Migrant tales
Menu
  • #MakeRacismHistory “In Your Eyes”
  • About Migrant Tales
  • It’s all about Human Rights
  • Literary
  • Migrant Tales Media Monitoring
  • NoHateFinland.org
  • Tales from Europe
Menu

Tag: Suomi

Husein Muhammed:Jollakin on univaikeuksia

Posted on July 19, 2012 by Migrant Tales

Husein Muhammed

Hyvä Jussi Ahonen (ilmeisesti FDL:stä), kiitos seuraavasta viestistäsi:

“Jokaikinen muslimi ulos maastamme niin pian kuin mahdollista. Husein ensimmäisenä.” ([email protected] > [email protected], viime yönä noin klo 2)

Olen kuitannut viestisi. Harmiksesi joudun toteamaan, että toiveesi ovat hankalahkoja toteuttaa.

Ensimmäisen toiveesi suhteen: minä en ole millään tavalla kaikkien muslimien edustaja, joten en voi päättää, mitä he tekevät. Enkä liiemmin haluaisikaan.

Toinenkaan toiveesi ei ole kovin helppo: minulla kun ei ole kesälomaa, enkä siksi voi lähiaikoina lähteä Suomesta.

Ja toisaalta minähän nautin Suomen suvesta, toisin kuin näemmä Sinä, joka ilmeisesti kärsit univaikeuksista, kun pähkäilet maailmanmenoa hiki kaljullasi kello kaksi yöllä. Silloin katsos kunnon kansalaiset lepäävät voidakseen aamulla pyörittää yhteiskuntaa.

Mutta älä ole huolissasi. Syksyllä tulen olemaan pariin otteeseen poissa Suomesta. Silloin voinet hengittää. Muuten en ole vastuussa Sinulle siitä, jos tämän maan nykyinen ilmanlaatu ja ilmapiiri aiheuttavat Sinulle peruuttamattomia vaurioita.

Hyvää kesänjatkoa!

– Husein

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

Abdirahim Hussein Mohamed: Aloitetaan sillanrakennus – Husun ajatuksia yhteisöllisyydestä

Posted on July 19, 2012 by Migrant Tales

Abdirahim Hussein Mohamed

Tiedän, että monet tulevat lukemaan tämän ja ihmettelevät, kuka ihmeessä oikein olen kun kirjoitan tänne näitä juttuja. Haluan kuitenkin olla rehellinen ja kertoa, keitä me olemme ja mitä mieltä me olemme asioista. En ole edustamassa ketään yksittäistä henkilöä, mutta tiedän tuovani esille monen ihmisen mielipiteen. Yritän parhaani mukaan olla suorapuheinen ja rehellinen – juuri sellainen, jona ystäväni minut tuntevat.

Tämän blogin ajatuksena on, että jokaisella olisi mahdollisuus tutustua Suomen somaleiden ajatuksiin ja mielipiteisiin koskien yhteiskuntaamme. Yritän tulevaisuudessa käydä keskustelua kanssanne mahdollisimman monista ajankohtaisista asioista. Minulle saa antaa myös rakentavaa palautetta, ehdotuksia ja kysymyksiä – yritän parhaani mukaan vastata niihin. En aio kuitenkaan haaskata aikaani turhiin kommentteihin, ja toivonkin, että asioista puhutaan reilussa fair play-hengessä.

Virtuaali- ja blogimaailmassa surffaillessani olen ikäväkseni joutunut huomaamaan, että somalialaisilla ei ole aiheen suhteen kovinkaan kehuttava maine. Ei ole harvinaista, että törmään kirjoituksiin, joissa meitä pidetään järjestäytyneinä ja paatuneina rikollisina. Useissa lähteissä viitataan myös siihen, että suojelisimme rikollisia. En todellakaan tiedä, mistä nämä ajatukset ja kirjoitukset ovat peräisin, mutta haluan nyt tehdä muutaman asian selväksi.

En missään nimessä vähättele Suomen lakia, vaikka se ei mielestäni täysin toimiva olekaan. Jos saisin tehdä siihen jotain muutoksia, voisin vakuuttaa, että rangaistukset tulisivat olemaan kovempia kuin nykypäivänä. Niin tai näin, meille somalialaisille rikoksen tekeminen merkitsee suurta häpeää ja sen tekijä tuomitaan aina ankarasti. Jos joku meikäläisistä syyllistyy rikokseen, hänet suljetaan pois yhteisöstämme. Uskokaa tai älkää, mutta yhteisön antama rangaistus ja häpeän leima tuntuvat paljon ja pitkään! Kun oma yhteisö sulkee jäsenensä ulkopuolelle, tapahtuma vaikuttaa sen kohteeseen henkisellä ja sosiaalisella tasolla merkittävän paljon.

Somalikulttuurissa yhteisöllisyydellä on pitkä perinne ja pakolaisuudesta riippumatta sitä on vaalittu uskollisesti myös kotimaan ulkopuolella. Perhettä ja sukua arvostetaan sekä kunnioitetaan, ja yhteisön merkitys koetaan erittäin tärkeänä. Somalialainen kulttuuri poikkeaa suomalaisesta myös siinä, että yhteisöön kuuluminen ja sen hyvinvointi nähdään usein yksilön hyvinvointia tärkeämpänä. Samalla kun meikäläiset opettavat ja korostavat omilleen yhteisöllisyyttä, suomalainen yhteiskunta kannustaa ihmisiä yksilöllisyyteen ja siihen, että ihmisen tulisi pärjätä omillaan. Eri viranomaisten, erityisesti lastensuojelu- ja nuorisotyössä, tulisi huomioida nämä kulttuurierot entistä paremmin.

Meillä somalialaisilla, kuten monilla muillakin kansallisuuksilla, on aina ollut oma tapamme kurittaa lapsiamme sekä yhteisömme jäseniä. Itse henkilökohtaisesti en kannata fyysistä rangaistusta missään muodossa, joten edes lapselle annettava ”tukkapölly” ei mielestäni ole hyväksyttävää. On kuitenkin muistettava, että useissa Suomeen muualta tulleissa perheissä heidän aiemmin tuntemansa rangaistuskeino (joka usein saattaa sisältää myös lievää fyysistä väkivaltaa) on otettu pois. Uusien kurittamiskeinojen opettelu vie oman aikansa ja suomalaisten suosimat ”Mene omaan huoneeseesi ja pysy siellä” tai ”Pestään suu saippualla” saattavatkin aiheuttaa hieman ongelmia suurissa somaliperheissä. Omalta osaltani olen pystynyt pitämään neljä lastani kurissa muun muassa yllä olevien lauseiden avulla – toivottavasti viesti menee perille myös tulevaisuuden lastenhuoneessa, joka muuttuu vuosi vuodelta villimmäksi. Uskon kuitenkin, että tavoistaan riippumatta jokainen vanhempi pyrkii antamaan lapselleen parhaan mahdollisen kasvatuksen, koska lapsethan ovat meidän tulevaisuutemme.

