Maahanmuuttajataustaisten ja monikielisten nuorten kotoutuminen on usein esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja kieli mainitaan toistuvasti suurimpana haasteena. Pitkän urani aikana nuorisotyön ammattilaisena olen kuitenkin nähnyt, että kieli ei suinkaan ole se merkittävin este, jonka nämä nuoret kohtaavat. Haasteet ovat syvemmällä – ne liittyvät asenteisiin, rakenteelliseen syrjintään ja maahanmuuttovastaisuuteen, jotka vaikuttavat monien nuorten elämään.
Kieli on vain osa tarinaa. Monet ajattelevat, että maahanmuuttajataustaisten nuorten haasteet johtuvat siitä, etteivät he osaa riittävän hyvin suomea. On totta, että vastikään Suomeen muuttaneilla nuorilla kielitaito voi olla esteenä esimerkiksi opiskelussa tai työelämään pääsyssä. Kuitenkin suurin osa täällä syntyneistä ja pitkään asuneista nuorista puhuu suomea sujuvasti, ja silti he kohtaavat syrjintää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Miksi?
Kieli ei selitä sitä, miksi täällä syntyneet ja kasvaneet nuoret kokevat, etteivät he kuulu tähän yhteiskuntaan. Kielitaito ei suojaa heitä rakenteelliselta rasismilta, ennakkoluuloilta ja syrjinnältä, joita he joutuvat kohtaamaan arjessaan.
Kouluissa ja nuorisotiloissa näemme yhä uudelleen, miten nuoret, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet Suomessa, joutuvat taistelemaan saadakseen samanlaisen kohtelun kuin kantasuomalaiset ikätoverinsa.
Muukalaispelko ja maahanmuuttovastaisuus – todelliset haasteet
Yksi suurimmista ongelmista, joita maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat, on muukalaispelko ja maahanmuuttovastaisuus. Tämä ei näy pelkästään katukuvassa, vaan se on myös syvällä yhteiskuntamme rakenteissa.
Kun julkinen keskustelu ruokkii maahanmuuttovastaisia asenteita ja jopa parlamentaarikot voivat esittää rasistisia lausuntoja ilman seuraamuksia, ei ole yllättävää, että nuoret tuntevat itsensä ulkopuolisiksi.
Nuoret seuraavat tarkasti, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. He näkevät, miten heidän taustansa vuoksi heidät leimataan ja heihin kohdistetaan ennakkoluuloja. Tämä synnyttää epäluottamusta ja turhautumista.
Yhä useammin maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat, että heitä ei oikeasti haluta osaksi yhteiskuntaa, vaikka he puhuvat kieltä ja pyrkivät sopeutumaan. Kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on vihamielinen, on vaikea ylläpitää anti-rasistista työotetta. Viranomaistyössä pyritään tarjoamaan turvallisia ja tasa-arvoisia tiloja kaikille nuorille, mutta kuinka voimme tehdä tämän tehokkaasti, jos yhteiskunta ei tue näitä arvoja?
Jos nuoret näkevät, että rasistinen vihapuhe saa julkisessa tilassa hyväksyntää, heidän on vaikea luottaa siihen, että me aikuiset olemme heidän puolellaan. Rakenteellinen rasismi on tunnustettava On helppo sanoa, että syrjintä johtuu vain kielimuurista tai nuorten sopeutumattomuudesta, mutta tämä on vain osa totuutta.
Todellisuudessa suurin ongelma on rakenteellinen rasismi, jota esiintyy niin työelämässä, koulutuksessa kuin arjen kohtaamisissa. Tämä rasismi ei ole aina avointa, mutta se vaikuttaa siihen, miten nuoret kokevat paikkansa yhteiskunnassa.
Yhteiskuntamme tulisi keskittyä enemmän siihen, miten voimme murtaa nämä rakenteet. Anti-rasismityö ei voi olla vain nuorisotyön ammattilaisten tai koulujen vastuulla – sen täytyy olla koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Meidän on puututtava asenteisiin, jotka ajavat nuoria marginaaliin, ja vaadittava vastuullisuutta myös niiltä, jotka tekevät päätöksiä yhteiskunnassa.
Nuorilla on oikeus kuulua yhteiskuntaan
Maahanmuuttajataustaisilla ja monikielisillä nuorilla on samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nuorella tässä maassa. Heillä on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti, ilman ennakkoluuloja tai syrjintää. Heillä on oikeus tuntea, että he kuuluvat tähän yhteiskuntaan – eivätkä vain vierailijoina, vaan täysivaltaisina jäseninä.
Meidän on yhdessä luotava sellainen yhteiskunta, jossa nuoret voivat kasvaa ja kukoistaa ilman pelkoa tai epävarmuutta siitä, hyväksytäänkö heidät. Tämä ei tapahdu pelkästään kielen oppimisen tai kotouttamistoimenpiteiden kautta. Se vaatii meiltä kaikilta rohkeutta kohdata omat ennakkoluulomme, haastaa rakenteelliset ongelmat ja taistella sen puolesta, että jokainen nuori tuntee olevansa osa tätä yhteiskuntaa.
*Mahad Sheikh Musse, nuorisotyön ammattilainen.