Tag: Suomi

Mahad Sheikh Musse:* Vähemmistöpoliitikkojen edustus ja haasteet Suomessa

Posted on by Migrant Tales

Maahanmuuttajataustaisten poliitikkojen nousu suomalaisessa politiikassa on tärkeä ja tervetullut kehitys, mutta se ei ole ongelmatonta. Heidän asemansa vähemmistöjen edustajina on monimutkainen, ja siihen liittyy useita haasteita, jotka vaikuttavat sekä heidän omaan toimintaansa että heidän edustamiinsa ryhmiin.

#Vähemmistöjen niputtaminen yhdeksi ryhmäksi– syrjivä ajattelutapa

Vähemmistöjen niputtaminen yhdeksi homogeeniseksi ryhmäksi on yleinen ja haitallinen ilmiö. Kun erilaiset maahanmuuttajaryhmät nähdään yhtenä kokonaisuutena, se sivuuttaa heidän yksilölliset kulttuuriset, poliittiset ja sosiaaliset taustansa.

Tällainen yleistys ei vain vääristä todellisuutta, vaan johtaa helposti syrjiviin käytäntöihin, joissa vähemmistöt jäävät ilman räätälöityjä ratkaisuja tarpeisiinsa.

#Edustajuus vähemmistöjen keskuudessa

Usein vähemmistöistä tuleva poliitikko asetetaan automaattisesti tietyn ryhmän edustajaksi pelkän kieli- tai kulttuuritaustansa perusteella. Tämä asettaa poliitikolle kohtuuttoman vastuun ja saattaa samalla hiljentää muita vähemmistön jäseniä, joilla voi olla eriäviä mielipiteitä. Lisäksi vähemmistöpoliitikot joutuvat tasapainoilemaan puolueidensa arvojen ja oletetun “ryhmänsä” odotusten välillä, mikä voi johtaa ristiriitoihin ja epärealistisiin odotuksiin.

#Monikielisten äänestyskäyttäytyminen

Monikielisissä ja -kulttuurisissa kaupungeissa vähemmistöjen osuus väestöstä on usein liian pieni vaikuttaakseen ratkaisevasti vaalituloksiin. Tämä tarkoittaa, että vähemmistöpoliitikon on välttämätöntä saada myös kantaväestön luottamus ja äänet. Pelkkä vähemmistön ääni ei riitä. Tämä korostaa tarvetta rakentaa siltoja ja vahvistaa vuoropuhelua eri ryhmien välillä.

#Kotoutumisen ja representaatioiden sudenkuopat

Kotoutumisprosessin epäonnistumisen taustalla on usein se, että vähemmistöpoliitikot tai yhteisöjen edustajiksi nimetyt henkilöt puhuvat kaikkien puolesta ilman laajaa taustatyötä tai yksilöllisten näkökulmien huomioimista. Joissakin tapauksissa maahanmuuttajataustaisilta poliitikoilta puuttuu riittävä ymmärrys tai tieto, mutta heitä silti pidetään asiantuntijoina vain taustansa vuoksi. Tämä voi johtaa siihen, että heidän esittämänsä näkemykset perustuvat enemmän henkilökohtaisiin kokemuksiin kuin laajempiin tutkimuksiin tai faktoihin.

Kohti #yksilökeskeistä lähestymistapaa

On tärkeää ymmärtää, että maahanmuuttajataustaiset poliitikot ja yhteisön jäsenet ovat yksilöitä omine ajatuksineen ja tarpeineen. Vähemmistöjen tarpeet eivät ole yhtenäisiä, eikä kukaan poliitikko voi edustaa kaikkia. Sen sijaan tarvitaan osallistavaa politiikkaa, jossa jokainen ääni – riippumatta taustasta – saa tilaa kuulua ja vaikuttaa.

Poliittisen keskustelun on perustuttava tarkistettaviin faktoihin eikä oletuksiin. Vähemmistöjen aseman parantaminen ei voi nojautua yksittäisten äänten satunnaisiin kommentteihin, vaan pitkäjänteiseen, laajaan ja monimuotoiseen vuoropuheluun. Näin sekä kotoutuminen että vähemmistöjen vaikutusmahdollisuudet voivat edetä oikeudenmukaisemmalle pohjalle.

Vähemmistöpolitiikka tarvitsee monipuolisia näkemyksiä, mutta ennen kaikkea on tärkeää tunnistaa jokaisen yksilön arvokkuus, tarpeet ja kyvyt ilman, että nämä sulautetaan yhdeksi homogeeniseksi ryhmäksi.

*Mahad Sheikh Musse on monikulttuurisen nuorisotyön ammattilainen, joka omaa vuosien kokemus viranomaisten ja eri yhteisöjen kanssa työskentelmisestä.

Mahad Sheikh Musse:* Maahanmuuttajataustaisen #nuoren #näkökulmasta – tasavertainen kohtelu & syrjinnän haasteet

Posted on by Migrant Tales

Maahanmuuttajataustaisena nuorena eläminen tuo mukanaan monia haasteita, erityisesti kun kohtaa viranomaisia, ohjaajia tai muita toimijoita.

Näiden ammattilaisten asenteet ja toimintatavat vaikuttavat suoraan siihen, miten nuoria kohdellaan ja kuinka heidän tarpeisiinsa vastataan. Jos ohjaajat lähestyvät työtään stereotypioiden, tiedostamattomien ennakkoluulojen tai jopa avoimen maahanmuuttovastaisuuden kautta, se estää tasavertaisen kohtelun ja lisätä syrjäytymisen riskiä.

Kun nuori tuntee olonsa väheksytyksi tai ulkopuoliseksi, tämä heikentää hänen luottamustaan viranomaisiin ja vähentää halua osallistua yhteiskunnan toimintoihin, kuten koulutukseen tai työelämään.

On selvää, että viranomaisten ja ohjaajien asenteet vaikuttavat syvästi nuoren elämään: tuleeko hän kohdatuksi yksilönä vai ainoastaan. ” maahanmuuttajataustaisena ” nuorena?

Monet nuoret korostavat, että kulttuurinen sensitiivisyys on avainasemassa heidän kohtaamisessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjaajien tulisi olla tietoisia erilaisista taustoista ja kulttuurisista lähtökohdista, mutta ilman että he liioittelevat tai yksinkertaistavat näitä eroja.

Nuoren identiteetti voi olla moniulotteinen, eikä hän välttämättä halua tulla määritellyksi vain kulttuurinsa kautta.

Nuori kaipaa tunnustusta yksilönä, jolla on omat ainutlaatuiset tarpeet, kiinnostuksen kohteet ja toiveet. Toimijoilta ja ohjaajilta odotetaan myös aktiivista anti-rasismityötä. Pelkkä syrjinnän tunnistaminen ei riitä – siihen on myös puututtava systemaattisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa koulutusta ja itsetutkiskelua ohjaajilta, jotta he ymmärtäisivät omat mahdolliset etuoikeutensa sekä rakenteellisen rasismin vaikutukset.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi ilman, että heitä automaattisesti pidetään ongelmallisina tai syrjäytymisvaarassa olevina pelkästään taustansa vuoksi. Nuoret toivovat, että ohjaajat eivät ainoastaan tue heitä yksittäisissä tilanteissa, vaan tekevät pitkäjänteistä työtä syrjinnän ja rasististen rakenteiden purkamiseksi.

Tämä on välttämätöntä, jotta kotoutuminen voi onnistua ja nuoret voivat kokea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa. Ilman tätä jatkuvaa työtä syrjäytymisen riski kasvaa.

#HaitallinenIlmiö #Kollektiivinen #Vastuuttaminen & #Rangaistukset

Erityisen haitallisena nuoret kokevat kollektiivisen vastuuttamisen ja rangaistukset. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden yksilön tekojen perusteella koko ryhmää tai yhteisöä pidetään vastuullisena. Esimerkiksi, jos maahanmuuttajataustainen nuori tekee rikoksen tai käyttäytyy häiritsevästi, koko ryhmä leimataan helposti “ongelmalliseksi” tai “sopeutumattomaksi.”

Tämä johtaa siihen, että kaikki maahanmuuttajataustaiset nuoret joutuvat kohtaamaan epäluuloa, syrjintää tai jopa suoraa rasismia, vaikka heillä ei olisi mitään tekemistä yksittäisten tapausten kanssa.