En voi vastustaa kiusausta lopettaa kirjoitustani muutamaan kuuluisaan lauseeseen: ”Viet meidän naiset!”, ”Syöt meidän verot!”, ”Viet meidän työpaikat” ja viimeisten vuosien aikana myös ”Terroristi!”. Näitä lauseita kuulen missä ikinä kuljenkin. Sisimmässäni kuitenkin tiedän, että näiden ennakkoluulojen täyttämien lauseiden takaa löytyvät vielä joku päivä ne ystävälliset suomalaiset, joita olen onnekseni tavannut jo runsaan määrän.

Päätin kirjoittaa tätä blogia siksi, että rakentaessamme siltaa kohti hyvinvoivaa Helsinkiä ja Suomea, kaikkien sillan käyttäjien tulisi olla varmoja ja tietoisia toisistaan. Yhteisymmärryksellä ja luottamuksella sillan tukipilareista rakennetaan niin kestävät, ettei niitä voi kaataa yksikään myrsky. Se on silta, jonka minä haluan rakentaa.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

 

Ana María Gutiérrez Sorainen: Me “mukasuvaitsevaiset” ja “mukasivistyneet” maahanmuuttokriitikot

Posted on July 14, 2012 by Migrant Tales

Ana María Gutiérrez Sorainen*

“Mukasuvaitsevaisto ja mukasivistyneistö heiluttelee rasistikortteja maahanmuuttokriitikoille”.

Olisitko kuullut tai lukenut tuota lausetta vaikkapa 10 vuotta sitten? Maailma ja Suomi muuttuvat, vaikka jotkut väittävät muuta ja haluavat pitää kiinni nykyisyydestä, menneisyydestä ja jopa kaukaisesta menneisyydestä. Mutta he itse muokkaavat tätä maata. Ennen kuin otsikostani peritään tekijänoikeuksia on sanottava, että kansanedustaja Reijo Tossavainen (Perus) on kunnostautunut noiden sanojen ahkeraksi käyttäjäksi.

Edellisten kunnallisvaalien yhteydessä neljä vuotta sitten kaikkialla alettiin puhua myös maahanmuuttokriitikoista. Silloin maahanmuuttopolitiikan kritisoimisen varjolla esitettiin myös ihmisistä ja ihmisryhmistä solvaavia kommenteja ja kirjoituksia. Maahanmuuttajia solvaavien kommentien kirjoittajat tarjosivat itse tuon sanan “maahanmuuttokritiikko”, jota media alkoi käyttää yleisesti siis myös rasisteista. Yhtäkkiä maassa ei ollut enää rasisteja ja rasismia vaan maahanmuuttokritiikkiä ja maahanmuuttokriitikoita! Käytännössä näin ei kuitenkaan ollut.

Maahanmuuttokriitikoita aidossa merkityksessä, siis niitä, jotka kritisoivat maahanmuuttopolitiikkaa, on ollut maassa jo kauan. Asiallisia kommenteja vain ei tahdota kuulla.

On myös aiemmin ollut niitä kansanedustajia, jotka liikkuvat maahanmuuttokriitikin ja rasismin välimaastossa. Moni meistä muistaa myös sen, kuinka SDP: n kansanedustaja ja entinen sisäministeri Rajamäki puhui maahanmuutosta ja jopa maahanmuuttajista. Rajamäki leimasi tulijat turvapaikkashoppailijoiksi, ankkurilapsiksi jne. Samoja sanoja levitteli iloisesti mediassa myös Sulo Aitoniemi. Samaa linjaa ovat seuraneet kokoomuslaiset Ben Zyscowicz ja entinen kansanedustaja Tuulikki Ukkola. He kritisoivat myös maahanmuuttopolitiikkaa, mutta se on jäänyt noiden “mediaseksikkäiden” sanojen alle.

“Maahanmuuttokritiikki” ei siis ole ollut vain ja ainoastaan perussuomalaisten tavaramerkki. Perussuomalaisten kohdalla sen sijaan on merkille pantava se tapa, millä muutama henkilö esittää asiansa kärjekkäästi, raflaavasti ja puolihuolettomasti. Ihan kuin tarkoitus olisi rikkoa aidosti lakia, jotta julkisuus olisi varmuudella taattu ja kannatus varmistettu.

Maahanmuutto ei aiheena ole edelleenkään merkittävä yhteiskunnallinen kysymys, joka vaatisi niin laajamittaista aivosolujen käyttöä. Samassa mittakaavassa kuin nyt. Päivästä ja kuukaudesta toiseen ja jo ennen eduskuntavaaleja mediassa ei paljon muusta puhuttukaan kuin maahanmuutosta. Jos vielä tänä päivänä joku väittää, ettei sillä aiheella kukaan pääse mihinkään, hän erehtyy. Myös vain maahanmuuttoasioihin keskittyneet kansalaiset ovat päässeet eduskuntaan saakka. Eri asia on se, ettei maahanmuuttoon ja erityisesti maahanmuuttajiin myönteisesti  suhtautuva ehdokas pääse samaan eduskuntaan. Eikö tämä kerro jotakin siitä yhteiskunnasta, jossa elämme?

Viime aikoina maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin torjuvasti suhtautuvat ovat joissakin palstoissa yhdistetty vain perussuomalaisiin. Ihan kuin aihe olisi ulkoistettu vain heille. Se on kuitenkin harhaa. Syrjivää ajattelua ja jopa rasismia on myös muissa puolueissa. Muissa puolueissa on kuitenkin niin, että ne, jotka ajattelevat niin avoimesti rasistisesti, siirtyivät perussuomalaisiin tai ovat jääneet omiin puolueisiinsa ja käyttävät hienovaraisempia sanoja.

Huolellisuuden alla piilee siis myös paljon kielteistä ajattelua. Moni toistaa, ettei nyt voi puhua maahanmuutosta mitään, koska heti heiluu rasistikortti. Rasistikortin heiluttaminen voi noiden kirjoittajien mielestä olla jo sitäkin, että sanot, etteivät kaikki maahanmuuttajat tule tänne elämään verorahoilla, vaan tekemään töitä.

Se, että sanot, että jokainen ihminen ansaitsee hyvän elämän, oli hän syntynyt täällä tai Kiinassa, on mukasuvaitsevaitsen sinisilmäisyyttä. Suvaitsevaisuus on siis jo kielteinen asia ja joskus sitä rinnastetaan jopa idiotismiin. Suvaitsevaisuus oli vielä aikoja sitten hyve, joka rinnastetiin empatiaan ja ymmärtämiseen.

