vastuuttamisen ja rangaistusten sijaan tulisi panostaa yksilölliseen kohtaamiseen ja tukeen, jotta jokainen nuori voi tuntea tulevansa nähdyksi omana itsenään, ilman ylimääräisiä ennakkoluuloja ja stereotypioita.
*Mahad Sheikh Musse on nuorisotyön ammattilainen joka omaa vuosien kokemus viranomaisten ja eri yhteisöjen kanssa työskentelmisestä.