Nuorten näkökulmasta tämä on syvästi epäoikeudenmukaista ja vaikuttaa heidän käsitykseensä omista mahdollisuuksistaan. Jatkuva epäilyksen alla eläminen lisää eriarvoisuuden tunnetta ja synnyttää syvää turhautumista.

Kollektiivinen rangaistus heijastaa usein tiedostamattomia ennakkoluuloja ja rakenteellista rasismia, joissa maahanmuuttajataustaisia nuoria pidetään automaattisesti epäilyksen alaisina ja ongelmallisina. Lisäksi maahanmuuttajataustaisilta nuorilta odotetaan, että heidän on jatkuvasti todistettava oma “kelvollisuutensa” tai “sopeutumisensa” yhteiskuntaan. Tämä luo ylimääräistä painetta, joka voi vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa, koulumenestykseensä ja mielenterveyteensä. Kun nuori kokee, että häntä arvioidaan ankarammin kuin kantaväestöön kuuluvia ikätovereitaan, tämä lisää hänen kokemaansa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.

#Kohtaaminen #Yksilöinä – tie eteenpäin.

Nuoret haluavat tulla kohdelluiksi yksilöinä, omien tekojensa ja kykyjensä perusteella, ilman että heidän taustansa määrittelee heidän kohteluaan. Kollektiivisen rankaisemisen ja vastuuttamisen sijaan olisi tärkeää edistää yksilöllistä kohtaamista ja tukemista.

Jokainen nuori on ainutlaatuinen, ja heidän kokemuksensa ja tarpeensa vaihtelevat suuresti. Näin voidaan välttää stereotypioiden vahvistaminen ja antaa kaikille nuorille mahdollisuus kehittää itseään täysivaltaisesti ilman ylimääräisiä esteitä. Maahanmuuttajataustaiset nuoret toivovat tasavertaista ja ennakkoluulotonta kohtelua.

He haluavat, että heidän potentiaalinsa tunnistetaan ja että he saavat mahdollisuuden rakentaa elämäänsä ilman, että heidän taustansa asettaa ylimääräisiä esteitä. Kulttuurisen sensitiivisyyden, anti-rasismityön ja yksilöllisen tuen avulla voidaan luoda sellainen ympäristö, jossa jokaisella nuorella on aito mahdollisuus menestyä ja kuulua osaksi yhteiskuntaa.

Yhteenveto Nuoren maahanmuuttajataustaisen näkökulmasta on selvää, että asenteilla on valtava merkitys. Ohjaajien ja toimijoiden tasavertainen suhtautuminen sekä kulttuurinen sensitiivisyys ovat avainasemassa, jotta nuoret voivat kokea olevansa osa yhteiskuntaa. Kollektiivisen vastuuttamisen ja rangaistusten sijaan tulisi panostaa yksilölliseen kohtaamiseen ja tukeen, jotta jokainen nuori voi tuntea tulevansa nähdyksi omana itsenään, ilman ylimääräisiä ennakkoluuloja ja stereotypioita.

*Mahad Sheikh Musse on nuorisotyön ammattilainen joka omaa vuosien kokemus viranomaisten ja eri yhteisöjen kanssa työskentelmisestä.

Mahad Sheikh Musse:* Nuorten kotouttaminen ja vanhempien tukeminen – luottamuksen avaimet

Posted on by Migrant Tales

Monet maahanmuuttajataustaiset vanhemmat kohtaavat Suomessa vakavia haasteita lastensa kasvatuksessa, erityisesti silloin, kun nuoret ajautuvat ongelmiin päihteiden tai rikollisuuden parissa. Kun yhteys lapsiin katkeaa ja perheet kokevat viranomaisten tarjoaman tuen riittämättömäksi tai väärin ymmärretyksi, jotkut vanhemmat päätyvät äärimmäisiin ratkaisuihin, kuten lähettämään lapsensa takaisin kotimaahansa.

Tämä ei ole uusi ilmiö – jo 1990-luvulla vastaavanlaiset haasteet tulivat esiin, mutta tuolloin keskiössä oli usein ajatus, että heikko kielitaito olisi suurin este kotoutumiselle. Vaikka kielen oppiminen on tärkeää, se ei kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan monikielisten nuorten ja heidän perheidensä syvempiä kotoutumishaasteita. Keskeinen ongelma on luottamuspula viranomaisten ja vanhempien välillä.

Moni vanhempi kokee, että heidän perheensä erityistarpeet jäävät huomiotta tai että tarjotut palvelut eivät ymmärrä heidän kulttuuritaustaansa. Tämä johtaa siihen, että vanhemmat etsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja, vaikka ne olisivatkin radikaaleja ja riskejä täynnä. Luottamuksen rakentaminen on avainasemassa, jos haluamme auttaa perheitä ja nuoria löytämään paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja vähentää näitä äärimmäisiä toimenpiteitä.

Yksi ensimmäisistä askelista on tarjota monikielistä ja kulttuurisensitiivistä tukea. On tärkeää, että viranomaisilla on riittävästi resursseja tarjota palveluja useilla eri kielillä, jotta perheet voivat ilmaista huolensa ja tarpeensa omalla äidinkielellään. Tämän lisäksi kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa ymmärrystä siitä, että maahanmuuttajataustaisilla perheillä voi olla erilaisia tapoja käsitellä haasteita. Se, mikä on normaalia yhdessä kulttuurissa, voi olla täysin vierasta toisessa, ja siksi viranomaisten on mukautettava toimintaansa ymmärtääkseen paremmin perheiden taustoja ja tilanteita.

Luottamus viranomaisiin syntyy, kun he ovat läsnä ja helposti lähestyttäviä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen kanssa. Järjestöjen ja yhteisöjen rooli on tässä keskeinen, sillä ne tuntevat perheiden arjen ja haasteet ja voivat toimia siltana perheiden ja viranomaisten välillä.

Yhteisöissä toimivat kulttuuritulkkaajat tai mentorit voivat auttaa selittämään vanhemmille, miten suomalainen järjestelmä toimii, ja toisaalta tuoda viranomaisille ymmärrystä perheiden tilanteista. Tällä tavoin voidaan välttää väärinkäsityksiä ja luoda avointa ja rakentavaa dialogia.

Ennaltaehkäisy on tärkeä osa kotouttamistyötä. Monikielisten nuorten kohdalla varhainen tuki voi estää monia ongelmia kehittymästä. Kouluissa, nuorisotyössä ja muilla areenoilla on tärkeää tunnistaa nuorten haasteet ja tarjota heille turvallinen ympäristö, jossa he voivat käsitellä identiteettikriisejä, syrjinnän kokemuksia tai muita kohtaamiaan haasteita.

Mitä varhaisemmin näihin kysymyksiin puututaan, sitä paremmin voimme estää nuoria ajautumasta päihteisiin, rikollisuuteen tai muihin vaikeuksiin. Nuorten identiteetin tukeminen on ratkaisevaa. Monikielisillä ja monikulttuurisilla nuorilla on usein ristiriitainen suhde omaan identiteettiinsä: he voivat kokea, etteivät kuulu täysin suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta eivät myöskään kokonaan omaan kulttuuriinsa.

Turvallinen ympäristö, jossa heidän taustansa hyväksytään ja sitä arvostetaan, on elintärkeä heidän hyvinvoinnilleen. Nuorille on tarjottava mahdollisuuksia löytää oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa samalla, kun he voivat kunnioittaa omia juuriaan. Monikulttuuriset nuorisotilat, vertaistukiryhmät ja koulun monikulttuurinen kasvatus ovat konkreettisia keinoja tukea nuoria heidän identiteettinsä rakentamisessa.

Lopulta kotouttamisen ja tukemisen perusta on luottamus. Tämä luottamus syntyy avoimesta vuorovaikutuksesta, kuuntelemisesta ja ymmärryksestä. Se ei kehity hetkessä, vaan vaatii jatkuvaa läsnäoloa ja sitoutumista. Viranomaiset voivat rakentaa tätä luottamusta olemalla aktiivisesti mukana monikielisten yhteisöjen arjessa, tarjoamalla selkeitä ja saavutettavia palveluja sekä kuuntelemalla perheiden tarpeita ja huolia.