Varsinkin Uuden Suomen keskustelujen valossa, jos olet suvaitsevainen, saatat olla myös mukasivistynyt, joka vaatii muilta sivistynyttä käytöstä. Eikä se käy, maassa maan tavalla pitää siis olla tilaa myös sivistymättömyydelle, ja myös sille sydämen ja sielun sivistymättömyydelle.

Netissäkin kuitenkin jokaisen lukijan takana on aito ihminen ja netissäkin voi satuttaa muita.

Lisäys: Monissa maissa yhä sivistys tarkoittaa käytännössä lukutaitoa. Muka-sana tule siis tulkinnasta mitä lukemallesi annat. Jos tulkintasi on erilainen kuin “maahanmuuttokritiikon”, kuulut siihen mukasuvaitsevaistoon ja -sivistyneistöön.

Maahanmuuttokriitikoita olemme siis me kaikki paitsi “maahanmuuttokriitikot”.

*Kansalaisaktivisti, entinen kunnanvaltuutettu, espanjan kielen opettaja, kääntäjä ja tulkki, blogisti, neljän lapsen äiti, Suomen kansalainen.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

Husein Muhammed: Tarvitaanko Helsinkiin oikeasti moskeijaa?

Posted on July 13, 2012 by Migrant Tales

Husein Muhammed

Kepulainen ystävämme Abdirahim Hussein peräänkuuluttaa moskeijan rakentamisen tärkeyttä Helsinkiin. Tarvitaanko Helsinkiin moskeijaa?

Suurin osa muslimeista suorittaa yleensä päivittäiset rukouksensa kotona. Tästä huolimatta rukoilemista islamilaisissa temppeleissä eli moskeijassa ja yhdessä muiden muslimien kanssa pidetään suositeltavana. Lisäksi perjantain keskipäivän rukouksen suorittamista islamilaisessa pyhäkössä pidetään miehille pakollisena. Moskeijassa tätä rukousta edeltää imaamin pitämä saarna.

Vartavasten rakennetut moskeijat on tavallisesti varustettu vesilähteellä, minareeteiksi kutsutuilla torneilla sekä saarnatuolilla (minbar). Moskeijoissa ei ole penkkejä vaan mattoja, joille ei saa astua ulkojalkinein. Moskeijan vesilähteellä voi suorittaa rituaalipesun eli pestä kasvot, kädet ja jalat ennen rukoilemista. Minareetista on perinteisesti kuulutettu rukouskutsu, joka kuuluu monesti koko kylään tai kaupunginosaan. Nykyisin rukouskutsu kuulutetaan yleensä äänentoistolaitteilla. Saarnatuolista luetaan perjantaipäivän saarna.

Perinteisesti moskeijassa käyvät lähinnä miespuoliset uskovaiset. Naisille on tosin monissa moskeijoissa varattu oma osasto, joka on erotettu miesten rukoustilasta. Imaamin johtama rukous kuuluu myös naistentilaan, joten myös he seuraavat saman imaamin rukousta kuin miehet.

Länsimaissa, Suomi mukaan lukien, muslimien rukoushuoneena käytetään yleensä muita kuin alun perin moskeijaksi tarkoitettuja tiloja. Suomessa tällaisia rukoushuoneita on tällä hetkellä kolmisenkymmentä eri puolilla maata. Helsingin, Tampereen ja Turun kaltaisissa suurkaupungeissa on kussakin useita rukoushuoneita. Sunni- ja shiiamuslimeilla on yleensä omat rukoushuoneensa.

Suomessa rukoushuoneissa ei ole rituaalipesuun tarkoitettuja vesilähteitä, vaan peseytyminen tapahtuu tilan yleisissä saniteettitiloissa. Minareetteja Suomen rukoushuoneissa ei myöskään ole, eikä rukouskutsua kuuluteta moskeijan ulkopuolelle. Joissakin länsimaissa muslimit ovat vaatineet saada kuuluttaa rukouskutsun niin, että se kuuluisi samalla tavalla kuin kirkonkellot. Tätä ei kuitenkaan ole käytännössä missään sallittu muuten kuin ehkä perjantaikeskipäivän rukouksen aikana.

Osa muslimeista on pitänyt sitkeästi kiinni vaatimuksesta saada kuuluttaa rukouskutsu koko moskeijan alueelle. Rukouskutsu on aiemmin kellon ja kalenterin puutteessa muistuttanut uskovaisia rukoushetkistä. Myös tällä hetkellä muslimimaissa rukouskutsut kuulutetaan. Lännessä niiden kuuluttaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä uskovaisilla on käytettävissä kellot ja kalenterit, joista voi tarkistaa rukoushetket.

Jotkut muslimiyhdyskunnat ovat suunnitelleet moskeijoiden rakentamista Suomeenkin, mutta projektit ovat kaatuneet tai ainakin lykkääntyneet rahan puutteen vuoksi. Tällä hetkellä ainakin pääkaupunkiseudulla islamilaiset rukoustilat ovat perjantaisaarnan aikana liian ahtaita mutta muuten lähes tyhjiä.

Viimeaikaisessa maahanmuuttokeskustelussa on käyty kiivaasti väittelyä myös siitä, pitääkö ja saako Suomessa rakentaa muslimien moskeijoita. Pieni mutta äänekäs muslimijoukko on valittanut vartavasten moskeijaksi rakennettujen tilojen puuttumista. Maahanmuuttajavastaiset ryhmät ovat puolestaan nähneet moskeijoiden rakentamisessa uhkaavaa islamin leviämistä ja jopa kristillisen länsimaisen kulttuuurin tuhoa.

Mitään juridista estettä moskeijoiden rakentamiselle ei ole niin kuin ei muillekaan uskonnollisille pyhäköille. Mielestäni ei ole pakko mutta saa rakentaa niin paljon moskeijoita, kirkkoja, synagogeja… kuin haluaa yhdyskuntien omilla rahoilla. Yhteiskunnan ei pidä siis estää mutta ei myöskään rahoittaa uskonnollisia rakennuksia.

Tosin tällä hetkellä lähirukoushuoneet palvelevat niissä käyviä paljon paremmin kuin yksi jättimoskeija (kymmenien) kilometrien päässä kävijöistä. Se olisi vähän sama kuin korvattaisiin kaikki Alepat yhdellä kepulaisella Ideaparkilla.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

Abdirahim Hussein Mohamed: Miksi Helsinkiin pitäisi rakentaa moskeija?