Kun vanhemmat tuntevat, että heidän huolensa otetaan vakavasti ja että he voivat luottaa viranomaisten tarjoamaan tukeen, he eivät koe tarvetta turvautua äärimmäisiin ratkaisuihin, kuten lastensa lähettämiseen ulkomaille. Vahva yhteys vanhempien, nuorten ja viranomaisten välillä luo pohjan turvalliselle kasvulle ja kotoutumiselle. On tärkeää, että nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa he voivat tuntea itsensä itsevarmoiksi ja osaksi yhteiskuntaa, taustastaan riippumatta.

Turvallinen ja itsevarma nuori, joka tuntee kuuluvansa osaksi sekä omaa kulttuuriaan että suomalaista yhteiskuntaa, on avain onnistuneeseen kotoutumiseen. Tässä onnistuminen vaatii meiltä kaikilta yhteistä ponnistusta: viranomaisilta, vanhemmilta, yhteisöiltä ja koko yhteiskunnalta. Meidän on luotava olosuhteet, joissa nuoret voivat kukoistaa ja löytää paikkansa, oli heidän taustansa mikä tahansa.

*Mahad Sheikh Musse, nuorisotyön ammattilainen.

Mahad Sheikh Musse:* Kulttuurit törmäyksessä vai onko? Nuorten syrjäytymisen taustalla muutakin kuin kieli.

Posted on by Migrant Tales

Maahanmuuttajataustaisten ja monikielisten nuorten kotoutuminen on usein esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja kieli mainitaan toistuvasti suurimpana haasteena. Pitkän urani aikana nuorisotyön ammattilaisena olen kuitenkin nähnyt, että kieli ei suinkaan ole se merkittävin este, jonka nämä nuoret kohtaavat. Haasteet ovat syvemmällä – ne liittyvät asenteisiin, rakenteelliseen syrjintään ja maahanmuuttovastaisuuteen, jotka vaikuttavat monien nuorten elämään.

Kieli on vain osa tarinaa. Monet ajattelevat, että maahanmuuttajataustaisten nuorten haasteet johtuvat siitä, etteivät he osaa riittävän hyvin suomea. On totta, että vastikään Suomeen muuttaneilla nuorilla kielitaito voi olla esteenä esimerkiksi opiskelussa tai työelämään pääsyssä. Kuitenkin suurin osa täällä syntyneistä ja pitkään asuneista nuorista puhuu suomea sujuvasti, ja silti he kohtaavat syrjintää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Miksi?

Kieli ei selitä sitä, miksi täällä syntyneet ja kasvaneet nuoret kokevat, etteivät he kuulu tähän yhteiskuntaan. Kielitaito ei suojaa heitä rakenteelliselta rasismilta, ennakkoluuloilta ja syrjinnältä, joita he joutuvat kohtaamaan arjessaan.

Kouluissa ja nuorisotiloissa näemme yhä uudelleen, miten nuoret, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet Suomessa, joutuvat taistelemaan saadakseen samanlaisen kohtelun kuin kantasuomalaiset ikätoverinsa.

Muukalaispelko ja maahanmuuttovastaisuus – todelliset haasteet

Yksi suurimmista ongelmista, joita maahanmuuttajataustaiset nuoret kohtaavat, on muukalaispelko ja maahanmuuttovastaisuus. Tämä ei näy pelkästään katukuvassa, vaan se on myös syvällä yhteiskuntamme rakenteissa.

Kun julkinen keskustelu ruokkii maahanmuuttovastaisia asenteita ja jopa parlamentaarikot voivat esittää rasistisia lausuntoja ilman seuraamuksia, ei ole yllättävää, että nuoret tuntevat itsensä ulkopuolisiksi.

Nuoret seuraavat tarkasti, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. He näkevät, miten heidän taustansa vuoksi heidät leimataan ja heihin kohdistetaan ennakkoluuloja. Tämä synnyttää epäluottamusta ja turhautumista.

Yhä useammin maahanmuuttajataustaiset nuoret kokevat, että heitä ei oikeasti haluta osaksi yhteiskuntaa, vaikka he puhuvat kieltä ja pyrkivät sopeutumaan. Kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on vihamielinen, on vaikea ylläpitää anti-rasistista työotetta. Viranomaistyössä pyritään tarjoamaan turvallisia ja tasa-arvoisia tiloja kaikille nuorille, mutta kuinka voimme tehdä tämän tehokkaasti, jos yhteiskunta ei tue näitä arvoja?

Jos nuoret näkevät, että rasistinen vihapuhe saa julkisessa tilassa hyväksyntää, heidän on vaikea luottaa siihen, että me aikuiset olemme heidän puolellaan. Rakenteellinen rasismi on tunnustettava On helppo sanoa, että syrjintä johtuu vain kielimuurista tai nuorten sopeutumattomuudesta, mutta tämä on vain osa totuutta.

Todellisuudessa suurin ongelma on rakenteellinen rasismi, jota esiintyy niin työelämässä, koulutuksessa kuin arjen kohtaamisissa. Tämä rasismi ei ole aina avointa, mutta se vaikuttaa siihen, miten nuoret kokevat paikkansa yhteiskunnassa.

Yhteiskuntamme tulisi keskittyä enemmän siihen, miten voimme murtaa nämä rakenteet. Anti-rasismityö ei voi olla vain nuorisotyön ammattilaisten tai koulujen vastuulla – sen täytyy olla koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Meidän on puututtava asenteisiin, jotka ajavat nuoria marginaaliin, ja vaadittava vastuullisuutta myös niiltä, jotka tekevät päätöksiä yhteiskunnassa.

Nuorilla on oikeus kuulua yhteiskuntaan

Maahanmuuttajataustaisilla ja monikielisillä nuorilla on samat oikeudet kuin kenellä tahansa muulla nuorella tässä maassa. Heillä on oikeus tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti, ilman ennakkoluuloja tai syrjintää. Heillä on oikeus tuntea, että he kuuluvat tähän yhteiskuntaan – eivätkä vain vierailijoina, vaan täysivaltaisina jäseninä.

Meidän on yhdessä luotava sellainen yhteiskunta, jossa nuoret voivat kasvaa ja kukoistaa ilman pelkoa tai epävarmuutta siitä, hyväksytäänkö heidät. Tämä ei tapahdu pelkästään kielen oppimisen tai kotouttamistoimenpiteiden kautta. Se vaatii meiltä kaikilta rohkeutta kohdata omat ennakkoluulomme, haastaa rakenteelliset ongelmat ja taistella sen puolesta, että jokainen nuori tuntee olevansa osa tätä yhteiskuntaa.

*Mahad Sheikh Musse, nuorisotyön ammattilainen.

Mahad Musse Sheikh*: Vähemmistönuorten syyttely ei ratkaise mitään

Posted on by Migrant Tales

Mahad Musse Sheikh

Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla voi olla raskasta lukea jatkuvasti korkeassa asemassa olevien ihmisten levittämiä rasistisia tai syrjiviä viestejä. Tällaiset puheet saattavat herättää turvattomuuden tunnetta, ulkopuolisuuden kokemusta ja pelkoa.

Kun lapset ja nuoret huomaavat, että heidän taustaansa tai oppimistuloksiaan käytetään perusteena leimata heidät ongelmiksi, he voivat alkaa epäillä omaa arvoaan ja paikkaansa yhteiskunnassa.

Tällaiset puheet voivat johtaa myös siihen, että maahanmuuttajataustaiset lapset pelkäävät kouluun menemistä, koska he kokevat olevansa jo valmiiksi altavastaajia ja leimattuja. He voivat tuntea, että heidän täytyy todistella kykyjään jatkuvasti enemmän kuin muut, ja että heidän epäonnistumistaan käytetään todisteena heidän “kuulumattomuudestaan” tähän maahan.

Tämä voi lisätä paineita ja ahdistusta, ja pahimmillaan estää heitä osallistumasta täysipainoisesti koulunkäyntiin tai muuhun yhteiskunnan toimintaan. Tällaisessa ilmapiirissä kasvaessaan lapset ja nuoret eivät tunne olevansa tuettuja, vaan pikemminkin hylättyjä.