Posted on July 12, 2012 by Migrant Tales


Abdirahim Hussein Mohamed

Suomessa ja etenkin pääkaupunkiseudulla asuu paljon maahanmuuttajia. Suuri osa näistä uusista tulijoista on eri kieliä puhuvia ja eri kulttuureja edustavia muslimeita. Suomen perustuslaissa, 2 luvun 6 §:ssä lukee: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Tähän vedoten olen sitä mieltä, että Helsingin on tärkeää näyttää edistävänsä perusoikeuksia ja yhdenvertaisuutta. Suvaitsevuuden ja tasavertaisuuden vuoksi olisi tärkeää, että Helsingin ja samalla koko Suomen muslimeilla olisi yhtä hyvät mahdollisuudet harjoittaa uskontoaan kuin muidenkin uskontokuntien edustajilla.

Suomessa asuu noin 40 000 muslimia, joista suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla ja varsinkin Itä-Helsingin alueella.

Tällä hetkellä moskeijat ja rukoushuoneet ovat hyvin pieniä ja sijaitsevat usein kerrostalojen kellareissa tai ostoskeskuksissa, joissa ne ovat melkein aina paikallisten pubien kyljessä. Valitettavasti historia on todistanut, että tilanteet joissa moskeijasta ja lähiöbaarista purkautuu ihmisiä ulos samaan aikaan voivat olla hyvin tulen arkoja. Perjantai on islamilainen pyhäpäivä, jolloin muslimit kokoontuvat rukoilemaan moskeijoihin. Tuolloin kymmenien ihmisten kerääntyminen asuintalojen alakertaan häiritsee ymmärrettävästi asukkaita.

Kysymys on erityisen ajankohtainen juuri nyt, sillä islamilainen paastokuukausi ramadan alkaa heinäkuun puolenvälin jälkeen.  Ramadanin aikana muslimit paastoavat joka päivä auringon noususta auringon laskuun. Kuukauden viimeisen päivän jälkeen alkaa kolmipäiväinen eid-juhla, jolloin perheet ja ystävät viettävät aikaa yhdessä.  Juhlan ensimmäisenä päivänä muslimeilla on tapana perinteisesti kerääntyä rukoilemaan yhdessä. Tilaisuuden järjestämistä varten on yleensä vuosittain varattu jokin iso halli, mutta esimerkiksi viime vuonna tilan järjestäminen ei onnistunut. Kaupungin olisi pystyttävä takaamaan asukkailleen mahdollisuus uskonnonharjoitukseen, koska kyseessä on tuhansille helsinkiläisille tärkeä asia.

Tällä hetkellä ihmisillä ei ole paljon tietoa siitä, mitä moskeijoissa tapahtuu. Mielestäni moskeijan toiminnan pitäisi olla avointa kaikille kuntalaisille, myös ei-muslimeille. On tärkeää, että kaikki tietävät, mitä omassa kotikaupungissa tapahtuu, oli se sitten minkä tahansa uskontokunnan parissa. Kaupungin antamalle tontille rakennetun moskeijan pitäisi palvella tässäkin suhteessa kaikkia helsinkiläisiä. Siellä voitaisiin järjestää avointen ovien päiviä, jolloin kuka tahansa pääsisi tutustumaan moskeijan toimintaan.

Moskeijat eivät ole pelkkiä rukoushuoneita. Hengellisen tuen lisäksi niissä tehdään arvokasta sosiaalityötä perheiden ja yksilöiden parissa. Esimerkiksi riidoissa olevilla aviopareilla on mahdollisuus saada moskeijassa terapiaa ja sovitteluapua, ja juuri maahan tulleita muslimeita opastetaan uuden kotimaansa tavoille.

Sopiva paikka moskeijalle olisi esimerkiksi Puotilan ja Itäkeskuksen välissä olevan Prisman viereinen tyhjä tontti, jolla on aiemmin ollut bensa-asema. Tontti on sen verran suuri, että sillä olisi moskeijan lisäksi tilaa myös esimerkiksi pienille kahviloille ja kaupoille.

En kannata kunnan verorahojen käyttämistä moskeijan rakentamiseen, vaan mielestäni Suomen muslimit voisivat itse lähteä keräämään rahaa tai etsimään yksityistä rahoitusta sitä varten.

Suvaitsevuuden nimissä hienon kotikaupunkimme on mielestäni osoitettava paikka moskeijan rakentamista varten. Helsingin on kohdeltava monikulttuurisuuttaan rikkautena ja osoittaa pystyvänsä muuttamaan sanat myös teoiksi

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

Monikulttuurisuus ei ole poliittinen ideologia

Posted on July 9, 2012 by Migrant Tales

Monikulttuurisuus on monimuotoinen ja monimutkainen käsite. Maahanmuutonvastustajille se on yksinkertaisesti siirtolaispolitiikka, joka mahdollistaa etupäässä muslimien, afrikkalaisten sekä ei-eurooppalaisten asumisen Suomessa tai Euroopassa. Tavoite on yksinkertainen: pitää Suomi valkoisena ja muuttumattomana.

Kansanedustaja James Hirvisaari (ps) viimeisessä bloigissaan antaa tyypillisen maahanmuutonvastustajaan selityksen siitä, mikä on monikulttuurisuus. Hirvisaari väittää, että monikulttuurisuus on poliittinen ideologia.

Mutta onko se niin? Tuskin.

James Hirvisaari

Hirvisaaren määritelmä monikulttuurisuudesta ei pelkästä paljasta hänen äärioikeistolaisideologiansa mutta hänen tietämättömyys perustuslaistamme, puhumattakaan yhdenvertaisuuslaista. Käyttääkö hän vielä 1919 perustuslakia lähteenä tai uudempaa ja lainvoimaista versiota, joka tuli voimaan 1999?

Uudessa Suomen perustuslaissa ( 17 §) lukee seuraavasti: ”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan .”

Jos Hirvisaarella on vaikeus hahmottaa ,mitä on suomalaisen lain henki , kun puhumme kasvavasta monimuotoisuudesta yhteiskunnastamme, hän on aivan eksyksissä kun hän alkaa selittää omia käsityksiään monikulttuurisuudesta.

Ensinnäkin, monikulttuurisuus ei ole siirtolaisuuspolitiikka eikä poliittinen ideologia, kuten vasta-jihadisitit ja heidän hengenheimolaisensa haluavat antaa meidän ymmärtää.

Monikulttuurisuus sai alkunsa Kanadassa 1970-luvulla sosiaalipolitiikkana. Sen tarkoitus ei ollut pelkästään edistää maahanmuuttajien sopeutumista ja hyväksyntä Kanadassa, vaan myös estää maan hajoamiseen englannin- ja ranskankielisiksi valtioiksi.

Paitsi Kanada, maailmassa on virallisesti kaksi maata, jotka määrittelevät itsensä monikulttuuriseksi. Ne ovat Iso-Britannia ja Australia. Suomi ei ole virallisesti monikulttuurinen maa, kuten nämä yllämainitut. Suomen laissa (perustuslaissa tai yhdenvertaisuuslaissa) ei lue missään, että olemme ”monikulttuurinen yhteiskunta.”