He voivat tuntea, että heitä syyllistetään asioista, joihin he eivät voi itse vaikuttaa, kuten maahanmuutosta tai siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa. Tämä voi pahimmillaan estää heitä näkemästä tulevaisuudessaan mahdollisuuksia ja uskomasta itseensä.

On tärkeää, että päättäjät ja aikuiset ylipäätään viestivät näille lapsille, että heitä arvostetaan ja tuetaan, ja että heidän taustansa ei määritä heidän arvoaan tai mahdollisuuksiaan.

#Rasismi #syrjintä #vähemmistöryhmät #Lapset #MeJaHe #Nuoret #Politiikka

*Mahad Sheikh Musse on työskennellyt yli 20 vuotta nuorten ohjaajana Helsingissä. Hän on myös Migrant Talesin säännöllinen kolumnisti-kirjoittaja.

Mahad Sheikh Musse*: Miksi en aio äänestää maahanmuuttajataustaisia poliitikkoja!

Posted on by Migrant Tales

Siksi en aio enää äänestää maahanmuuttajataustaisia poliitikkoja, koska olen pettynyt heidän toimintaansa. Moni meistä maahanmuuttaja- taustaisista äänestäjistä, odotti heidän edustavan meitä ja puhuvan rasismia ja syrjintää vastaan. Sen sijaan monet heistä näyttävät sopeutuvan valtavirtapolitiikkaan, keskittyen vain oman uransa edistämiseen.

Heidän kantansa ovat usein joko mitäänsanomattomia tai jopa edistävät suomalaiseen politiikkaan juurtunutta rasismia. Äänestimme heitä, koska uskoimme heidän olevan niitä, jotka taistelevat meitä kohtaavaa syrjintää vastaan. Mutta todellisuudessa he eivät vain jätä puuttumatta ongelmiin, vaan joskus jopa vahvistavat vastakkainasettelua ja pitävät yllä stigmaa, jonka kanssa maahanmuuttajat Suomessa kamppailevat.

Tämä on ollut suuri pettymys.

*Mahad Sheikh Musse on työskennellyt yli 20 vuotta nuorten ohjaajana Helsingissä. Hän on myös Migrant Talesin säännöllinen kolumnisti-kirjoittaja.

A future in the rearview mirror: Four years of reflection of an immigrant in Finland

Posted on by Yahya Rouissi

Finland, a bright yesterday, so vivid one feels he can still touch it: a society striving for better living standards, equitable opportunities, and ideals of fundamental human rights, a happy nation where almost all its inhabitants did not feel a sharp gap between the rich and the poor, a country that did not leave the poor (low-income or vulnerable people) to fend for themselves… or behind.

While promising a better tomorrow, the future echoes a growing economic divide, which will come with social tension, mental anguish, and an era of unrest, to be the next generation’s inheritance. An inheritance of an incohesive society, deteriorating public welfare systems, decline of social safety nets particularly for low-income people, seniors, and retirees, racism and fears instead of inheriting a world of endless possibilities. The promised magic wand turned out to be a grim scissors.

The drivers, while ignoring perhaps one of the most troubling aspects of this regressive trajectory, insist on (shifting from a society that celebrates openness and liberal values to one that is increasingly closed-off and xenophobic, eroding the fundamental human rights and disregarding the basic principles of human dignity), and is on its way to ‘no-‘ where they succeeded to tarnish to some extent the Finnish reputation on the global stage, the legacy of tolerance and progress that was built over years and years. It is being overshadowed by the very few, our happy four members in government have managed to do.

For there was nothing more fruitful for the political “leaders” but to blame it all on the “strangers” to their ideals, ideals that fit in few words, “whites, but not any, and with blue eyes but not from elsewhere.” No landmark was more celebrated on their way than how swift and effective it is, to approve and pass a law that pushes back those who are not welcome or desired. As the ‘car’ is effectively unreliable there were more than just frequent stops to fuel more hate and share some racism to “touch base” and distract the curious followers questioning the destination.

Ai generated image by the author. “We just invented a new way to drive…Just like we do in government, we don’t need a steering wheel, driving direction, or even direction. If y scissors can find a solution, it should not be seen as a real problem.”

If immigrants and their contribution to society, the economy, and professional labor are the issues, one should think if the ones that are accepted or needed would not accept a better offer, with lighter workloads and better pay elsewhere, from very close nations that for them people are valued, nations that have become favored for among others like Finnish professionals to move and work in.

Two-headed car from the famous Uuno Turhapuro movie, ”Uuno Espanjassa”

From ‘Kaksipäinen auto’ from Uuno Espanjassa that brought laughter and joy to ‘kaksipäinen hallitusohjelma‘ of our ‘Leaders’ which does not in any way bring more than gloom. The peculiar car in many ways portray the contradictions, open but very closed, liberal but very conservative, “Zero tolerance” but very racist and government program to combat racism but the program they came up with!

The government’s celebration of their way out of many racist scandals ‘Me Puhumme Teoin’ (Action, not only words) campaign reminded me of a saying I heard:

“Not every bump in a belly is a ‘blessed’ baby, more often than not, it’s just gas.“

Suomen Muslimifoorumi ry:n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä 

Posted on by Migrant Tales

Find a summary in English here.

Suomen Muslimifoorumi ry. kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Kiitämme myös pääministeri Orpon hallitusta siitä, että se tiedostaa syrjinnän ja rasismin olemassaolon Suomessa ja on päättänyt tehdä toimenpideohjelman asiaan puuttumiseksi.

Suomen Muslimifoorumi ry. pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että toimenpideohjelmassa eikä sitä edeltäneessä tiedonannossa mainita kertaakaan islamofobiaa yhtenä rasismin muotona. Tämä ilmentää nähdäksemme sitä, että hallitus ei tunnista islamofobiaa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi ja/tai ei halua myöntää sen olemassaoloa. Toimenpideohjelmassa mainitaan muslimit vain kerran, ja sekin muiden syrjintää kokevien ryhmien yhteydessä. Myös kansanedustaja Inka Hopsu on kirjallisessa kysymyksessään KK 210/2024 vp nostanut asian esille ja tiedustellut, “miksi hallituksen rasismin torjumisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen toimenpideohjelma ei tunnista riittävästi muslimeihin kohdistuvaa vihamielisyyttä Suomessa ja mitä hallitus aikoo tehdä islamofobian torjumiseksi?”.

Islamofobia ei ole vain rasistista huutelua kadulla, vaan myös osa Suomessa esiintyvää rakenteellista syrjintää ja niin kutsuttua “salonkikelpoista” rasismia. Tästä kertoo muun muassa vuosittain julkaistava European Islamophobia Report. Suomen Muslimifoorumi ry. haluaakin muistuttaa pääministeri Orpon hallitusta siitä, että rasisminvastaisen tiedonantoon johtaneissa muutaman vuoden takaisissa, nykyisen valtiovarainministerin esittämissä rasistisissa kommenteissa oli muun muassa kyse musliminaisten kutsumisesta “mustiksi säkeiksi”. Suomessa esiintyvä islamofobia on siis, kuten muissakin Euroopan maissa, yhteiskunnallinen ongelma. Se ei kuitenkaan koske vain muslimeita vaan myös henkilöitä, jotka rodullistetaan muslimeiksi ja jotka joutuvat siten islamofobisten hyökkäysten kohteiksi. Islamofobia, kuten muutkin rasismin muodot, ovat vaaraksi demokratialle sekä heikentävät yhteiskuntamme yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista yhdenvertaisuutta.

Toimenpideohjelmassa uskontoon perustuva syrjintä ja rasismi on typistetty antisemitismiksi, ja ainoat uskontospesifit, konkreettiset toimenpiteet liittyvät tähän. Vähättelemättä lainkaan antisemitismin uhkaa ja kasvua, tulisi myös suomalaisten muslimien kokemaan syrjintään, rasismiin, vihapuheeseen ja turvallisuusuhkiin puuttua konkreettisesti. Muun muassa sisäministeriön vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan 69% vastanneista muslimeista kokee turvattomuutta uskonnollisten tilojen läheisyydessä. Lisäksi tuorein Suomen poliisiammattikorkeakoulun tekemä viharikosselvitys toteaa, että suurimmassa osassa uskontoon liityvissä viharikoksissa kohteena olivat muslimit.

Continue reading “Suomen Muslimifoorumi ry:n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä “

Aleksanterinliitto: Itärajan avaamisen aikataulu ja suunnitelma – kirje sisäministeriöön / Письмо в МВД

Posted on by Migrant Tales

Aleksanterinliitto lähetti tämän kirjeen Suomen sisäministeriölle ja kopioi sen hallitukselle ja eduskunnalle. Julkaisemme sen, jotta argumenttimme ovat kaikkien nähtävillä.
Myös kaikki Suomen laillisesti asuvat, kansalaiset tai oleskeluluvan haltijat, saavat lähettää Sisäministeriölle kyselyä tästä aiheesta ([email protected]). Mitä enemmän pyyntöjä tulee, sitä vahvemmin julkinen kysely näkyy virkamiehille.

Перевод письма на русский язык можно прочитать внизу страницы.

Hyvät vastaanottajat,

Aleksanterinliitto pyytää kaikkien jäsentensä sekä kaikkien itärajan sulkemisesta kärsivien Suomen asukkaiden puolesta kirjeitse teiltä tarkempia tietoja rajan avaamisesta.

Aiemmin virkamiehet ovat toistuvasti sanoneet, että raja on suljettu välineellistetyn maahanmuuton vuoksi, että Suomi ei ole valmis ottamaan vastaan ”liikaa” turvapaikanhakijoita. He mainitsivat, että käännytyslain säätäminen edistäisi rajan avaamista legaalisille matkustajille (presidentti sanoi sen täällä, pääministeri sanoi sen täällä, rajavartiolaitoksen tiedustelukeskuksen yksikönpäällikkö sanoi sen täällä, eduskunnan kansanedustaja sanoi sen täällä jne).

Käännytyslaki tuli voimaan 22.7.2024 alkaen. Myös 1.9.2024 alkaen tulee voimaan rajamenettelylaki.

Hallitus ja sisäministeriö eivät kuitenkaan julkaise tarkkoja aikatauluja rajanylityspaikkojen avaamisesta. Samaan aikaan ei myöskään julkaista tietoja, joiden perusteella tehdään johtopäätöksiä siitä, että ”tilanne ei salli”, eikä kriteerejä, joiden perusteella oikea aika määritetään.

Heinäkuun 10. päivänä 2024 tulivat voimaan Schengenin säännöstön muutokset, joiden 14 kohdassa todetaan seuraavaa: “Välineellistämistilanteessa asianomaisen jäsenvaltion olisi erityisesti voitava tarvittaessa rajoittaa rajaliikenne minimiin sulkemalla tilapäisesti joitakin rajanylityspaikkoja samalla kun sen olisi taattava tosiasiallinen pääsy kansainvälistä suojelua koskevien menettelyjen piiriin. <…> Tällaisten rajoitusten yhteydessä olisi lisäksi otettava kaikilta osin huomioon oikeudet, jotka kuuluvat unionin kansalaisille ja sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, joilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen jonkin kansainvälisen sopimuksen perusteella tai jotka ovat kansallisen tai unionin oikeuden nojalla pitkään oleskelleita henkilöitä tai joilla on pitkäaikainen viisumi, sekä heidän perheenjäsenilleen. Tällaisia rajoituksia olisi myös sovellettava niin, että voidaan varmistaa kansainvälisen suojelun saatavuutta koskevien velvoitteiden ja erityisesti palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen”.

Lisäksi on oikeudellisesti perusteltua, että venäläisten Schengen-alueelle pääsyä koskevat rajoitukset ovat laittomia jo säännöstön edellisen version mukaan. Tutkimus löytyy täältä.

Olemme Suomen asukkaita, veronmaksajia, monet meistä Suomen kansalaisia ja äänestäjiänne. Meillä on oikeus saada asiallinen vastaus. Ulkoministerin haastattelusta saamme tietää, että hallitus seuraa itärajan tilannetta. Tämä tieto ei meille riitä. Vastaus ”kun Venäjä muuttaa käytäntöä” ei myöskään riitä, koska ei ole selvää, mitä toisen osapuolen pitäisi tarkalleen ottaen tehdä ja miten Suomi aikoo saada siitä tietoa. Onko Venäjän rajavartiolaitoksen kanssa minkäänlaista yhteyttä? Lähetimme asiasta kyselyn suoraan Suomen rajavartiolaitokselle helmikuussa 2024, mutta emme koskaan saaneet vastausta.

Toivomme hallitukselta tarkkoja kriteerejä rajan avaamiselle sekä sitä, mistä lähteestä ne tiedot saadaan, joiden perusteella nuo kriteerit määritellään. Lisäksi pyydämme aikataulua ja suunnitelmaa valtion laitosten valmistelemiseksi käännytyslain käytännön soveltamiseen.

Meille Suomi on aina ollut oikeusvaltio, jossa laki vallitsee ja tekee tästä maasta mukavan paikan tulevaisuutemme rakentamiseen. Viime vuoden tapahtumat ovat horjuttaneet tätä mielikuvaa, mutta toivomme silti, että hallitus palaa rakentavaan vuoropuheluun omien kansalaistensa kanssa.

Aleksanterinliitto ry:n hallitus

Continue reading “Aleksanterinliitto: Itärajan avaamisen aikataulu ja suunnitelma – kirje sisäministeriöön / Письмо в МВД”

Aleksanterinliitto: Hyvinvointivaltio ei ole kaikille?

Posted on by Migrant Tales

Migrant Talesin kommentti: Viime aikoina keskustelu Suomen yhä kasvavasta vihamielisestä ilmapiiristä maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan on kiihtynyt. Ukrainan sodan ja Perussuomalaisten puolueen politiikan, joka pyrkii sulkemaan Suomen ja Venäjän rajan turvapaikanhakijoilta, myötä yksi ryhmä, joka on joutunut yhä enemmän poliitikkojen kielteisen huomion kohteeksi, on Suomen venäläinen yhteisö. Aleksanterin liiton Alexey Bulavtsev on koonnut artikkelin poliitikoista, jotka ovat julkisesti esittäneet uhkaavia ja halventavia kommentteja venäläisistä Suomessa. Listasta löytyy jopa Tasavallan Presidentti Alexsander Stubb. Suurin osa näistä poliitikoista tulee Perussuomalaisista (5), mutta mukana on myös edustajia Kansallisesta Kokoomuksesta (4), Kristillisdemokraateista (2), Sosiaalidemokraateista (1), Vihreästä liitosta (1) sekä Liike Nyt -puolueesta (1).

_________________________________________________________________________________________

“Those who would give up essential Liberty,

to purchase a little temporary Safety,

deserve neither Liberty nor Safety”

Benjamin Franklin

Alexey  Bulavtsev*

Viime vuosina monet poliitikot Suomessa ovat panostaneet vihan lietsontaan Venäjää ja sen kansalaisia kohtaan, myös heitä kohtaan, jotka ovat Suomen kansalaisia tai asukkaita. Tämä näkyy erityisesti keskusteluissa itärajan sulkemisesta, kaksoiskansalaisuuden ja venäläisten kiinteistökauppojen kieltämisestä. Yleensä tällaisissa keskusteluissa venäläistaustaiset tai ihmiset, joilla on sukulaiset Venäjällä, julistetaan kollektiivisesti ja perusteettomasti ”turvallisuusuhaksi” tai jopa ”Venäjän hybridi-vaikuttajiksi”.