”Monikulttuurisuutemme” lepää pitkälti meidän omissa pohjoismaisessa demokratiassa, ihmisarvon sekä hyvinvoinnin periaatteissa.Maassamme on yksi laki, jota kaikkien on noudatettava, monimuotoisuus sen sisällä on itsestäänselvyys.

Perustuslakiin on kirjattu oikeutemme ja velvollisuutemme. ”Monikulttuurisen yhteiskunnan” tavoite pysyä yhdenvertaisuuslain tavoitteissa vaatii tiettyjä toimenpiteitä, joita ei voi määritellä aina edes positiiviseksi diskriminaatioksi.

Uusi Suomi

 

Onko suomalaisen työn suosiminen syrjintää: kyllä!

Posted on June 24, 2012 by Migrant Tales

Onko perussuomalaiset koskaan kuulleet yhdenvertaisuuslaista? Todennäköisesti ette ole.

Säästän teille kallista aikaa:

Yhdenvertaisuuslaki
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;

Tässä on linkki.

Kysymys kansanedustaja Anssi Joutsenlahdelle: Miksi perussuomalaiset haluavat erityskohtelua ja miksi ette kunnioita lakeija vaikka vaaditte samaa maahanmuuttajilta?

Eli vastaus kysymyksenne: Onko suomalaisen työn suosiminen syrjintää: kyllä!

Uusi Suomi: Maailman asia on meidän!

Posted on June 20, 2012 by Migrant Tales

Thomas Elfgren*

Pian on kulunut 72 vuotta siitä kun ensimmäiset suomalaiset sotalapset matkustivat laivalla Ruotsiin. Finlands sak är vår – Suomen asia on meidän sanoivat ruotsalaiset, jotka kuuden vuoden aikana (1939-1945) vastaanottivat suojelutarkoituksessa 72 000 lasta. Myös Tanska ja Norja kantoivat kortensa kekoon lapsien pelastamiseksi talvi- ja jatkosodan jaloista. Yli 15 000 jäivät palaamatta.

En Finne igen sanoivat ruotsalaiset kun työn perässä Ruotsiin 1960- ja 1970-luvulla muuttanut suomalainen syyllistyi rikokseen. Maahanmuuttajien joukossa oli pieni vähemmistö, joiden pahojen tekojen yleistäminen oli tavanmukaista. Työperäinen muuttovirta Suomesta laittoi Ruotsin talouden nousukiitoon.

Toisen maailmansodan jälkeen suhtautumisemme pakolaisiin oli kielteinen. Nuiva suhtautuminen oli yleisesti tiedossa ja se näkyi myös tilastoissa. Rautarouva Eila Kännö sai kiitosta ja mainetta Suomen rajojemme vartijana. Maailmalla vellovat kriisit eivät virkamiehiä ja suomalaisia hätkäyttäneet. Maailman asia ei ollut meidän.

Suomi on 40 vuoden aikana vastaanottanut noin 40 000 pakolaista eri maiden kriisipesäkkeitä. Luku on pieni verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Tänään vietetään Maailman pakolaispäivää – The World Refugee Day. Päivän tarkoituksena on muistuttaa maailmaa humanitäärisistä kriiseistä ja pakolaisista. Pakolaisena eläminen ei ole valintakysymys. Siihen joudutaan, niin kuin siihen joutuivat myös muihin pohjoismaihin lähetetyt suomalaiset sotalapset.

Maailman asia on meidän! Se on meidän kahdesta syystä; humanitääristen kriisien lieventäminen on sivistynyt velvollisuus ja sillä osaltaan estetään kriisien leviäminen.

** Thomas Elfgren on Keskusrikospoliisin rikosylikomisario. Hän on tullut tunnetuksi psykologisen profiloinnin asiantuntijana, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntayksikön päällikkönä sekä sotarikos- ja joukkotuhontatapausten tutkinnanjohtajana.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

 

Uusi Suomi: Länsimaiset arvot uhattuina

Posted on June 11, 2012 by Migrant Tales

by Husein Muhammed* 

Kansanedustaja ja Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon (ps) mielestä korkeimman oikeuden antama tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on väärä ja epäoikeudenmukainen. Hän pitää medialle lähettämässään tiedotteessa Suomen korkeimman oikeuden ratkaisua “muutaman ihmisen henkilökohtaiseena tulkinta”, ei “minään taivaallisena totuutena”.

Tähän asti Halla-aho on esiintynyt “maahanmuuttajien rikollisuudesta” huolestuneena kansalaisena ja poliitikkona. Nyt hän itse halveksii Suomen voimassa olevan lain mukaan annettua tuomiota “joidenkin henkilökohtaisina mielipiteinä”. Kansanedustaja vertautuu tässä suorastaan taparikollisiin: he eivät koskaan ymmärrä tehneensä mitään väärin.

Halla-aho on kansanedustaja. Jos hänen mielestään esimerkiksi uskonrauhan rikkominen tulisi dekriminalisoida eli tehdä lailliseksi, hänellä – jos kellään – on mahdollisuus ryhtyä ajamaan lainuudistusta. Mutta Halla-aho ei ole suinkaan vaatinut lainmuutosta, ainoastaan heittäytynyt uhriksi sekä nyt sitten myös halveksuu Suomen korkeinta oikeutta. Jos KKO on tosiaan vain muutama henkilö henkilökohtaisine mielipiteineen, miksi siis kenenkään pitäisi noudattaa lakia ja oikeuden päätöksiä? Minä kun luulin persujen vaativan oikeutta ja järjestystä – ilmeisesti ajavat niitä vain muille.

Nyt alan sisäistämään, mitä perussuomalaiset ajavat takaa, kun vaativat maahanmuuuttajia noudattamaan nimenomaan maan tapaa, eivätkä (toisin kuin esimerkiksi allekirjoittanut) maan lakia. He eivät siis itse kunnioita Suomen lakia/oikeusjärjestystä.

Tähän asti äärioikeistoa on pidetty uhkana lähinnä erinäisille vähemmistöille.Heitä on pahimmassa tapauksessa esitetty ikään kuin anarkistien, äärivasemmiston tai muuten vaan hörhöjen vastakohtana. Tältä osin olemme menneet pahasti metsään. Kuten tuomitun halveksivasta suhtautumisesta korkeimman oikeuden tuomioon on pääteltävissä, äärioikeistosta ei suinkaan ole vaaraa lähinnä erinäisille vähemmistöille. Suurin uhka kohdistuu nimenomaan demokratiaan, oikeusvaltioon ja länsimaisiin arvoihin, joita äärioikeisto on puolustavinaan.