Yksi vihan lietsomisen esimerkeistä on se, että suomalaisessa yhteiskunnassa, myös mediassa ja viranomaistenpuheissa, on jo usean vuoden ajan laajasti liikkunut virheellinen tieto, ettei Venäjä tunnusta toista kansalaisuutta, vaan pitää Venäjän kansalaisia vain omina kansalaisinaan, toisin kuin Suomi. On esitetty vaatimuksia ”vastavuoroisuusperiaatteesta”. Tosiasiassa monikansalaisuus on sallittu Venäjällä aivan samoilla ehdoilla kuin Suomessakin. Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla todetaan suoraan: ”Jos sinulla on Suomen kansalaisuuden lisäksi yksi tai useampi kansalaisuus, Suomen viranomaiset pitävät sinua Suomen kansalaisena Suomessa ja ulkomailla”. Tämä on täysin yhdenmukainen linja Venäjän valtiollisen linjan kanssa kaksoiskansalaisuuskysymyksessä. Vuoteen 2020 asti ulkomaan kansalaisen oli luovuttava muista kansalaisuuksista Venäjän kansalaisuuden saamiseksi. Asia muuttui 24.7.2020, kun tämä vaatimus peruutettiin, eli siitä alkaen tällaista vaatimusta ei ole ollut. Suomen ja Venäjän lähestymistavat monikansalaisuuteen ovat tällä hetkellä lähes identtiset.

Lisäksi, vastoin Suomessa laajalle levinnyttä harhaluuloa, Venäjällä ei ole lakia, joka velvoittaisi muissa maissa asuvia Venäjän kansalaisia antamaan kattavaa apua Venäjän turvallisuuspalveluille tai tiedustelupalveluille.

Tosiasioista huolimatta suomalaiset poliitikot ja tiedotusvälineet levittävät virheellisiä väitteitä, luovat yhteiskuntaan kuvaa sisäisestä vihollisesta, kiristävät sosiaalisia jännitteitä ja normalisoivat alkuperään perustuvaa syrjintää.

Tällainen toiminta horjuttaa Suomen perustaa oikeusvaltiona. Lisäksi tässä kiihkeässä ilmapiirissä syrjintää ehkäisevät viranomaistahot, kuten eduskunnan oikeusasiamies tai oikeuskanslerin tarkistus, eivät enää toimi. Valituksiin syrjivästä puheesta vastataan muodollisilla vastauksilla, kuten ”syrjintää ei ole havaittu” tai ”niin kauan kuin syrjiviä lakeja ei ole säädetty, ei oteta käyttöön minkäänlaisia toimenpiteitä”. Samaan aikaan voimassa olevasta laista, vaikka se mahdollisesti perustuu syrjintään, ei voi Suomessa valittaa. Esimerkiksi mikäli laki, joka kieltää kiinteistökaupat venäläisille, tulee voimaan, ei sen jälkeen ole enää mahdollista valittaa esim. YVV:lle tai oikeuskanslerille syrjinnästä kiinteistökaupoissa.

Seuraavassa esittelemme viidentoista korkea-arvoisen suomalaispoliitikon osin jopa kansanryhmää vastaan kiihottavat lausunnot. Näissä lausunnoissa he vääristelevät tosiasioita ja joskus levittävät suoranaista väärää tietoa Venäjän laeista, ehdottavat perusteettomia pakotteita ja täysin syrjiviä aloitteita venäläistaustaisia ja muita maahanmuuttajia vastaan. Jotkut lainaukset säteilevät iloa suljetusta rajasta, väheksyen sosiaalisia ja taloudellisia haasteita, joista ihmiset, joilla on sukulaisia tai muu tarve vierailla Venäjällä, nyt kärsivät. Syrjiviä väitteitä nostetaan samanaikaisesti kun Venäjän kanssa on avoin rahtiliikenne, jossa Vainikkalan rautatieaseman ja Kotkan sataman kautta kulkee päivittäin tavaraa.

Kehoitammekin lukemaan nämä lausunnot ja vastaamaan itsellesi kysymykseen: edistävätkö tällaiset puheet suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja hyvinvointia? Sopiiko sinulle se, että “oikeusvaltio” asettaa omia kansalaisiaan tällaisen painostuksen kohteeksi vain heidän alkuperänsä perusteella?

Mika Aaltola (Kok.)

”Mika Aaltola perkaisi kaikki Venäjän sopimukset ja panisi kaksoiskansalaisuudelle stopin: ”Se on turvallisuusriski” (Ilta-Sanomat, 09.11.2023)

”Mika Aaltola: ”Itärajaa ei missään tapauksessa pidä avata” (Maaseudun Tulevaisuus, 14.07.2024)

Antti Häkkänen (Kok.)

”Venäläisten kaksoiskansalaisuudessa perattavaa. Häkkänen virittelee myös keskustelua venäläisten kaksoiskansalaisuudesta. Puolustusvoimissa on tulkittu kaksoiskansalaisuutta tiukasti sotilasviroissa. Puolustusministeri ei suostu ottamaan suoraan kantaa siihen, pitäisikö venäläisten kaksoiskansalaisuudesta luopua kokonaan mahdollisten turvallisuusriskien vuoksi. Kiristämisen varaa kuitenkin on, missä tehtävissä kaksoiskansalainen voi Suomessa toimia.

– Näissä tietyissä turvallisuussektorin viroissa on kiristämisen paikkaa vielä ja kyllä minun nähdäkseni niitä voitaisiin penkoa vielä, että saataisiin sekaan vielä kiristyksiä, Häkkänen arvioi” (MTV Uutiset, 28.10.2023)

”Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo Uutissuomalaiselle pyrkivänsä siihen, että venäläistaustaiseen kiinteistökauppaan saadaan Suomessa täyskielto. Häkkänen kertoo etsivänsä asiaan ”oikeudellisia ratkaisuja”. Häkkäsen mukaan Suomessa aiotaan ylipäätään kiristää EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yritysten kiinteistökauppojen lupaehtoja. Ratkaisuja tehdään Häkkäsen mukaan jo kevään aikana” (Yle, 15.01.2024)

”Kaksoiskansalaisuusjärjestelmä on uudistettava siten, että erilaiset autoritaaristen maiden vaikuttamispyrkimykset ja muut haitalliset intressien ristiriitatilanteet estetään tehokkaasti ennalta, Häkkänen sanoo tiedotteessa” (Yle, 30.01.2024)

”Venäläisten kiinteistökaupat kokonaan kieltävä lakihanke etenee hallituksen käsittelyyn jo alkusyksystä, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.). Lakihanketta on valmisteltu puolustusministeriössä kesän aikana. Häkkäsen asettama työryhmä esitti toukokuussa kiinteistöhankintojen rajoittamista ulkomaiden kansalaisille. Häkkäsen mukaan lakihankkeen käsittely on työlistalla ensimmäisten joukossa” (Yle, 09.08.2024)

”Nykyoloissa täyskiellosta ei tehtäisi poikkeuksia.

– Minä katson, että täyskiellolle on tarve. Oikeudellinen perustelu lähtee siitä, että sotaa käyvästä maasta eli Venäjältä tulevat yksityishenkilöt tai yritykset eivät voi ostaa Suomesta kiinteistöjä, Häkkänen kertoo” (Iltalehti, 21.08.2024)

Jukka Kopra (Kok.)

”– Nythän Suomen ja Venäjän kaksois kansalainen valitsee kummassa maassa asepalveluksen suorittaa. Laki yleisestä asevelvollisuudesta koskee kuitenkin myös kaksoiskansalaisia. Jos tilanne tällaisten maiden välillä eskaloituisi sodaksi, niin tilanne olisi eriskummallinen, Kopra kommentoi ja lisää, että esimerkiksi “Venäjän kansalainen voi olla Venäjän lain mukaan vain Venäjän kansalainen ja piste” (Ilta-Sanomat, 07.03.2022)

”Kopran mukaan raja-asemista voitaisiin sulkea likipitäen kaikki raja-asemat. Jäljelle voisi jäädä ”nolla tai yksi asema”.

– Jos tämä meininki jatkuu, niin silloin raja on kiinni ja tarkoittaa, että yhtään raja-asemaa ei tarvita. Ehkä Vainikkala tarvitaan, jotta saadaan junalla lannoitteita kuljetettua maailmalle Venäjältä, Kopra tuumaa” (Yle, 18.12.2023)

Alexander Stubb (Suomen tasavallan presidentti)

”Alexander Stubb (kok), Jussi Halla-aho (ps) ja Sari Essayah (kd) poistaisivat kaksoiskansalaisuuden venäläisiltä myös takautuvasti.