Ihan samalla tavalla ääri-islamistien suurin uhka ei suinkaan kohdistu länsimaihin, vaan muslimeihin ja islamin rauhaa ja oikeudenmukaisuutta korostaviin periaatteisiin, joita äärimuslimit ovat puolustavinaan.

Äärioikeisto ja äärimuslimit ovat siis vastustavinaan toisiaan. Tosi asiassa niillä on yhteinen epäpyhä allianssi: molemmat inhoavat ja halveksivat syvästi demokratiaa, vapautta ja tasa-arvoa. Kukin niistä on nimenomaan suureksi vaaraksi omalle kulttuurille: ääri-islamistit islamille, äärioikeisto länsimaille.

*Kirjoittaja on kirjailija ja lakimies.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

Otavan Sanomat: Kahden kulttuurin välillä

Posted on May 31, 2012 by Migrant Tales

Taw Reh

Jokainen maahanmuuttaja oppii elämään kahden kulttuurin välillä. Joillekin se on helppoa, kun taas toiselle se on vaikeampi prosessi. Monella pakolaisilla ei kuitenkaan ole paljon valinnanvaraa: lähtö entisestä kotimaasta voi olla elämän ja kuoleman kysymys, jos maassa on sisällissota tai ihmisoikeuksia ei kunnioiteta.

Suomi ottaa vuosittain 750 kiintiöpakolaista, mutta turvapaikanhakijoita saattaa olla paljon enemmänkin. Vuonna 2011 heitä oli 3 088. Eniten turvapaikanhakijoita tuli Irakista (586), Somaliasta (356), Venäjältä (296), Afganistanista (284) ja Iranista (124).

Maailman pakolaisista 80 % on Pakistanista, Iranista ja Syyriasta Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan.  

Vaikka Suomessa puhutaan paljon maahanmuuttajista ja pakolaisista, pakolaislasten identiteetistä tai heidän entisessä kotimaassaan mahdollisista saaduista traumoista ei keskustella tarpeeksi. Mitä kauemmin hän asuu Suomessa, sitä suurempi mahdollisuus on, että hän saattaa unohtaa omat juurensa ja identiteettinsä. 

Hyvä esimerkki on kieli ja kielitaito. Kun pakolaislapsi oppii puhumaan suomea tai ruotsia oma äidinkieli saattaa ruostua tai unohtua. Jos näin tapahtuu, seuraukset voivat olla kohtalokkaita. 

On paljon tutkimuksia jotka osoittavat kuinka tärkeä identiteetti on ihmiselle. Jos ihmisillä on vahva identiteetti ja itsetunto, hän myös pystyy omaksumaan ja oppimaan uusia kieliä. Jos ihminen menettää oman identiteettinsä, hänestä voi tulla näkymätön itselleen ja yhteiskunnalle. 

Vaikka Suomessa puhutaan monikulttuurisuuden puolesta tai vastaan, eli kulttuurisesta moniarvoisuudesta, unohdetaan yksi tärkeä seikka: monikulttuurisuus vahvistaa ja puolustaa vähemmistöjen identiteettiä.

Suomen valtion on panostettava kaikin keinon pakolaislapsiin, ja erityisesti pakolaislasten identiteetin tukemiseen.  Tämä voidaan saavuttaa koulutuksen ja harrastusten kautta. Resursseja tarvitaan paljon enemmän kuin mitä nyt on käytössä.

  • Previous
  • 1
  • …
  • 35
  • 36
  • 37
  • 38
  • 39
  • 40
  • Next
Read more about documentary film
Read more

Recent Posts

  • Finland’s tabloids Iltalehti and Ilta-Sanomat are the pits
  • Riikka Purra’s Dr Jekyll and Mr Hyde mask
  • Double standards
  • Perussuomalaiset: Uusi logo, sama vanha juttu
  • Taco Trump

Recent Comments

  1. Absolutely Socking: Racist Finnish Facebook group against human rights gets flooded with socks on Musta Barbaari’s mother and sister charged by the police in “ethnic profiling” case
  2. Ilkka Nuotio on Pekka Myrskylä: “Tilastot kertovat toista kuin poliittinen keskustelu”
  3. Genrih Soinkara on The war in Ukraine and the Russian-Finnish border crisis are showing Finland’s ugly side
  4. Ahti Tolvanen on Comment by Ahti Tolvanen on the Helsinki +50 conference
  5. Angel Barrientos on Angel Barrientos is one of the kind beacons of Finland’s Chilean community

Archives

  • June 2026
  • May 2026
  • April 2026
  • March 2026
  • February 2026
  • January 2026
  • December 2025
  • November 2025
  • October 2025
  • September 2025
  • August 2025
  • July 2025
  • June 2025
  • May 2025
  • April 2025
  • March 2025
  • February 2025
  • January 2025
  • December 2024
  • November 2024
  • October 2024
  • September 2024
  • August 2024
  • July 2024
  • June 2024
  • May 2024
  • April 2024
  • March 2024
  • February 2024
  • January 2024
  • December 2023
  • November 2023
  • October 2023
  • September 2023
  • August 2023
  • July 2023
  • June 2023
  • May 2023
  • April 2023
  • March 2023
  • February 2023
  • January 2023
  • December 2022
  • November 2022
  • October 2022
  • September 2022
  • August 2022
  • July 2022
  • June 2022
  • May 2022
  • April 2022
  • March 2022
  • February 2022
  • January 2022
  • December 2021
  • November 2021
  • October 2021
  • September 2021
  • August 2021
  • July 2021
  • June 2021
  • May 2021
  • April 2021
  • March 2021
  • February 2021
  • January 2021
  • December 2020
  • November 2020
  • October 2020
  • September 2020
  • August 2020
  • July 2020
  • June 2020
  • May 2020
  • April 2020
  • March 2020
  • February 2020
  • January 2020
  • December 2019
  • November 2019
  • October 2019
  • September 2019
  • August 2019
  • July 2019
  • June 2019
  • May 2019
  • April 2019
  • March 2019
  • February 2019
  • January 2019
  • December 2018
  • November 2018
  • October 2018
  • September 2018
  • August 2018
  • July 2018
  • June 2018
  • May 2018
  • April 2018
  • March 2018
  • February 2018
  • January 2018
  • December 2017
  • November 2017
  • October 2017
  • September 2017
  • August 2017
  • July 2017
  • June 2017
  • May 2017
  • April 2017
  • March 2017
  • February 2017
  • January 2017
  • December 2016
  • November 2016
  • October 2016
  • September 2016
  • August 2016
  • July 2016
  • June 2016
  • May 2016
  • April 2016
  • March 2016
  • February 2016
  • January 2016
  • December 2015
  • November 2015
  • October 2015
  • September 2015
  • August 2015
  • July 2015
  • June 2015
  • May 2015
  • April 2015
  • March 2015
  • February 2015
  • January 2015
  • December 2014
  • November 2014
  • October 2014
  • September 2014
  • August 2014
  • July 2014
  • June 2014
  • May 2014
  • April 2014
  • March 2014
  • February 2014
  • January 2014
  • December 2013
  • November 2013
  • October 2013
  • September 2013
  • August 2013
  • July 2013
  • June 2013
  • May 2013
  • April 2013
  • March 2013
  • February 2013
  • January 2013
  • December 2012
  • November 2012
  • October 2012
  • September 2012
  • August 2012
  • July 2012
  • June 2012
  • May 2012
  • April 2012
  • March 2012
  • February 2012
  • January 2012
  • December 2011
  • November 2011
  • October 2011
  • September 2011
  • August 2011
  • July 2011
  • June 2011
  • May 2011
  • April 2011
  • March 2011
  • February 2011
  • January 2011
  • December 2010
  • November 2010
  • October 2010
  • September 2010
  • August 2010
  • July 2010
  • June 2010
  • May 2010
  • April 2010
  • March 2010
  • February 2010
  • January 2010
  • December 2009
  • November 2009
  • October 2009
  • September 2009
  • August 2009
  • July 2009
  • December 2008
  • November 2008
  • October 2008
  • September 2008
  • August 2008
  • July 2008
  • June 2008
  • May 2008
  • April 2008
  • March 2008
  • February 2008
  • January 2008
  • November 2007
  • October 2007
  • September 2007
  • August 2007
  • July 2007
  • June 2007
  • May 2007