– Pitkässä juoksussa meidän täytyy avata tämä keskustelu, koska yksi Putinin ydinviesteistä on kylmä ja se on se, että hän on valmis puolustamaan oman maansa kansalaisia myös omien rajojensa ulkopuolella. Silloin meidän täytyy löytää jonkinlainen järjestelmä, jolla tämä turvallisuusuhka ei toteudu, Stubb perusteli kielteistä kantaansa venäläisten kaksoiskansalaisuuteen” (Ilta-Sanomat, 16.01.2024)

”– Meidän tiedustelutietomme mukaan Venäjä pystyy siirtämään meidän rajallemme siirtolaisia, jotka eivät ole perinteisiä turvapaikanhakijoita vaan ihmisiä, joita käytetään aseena ja välineellistetään. Yli tuhat muutamassa tunnissa, perusteli presidentti Stubb poikkeuslain tarpeellisuutta.” (MTV Uutiset, 26.06.2024)

Pekka Toveri (Kok.)

”– Asialle olisi syytä tehdä jotain, koska kyseessä on selkeä turvallisuusriski. Venäjän lainsäädäntö edellyttää, että Venäjän kansalaisen pitää auttaa maan turvallisuusviranomaisia. Tämä ei ole siis vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja he katsovat, että Venäjän kansalaisuus on aina se ykköskansalaisuus ja ajaa käytännössä ylitse muista kansalaisuuksista, Toveri sanoo” (Verkkouutiset, 27.09.2023)

”Venäjä käyttää kaksoiskansalaisuutta ihmisten painostamiseen ja kiristämiseen” (Yle, 05.12.2023)

“If we close the border for a long time, they’ll try something else,” Toveri said. “They will keep acting, and we’ll keep reacting. They’re already using Russians living in Finland to discredit Finland” (Politico, 08.01.2024)

Miko Bergbom (PS)

”– Päättäjiemme sinisilmäisyys on kostautunut vakavalla tavalla. Kotouttamista pitäisi pohtia kokonaan uudella tavalla; vastuuta pitäisi siirtää ensisijaisesti maahanmuuttajalle itselleen. Jos kotoutuminen ei onnistu, voi Suomi ilomielin avustaa kotiuttamisessa takaisin kotimaahan” (Suomen Uutiset, 10.11.2020)

”Venäjän näkökulmasta kaksoiskansalainen on vain Venäjän kansalainen. Erityisen huolissani olen siitä, miten Venäjä voi painostaa näitä ihmisiä. Ennen kaksoiskansalaisuutta kiinnittäisin huomion oleskeluvilla asuviin ihmisiin Suomessa” (Yle, 05.12.2023)

Jussi Halla-aho (PS)

”Halla-aho korostaa, että ne, jotka nyt pakenevat Venäjältä, eivät vastusta sotaa vaan liikekannallepanoa.

– Päästyään länsimaihin ja pelastettuaan oman nahkansa he jatkavat sodan ja Putinin kannattamista. On hyvä, että Putinin sota osuu myös “tavalliseen venäläiseen”, joka tähän asti on voinut heiluttaa sotalippua kotisohvalta käsin” (Suomen Uutiset, 23.09.2022)

”Venäläisten sotilaiden tappaminen on hyvä asia, ja ukrainalaisia tulee auttaa tappamaan heitä, sanoi Halla-aho” (Yle, 26.02.2023)

”– Venäjän näkökulmasta nämä ihmiset ovat ainoastaan Venäjän kansalaisia ja se odottaa näiltä ihmisiltä lojaalisuutta. Meillä ei ole minkäänlaista kansainvälisoikeudellista velvollisuutta sallia kaksoiskansalaisuutta kenellekään ja venäläisten tapauksessa se lisäksi muodostaa akuutin turvallisuusuhan, Halla-aho tiivisti” (Ilta-Sanomat, 16.01.2024)

”Halla-aho esitti, että kaksoiskansalaisella olisi tietty siirtymäaika, jonka kuluessa hänen pitäisi luopua toisesta kansalaisuudestaan.

– Ellei hän halua tätä tehdä, sitten hän menettää siirtymäajan jälkeen Suomen kansalaisuuden” (Ilta-Sanomat, 19.01.2024)

Jani Mäkelä (PS)

”Ylipäänsä kaksoiskansalaisuuksia ei pitäisi myöntää ilman erillistä perusteltua syytä” (Yle, 05.12.2023)

”Vuoden typerin idea, että Lappeenrannassa osoitetaan mieltä rajan sulkemista vastaan. Ei siihen sulkemiseen voi vaikuttaa Lappeenrannassa. Raja on kiinni pelkästään Venäjän toimien johdosta. Venäjä on valinnut toimet, joilla raja tulee olemaan kiinni, kunnes toimet loppuvat. Jos siis mielii saada rajan auki, on syytä osoittaa mieltä niin että se viesti menee perille Venäjälle” (Facebook, 15.12.2023)

”Venäläiset surkuttelevat mediassa kun eivät pääse Suomesta Venäjälle ja putinistit kysyvät miksei tulisi rauhaa Ukrainaan. Vastaus molempiin on sama. Rajan kiinni oleminen ja sota johtuvat Venäjän toimista. Jos Venäjä toimisi toisin, raja olisi auki ja sota loppuisi. Syy on yksin Venäjän” (Facebook, 21.07.2024)

”Perussuomalaisten ryhmäjohtajan Jani Mäkelän mukaan puolue suhtautuu kriittisesti siihen, että kaksois kansalaisuuksia ylipäänsä myönnetään.

– Tietysti Venäjän yhteydessä tulee esille myös kysymys turvallisuus politiikasta.

Mäkelän mukaan kansalaisuuden poistaminen takautuvasti pitäisi perustua johonkin perusteltuun syyhyn” (Ilta-Sanomat, 02.08.2024)

Riikka Purra (PS)

”Kaksoiskansalaisuus tulisi perussuomalaisten mielestä lakkauttaa Venäjän kehityksen vuoksi.

–Jos kaksoiskansalaisuuden kumoaminen kokonaan on muille puolueille poliittisesti liian hankalaa, hyvä kompromissi on rajata kaksoiskansalaisuusoikeus vain niihin ulkomaalaisiin, joiden toinen kotimaa on OECD-maa, Riikka Purra sanoi” (Yle, 16.08.2022)

”Venäjältä syystä tai toisesta nyt pois haluavat eivät Purran mielestä tervetulleita Suomeen itärajan yli.

– Meidän täytyy tehdä samanlainen päätös kuin Latviassa: yksikään liikekannallepanoa pakeneva venäläinen ei saa turvapaikkaa” (Suomen Uutiset, 23.09.2022)

”25. syyskuuta 2008 riikka-nimimerkki kirjoitti junassa tapahtuneesta välikohtauksesta maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa ja lisäsi kertomuksen yhteyteen, että ”Jos mulle annettaisiin ase, ruumiita tulisi ihan lähijunassakin, you see.” (Yle, 10.07.2023)

”– Meillä ei ole muita vaihtoehtoja. Mikään kikkailu rajalla ei auta. Uskon, että laillisuusvalvonta tulee ymmärtämään tilanteen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ja mahdollistamaan koko rajan sulkemisen. Mutta mikäli ei, poliittinen päätös on joka tapauksessa tehtävä, Purra kirjoitti blogissaan. Purra siis katsoo, että itäraja täytyy voida sulkea laillisuusvalvoja näkemyksestä huolimatta” (MTV Uutiset, 27.11.2023)

Jaana Strandman (PS)

”Suomen etu ensin! Loistavaa työtä erityisesti sisäministeri Rantanen ja valtiovarainministeri Purra! Niiralan, Nuijamaan, Vaalimaan ja Imatran raja-asemat suljetaan” (Facebook, 16.11.2023)

”Suomella ei ole enää paluuta entisiin kahdenvälisiin suhteisiin Venäjän kanssa. Ukrainan sota on rikkonut luottamuksen Venäjää kohtaan kumppanina. Oikeus kaksoiskansalaisuuden tulee kumota ja jatkossa Suomen kansalaisuutta hakevan ulkomaalaisen tulisi luopua synnyinmaassa kansalaisuudesta. Suomen turvallisuutta ei tule missään olosuhteissa vaarantaa” (Yle, 05.12.2023)

”Itärajaa ei aukaista. Turvallisuutemme on hyvissä käsissä. Kiitos sisäministeri Rantanen!” (Facebook, 06.02.2024)