Categories

  • ?? Gia L?c
  • ????? ?????? ????? ???????? ?? ??????
  • ???????
  • @HerraAhmed
  • @mondepasrond
  • @nohatefinland
  • @oula_silver
  • @Varathas
  • A Pakistani family
  • äärioikeisto
  • Abbas Bahmanpour
  • Abdi Muhis
  • Abdirahim Hussein Mohamed
  • Abdirahim Husu Hussein
  • Abdirisak Mahamed
  • About Migrant Tales
  • activism
  • Adam Al-Sawad
  • Adel Abidin
  • Afrofinland
  • Ahmed IJ
  • Ahti Tolvanen
  • Aino Pennanen
  • Aisha Maniar
  • Alan Ali
  • Alan Anstead
  • Alejandro Díaz Ortiz
  • Alekey Bulavsev
  • Aleksander Hemon
  • Aleksanterinliitto
  • Aleksanterinliitto ry
  • Aleksanterinliitto ry:n hallitus
  • Alex Alex
  • Alex Mckie
  • Alexander Nix
  • Alexandra Ayse Albayrak
  • Alexis Neuberg
  • Ali Asaad Hasan Alzuhairi
  • Ali Hossein Mir Ali
  • Ali Rashid
  • Ali Sagal Abdikarim
  • Alina Tsui
  • Aline Müller
  • All categories
  • Aman Heidari
  • Amiirah Salleh-Hoddin & Jana Turk
  • Amin A. Alem
  • Amir Zuhairi
  • Amkelwa Mbekeni
  • Ana María Gutiérrez Sorainen
  • Anachoma
  • Anders Adlecreutz
  • Angeliina Koskinen
  • Anna De Mutiis
  • Anna María Gutiérrez Sorainen
  • Anna-Kaisa Kuusisto ja Jaakko Tuominen
  • Annastiina Kallius
  • Anneli Juise Friman Lindeman
  • Announcement
  • Anonymous
  • Antero Leitzinger
  • anti-black racism
  • Anti-Hate Crime Organisation Finland
  • Anudari Boldbaatar
  • Arshiya Nasser
  • Aspergers Syndrome
  • Asylum Corner
  • Asylum seeker 406
  • Athena Griffin and Joe Feagin
  • Autism
  • Avaaz.org
  • Awale Olad
  • Ayan Said Mohamed
  • AYY
  • Barachiel
  • Bashy Quraishy
  • Beatrice Kabutakapua
  • Beri Jamal
  • Beri Jamal and Enrique Tessieri
  • Bertolt Brecht
  • Boiata
  • Boodi Kabbani
  • Bruno Gronow
  • Carmen Pekkarinen
  • Çelen Oben and Sheila Riikonen
  • Chiara Costa-Virtanen
  • Chiara Costa-Virtanen
  • Chiara Sorbello
  • Christian Thibault
  • Christopher Wylie
  • Clara Dublanc
  • Dana
  • Daniel Malpica
  • Danilo Canguçu
  • David Papineau
  • David Schneider
  • Dexter He
  • Don Flynn
  • Dr Masoud Kamali
  • Dr. Faith Mkwesha
  • Dr. Theodoros Fouskas
  • Edna Chun
  • Eeva Kilpi
  • Emanuela Susheela
  • En castellano
  • ENAR
  • Enrique
  • Enrique Tessieri
  • Enrique Tessieri & Raghad Mchawh
  • Enrique Tessieri & Yahya Rouissi
  • Enrique Tessieri and Muhammed Shire
  • Enrique Tessieri and Sira Moksi
  • Enrique Tessieri and Tom Vandenbosch
  • Enrique Tessieri and Wael Che
  • Enrique Tessieri and Yahya Rouissi
  • Enrique Tessieri and Zimema Mhone
  • Epäluottamusmies
  • EU
  • Europe
  • European Islamophobia Report
  • European Islamophobia Report 2019,
  • European Union
  • Eve Kyntäjä
  • Ezequiel Caldeiro
  • Facebook
  • Fadumo Dayib
  • Faisa Kahiye
  • Farhad Manjoo
  • Fasismi
  • Finland
  • Fizza Qureshi
  • Flyktingar och asyl
  • Foreign Student
  • Fozia Mir-Ali
  • Frances Webber
  • Frida Selim
  • Gareth Rice
  • Ghyslain Vedeaux
  • Global Art Point
  • Great Replacement
  • Habiba Ali
  • Hami Bahadori
  • Hami Bahdori
  • Hamid
  • Hamid Alsaameere
  • Hamid Bahdori
  • Handshake
  • Harmit Athwal
  • Hassan Abdi Ali
  • Hassan Muhumud
  • Heikki Huttunen
  • Heikki Wilenius
  • Helsingin Sanomat
  • Henning van der Hoeven
  • Henrika Mälmsröm
  • Hser Hser
  • Hser Hser ja Mustafa Isman
  • Husein Muhammed
  • Hussain Kazemian
  • Hussain Kazmenian
  • Ibrahim Khan
  • Ida
  • Ignacio Pérez Pérez
  • Iise Ali Hassan
  • Ilari Kaila & Tuomas Kaila
  • Imam Ka
  • inside-an-airport
  • Institute of Race Relations
  • Iraqi asylum seeker
  • IRR European News Team
  • IRR News Team
  • Islamic Society of Norhern FInland
  • Islamic Society of Northern Finland
  • Islamophobia
  • Jacobinmag.com
  • Jallow Momodou
  • Jan Holmberg
  • Jane Elliott
  • Jani Mäkelä
  • Jari Luoto
  • Jari Taponen
  • Jegor Nazarov
  • Jenni Stammeier
  • Jenny Bourne
  • Jessie Daniels
  • Joe Davidow
  • Johannes Koski
  • John D. Foster
  • John Grayson
  • John Marriott
  • Jon Burnett
  • Jorma Härkönen
  • Jos Schuurmans
  • José León Toro Mejías
  • Josue Tumayine
  • Jouni Karnasaari
  • Juan Camilo