Sari Essayah (KD)

” “Raja pidetään kiinni niin kauan kuin Venäjä jatkaa hybridioperaatiota”, sanoi presidenttiehdokas Sari Essayah Savonlinnassa – Hän toivoo Suomessa asuvan venäläisväestön ymmärtävän, että Suomi ei halunnut estää heidän sukujouluaan” (Itä-Savo, 30.12.2023)

”– Kaksoiskansalaisuus muodostaa riskin paitsi suomalaiselle yhteiskunnalle, myös näille ihmisille itselleen. Venäjä ei häikäile yhtään käyttääkseen erilaista painostusta omia kaksoiskansalaisiaan kohtaan, Essayah kommentoi” (MTV Uutiset, 16.01.2024)

Peter Östman (KD)

”Kaksoiskansalaisuuksia on myönnetty liian helpolla. Kaksoiskansalaisuuden sijaan kannattaisi helpottaa ulkomaalaisten työskentelyä Suomessa, jottei sitä varten tarvitsisi kansalaisuutta myöntää” (Yle, 05.12.2023)

”Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo, että kaksoiskansalaisuudesta luopumista on syytä ainakin harkita. Hän arvioi, että joissakin tapauksissa kansalaisuus on myönnetty liian helpoin ja kevein perustein. Hän nostaa esille muiden maiden käytännöt, jotka ovat tarkempia ja tiukempia.

– Tilanne on se, että Venäjä ja Venäjän viranomaiset katsovat, että heillä on oikeus ja velvollisuus puolustaa kansalaisiaan myös maan rajojen ulkopuolella ja tiedämme myös, että Venäjän turvallisuuspalvelu voi painostaa maan kansalaisia toimimaan yhteistyössä maan turvallisuus viranomaisten kanssa” (Ilta-Sanomat, 02.08.2024)

Suna Kymäläinen (SDP)

”SDP:n Suna Kymäläisen mukaan rajanylityspaikat on suljettu turvallisuussyistä, jotta välineellistettyä maahantuloa Venäjältä ei pystyttäisi käyttämään painostuskeinona Suomea vastaan.

– Tarkoituksena ei ole vaikeuttaa yksilöiden elämää, mutta kyse on kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamisesta, Kymäläinen perustelee” (Yle, 04.12.2023)

”Juridisesti kaksoiskansalaisuuden kieltäminen vain venäläisiltä olisi vaikeaa ja sillä olisi varmasti myös omat seurauksensa. Venäjä voisi edelleen käyttää näitä henkilöitä tarkoituksiinsa esimerkiksi painostamalla heitä Venäjällä asuvien sukulaisten kautta. Tässä turvallisuustilanteessa pidän elintärkeänä, että kaksoiskansalaisiin liittyviä riskitekijöitä selvitetään ja tehdään tarvittavat toimenpiteet riskien minimoimiseksi” (Yle, 05.12.2023)

”– Venäjä ei ole muuttunut lähemmäs länsimaita olevaksi demokratiaksi, tämä on ymmärrettävä, sanoin jo silloin. Venäjän suurhyökkäyksestä Ukrainaan on nyt yli kaksi vuotta, enkä ymmärrä, miten Suomessa tehdään yhä kiinteistö- ja maakauppoja venäläisten kanssa.

Itäraja kannattaa Kymäläisen mielestä pitää toistaiseksi suljettuna. Suomenvenäläiset osoittivat tänä talvena mieltään Kymäläisen nykyisessä kotikaupungissa Lappeenrannassa rajasulun takia. Pääviesti näytti olevan, että tilanne on Suomen syytä. Kymäläinen ymmärtää inhimillisen hädän siitä, kun läheisiä ei voi tavata.

– Mutta tosiasia on, että Venäjä on hyökkääjä ja syypää tilanteeseen. Toivoisin, että venäläiset ottaisivat vahvemmin kantaa sodan päättämiseksi niin, että jonkinlainen inhimillisyys voittaisi. Ihmettelen sitä, että iso osa venäläisistä kannattaa kuitenkin sotaa.

Suomessa asuville, maamme linjaa kritisoiville ja Vladimir Putinin sotatoimia tukeville venäläisille Kymäläinen toivottaisi mielellään tervemenoa rajan toiselle puolelle” (Demokraatti, 31.03.2024)

Atte Harjanne (Vihr.)

”Nykytilanne on epäsuhtainen, sillä Venäjä ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta. Kaksoiskansalaiset voivat joutua tahtomattaan myös vaikuttamisen välineiksi” (Yle, 05.12.2023)

”Vihreiden ryhmäjohtaja Atte Harjanne katsoo, että ajatus uusien kaksois kansalaisuuksien myöntämisen rajoittamisesta on perusteltu. Hän nostaa esille, ettei kaksois kansalaisuuksia käsitellä symmetrisesti Suomen ja Venäjän välillä. Venäjä ei tunnusta kaksois kansalaisuutta” (Ilta-Sanomat, 02.08.2024)

Harry Harkimo (Liik.)

”Harkimo pitäisi itärajan suljettuna niin kauan kuin Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamiseen ja pyrkii vaikuttamaan Suomen asioihin tällä tavoin. Harkimon mukaan tällaiset turvapaikanhakijat ovat uhka kansalliselle turvallisuudelle” (Yle, 12.12.2023)

”Harkimon mukaan kaksoiskansalaisuudet voitaisiin poistaa myös takautuvasti. Hän ehdottaa, että toisesta kansalaisuudesta pitäisi luopua siirtymäajan jälkeen.

– Heidän pitää tehdä päätös, missä maassa he haluavat asua. Ei voi olla kuin yksi kansalaisuus” (Ilta-Sanomat, 02.08.2024)

Valitettavasti tämä luettelo ei ole lopullinen, vaan maukkaimpia marjoja on poimittu. Keskustan yleinen kanta Suomen kansalaisuuden takautuvaan kumoamiseen on hyvä esimerkki:

”Keskustan Siika-aho toteaa sähköpostivastivastauksessaan, että keskustan mielestä kaksoiskansalaisuus pitäisi voida poistaa myös takautuvasti” (Ilta-Sanomat, 02.08.2024).

Muut poliitikot, kuten ministerit Petteri Orpo (kok), Mari Rantanen (ps) ja Elina Valtonen (kok), ovat lausunnoissaan varovaisempia, mutta tekevät toiminnallaan käytännön vahinkoa Suomessa asuville venäläistaustaisille ihmisille. Orpon hallituksen päätökset, kuten kaikkien itärajanylityspaikkojen sulkeminen sekä laajennettu ja kaoottinen pakotteiden soveltaminen tavallisia kansalaisia vastaan, ovat jo johtaneet monien venäjänkielisten tilanteen merkittävään heikkenemiseen ja jopa maastamuuttoon.

Suomalaisten virkamiesten syrjivien puheiden normalisoituminen suomenvenäläisiä kohti ei vaan ole hälyttävä ilmiö venäläistaustaisten kannalta, mutta myös kaikkien Suomessa asuvien kannalta. Osan maan asukkaista julistaminen ala-arvoiseksi ihmisiksi ei koskaan johtunut hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen, vaan päinvastoin muihin ongelmiin yhteiskunnassa. Artikkelimme lausunnot ovat vastoin politiikkaa, jolla Suomeen houkutellaan työperäistä maahanmuuttoa, ja ne edistävät lopulta kokonaisten alueiden, kuten Itä-Suomen, autioitumista.

Toivomme, että tämä artikkeli auttaa suomalaista yhteiskuntaa tunnistamaan ja tunnustamaan noussutta ongelmaa ja siten ottamaan ensimmäisen askeleen sen ratkaisemiseksi. Suomessa ei ole tilaa rasismille ja syrjinnälle.

*Aleksanterinliiton hallituksen jäsen Aleksanterinliiton puolesta.

Aleksanterinliitto on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tavoitteena on tukea ja suojella Suomen venäjänkielisten, assosioituneiden kansojen, venäjää puhuvien suomalaisten ja kaikkien oikeusvaltion arvot jakavien ihmisten oikeuksia ja vapauksia. Yhdistys vastustaa kaikkia väkivallan ja syrjinnän muotoja.

Lue alkuperäinen kirjoitus tästä.