  • Jukka Eräkare
  • Julian Abagond
  • Julie Pascoet
  • Jussi Halla-aho
  • Jussi Hallla-aho
  • Jussi Jalonen
  • JusticeDemon
  • Kadar Gelle
  • Kaksoiskansalaisuus
  • Kansainvälinen Mikkeli
  • Kansainvälinen Mikkeli ry
  • Katherine Tonkiss
  • Kati Lepistö
  • Kati van der Hoeven-Lepistö
  • Katie Bell
  • Kättely
  • Kerstin Ögård
  • Keshia Fredua-Mensah & Jamie Schearer
  • Khadidiatou Sylla
  • Khadra Abdirazak Sugulle
  • Kiihotus kansanryhmää vastaan
  • Kirsi Crowley
  • Koko Hubara
  • Kristiina Toivikko
  • Kubra Amini
  • KuRI
  • La Colectiva
  • La incitación al odio
  • Laura Huhtasaari
  • Lauri Finér
  • Leif Hagert
  • Léo Custódio
  • Leo Honka
  • Leontios Christodoulou
  • Lessie Branch
  • Lex Gaudius
  • Leyes de Finlandia
  • Liikkukaa!
  • Linda Hyökki
  • Liz Fekete
  • M. Blanc
  • Maarit Snellman
  • Mahad Sheikh Musse
  • Maija Vilkkumaa
  • Malmin Kebab Pizzeria Port Arthur
  • Marcell Lorincz
  • Mari Aaltola
  • María Paz López
  • Maria Rittis Ikola
  • Maria Tjader
  • Marja-Liisa Tolvanen
  • Mark
  • Markku Heikkinen
  • Marshall Niles
  • Martin Al-Laji
  • Maryan Siyad
  • Matt Carr
  • Mauricio Farah Gebara
  • Media Monitoring Group of Finland
  • Micah J. Christian
  • Michael McEachrane
  • Michele Levoy
  • Michelle Kaila
  • Migrant Tales
  • Migrant Tales Literary
  • Migrantes News
  • Migrants' Rights Network
  • MigriLeaks
  • Mikko Kapanen
  • Miriam Attias and Camila Haavisto
  • Mohamed Adan
  • Mohammad Javid
  • Mohammad M.
  • Monikulttuurisuus
  • Monisha Bhatia and Victoria Canning
  • Mor Ndiaye
  • Muh'ed
  • Muhamed Abdimajed Murshid
  • Muhammed Shire
  • Muhammed Shire and Enrique Tessieri
  • Muhis Azizi
  • Musimenta Dansila
  • Muslimiviha
  • Musulmanes
  • Namir al-Azzawi
  • Natsismi
  • Neurodiversity
  • New Women Connectors
  • Nils Muižnieks
  • No Labels No Walls
  • Noel Dandes
  • Nuor Dawood
  • Omar Khan
  • Otavanmedia
  • Oula Silvennoinen
  • Paco Diop
  • Pakistani family
  • Pentti Stranius
  • Perussuomalaiset
  • perustuslaki
  • Petra Laiti
  • Petri Cederlöf
  • Pia Grochowski
  • Podcast-lukija Bea Bergholm
  • Pohjois – Suomen Islamilainen Yhdyskunta
  • Pohjois Suomen Islamilainen Yhyskunta
  • Polina Kopylova
  • Race Files
  • racism
  • Racism Review
  • Raghad Mchawh
  • Ranska
  • Rashid H. and Migrant Tales
  • Rasismi
  • Raul Perez
  • Rebecka Holm
  • Reem Abu-Hayyeh
  • Refugees
  • Reija Härkönen
  • Remiel
  • Reza Nasri
  • Richard Gresswell
  • Riikka Purra
  • Risto Laakkonen
  • Rita Chahda
  • Ritva Kondi
  • Robito Ibrahim
  • Roble Bashir
  • Rockhaya Sylla
  • Rodolfo Walsh
  • Roger Casale
  • Rostam Atai
  • Roxana Crisólogo Correa
  • Ruth Grove-White
  • Ruth Waweru-Folabit
  • S-worldview
  • Sadio Ali Nuur
  • Sami Rusanen
  • Sandhu Bhamra
  • Sara de Jong
  • Sarah Crowther
  • Sari Alhariri
  • Sarkawt Khalil
  • Sasu
  • Scot Nakagawa
  • Shabana Ahmadzai
  • Shada Islam
  • Sharon Chang blogs
  • Shenita Ann McLean
  • Shirlene Green Newball
  • Sini Savolainen
  • Sira Moksi
  • Sonia K.
  • Sonia Maria Koo
  • Steverp
  • Stop Deportations
  • Suldaan Said Ahmed
  • Suomen mediaseurantakollektiivi
  • Suomen Muslimifoorumi ry
  • Suomen viharikosvastainen yhdistys
  • Suomen viharikosvastainen yhdistys ry
  • Suomi
  • Supermen
  • Susannah
  • Suva
  • Syrjintä
  • Talous
  • Tapio Tuomala
  • Taw Reh
  • Teivo Teivainen
  • The Daily Show
  • The Heino
  • The Supermen
  • Thomas Elfgren
  • Thulfiqar Abdulkarim
  • Tim McGettigan
  • Tino Singh
  • Tito Moustafa Sliem
  • Tobias Hübinette and L. Janelle Dance
  • Transport
  • Trica Danielle Keaton
  • Trilce Garcia
  • Trish Pääkkönen
  • Trish Pääkkönen and Enrique Tessieri
  • Tuulia Reponen
  • Uncategorized
  • UNITED
  • University of Eastern Finland
  • Uyi Osazee
  • Väkivalta
  • Vapaa Liikkuvuus
  • Venla-Sofia Saariaho
  • Vieraskynä
  • W. Che
  • W. Che an Enrique Tessieri
  • Wael Ch.
  • Wan Wei
  • Women for Refugee Women
  • Xaan Kaafi Maxamed Xalane
  • Xassan Kaafi Maxamed Xalane
  • Xassan-Kaafi Mohamed Halane & Enrique Tessieri
  • Yahya Rouissi
  • Yasmin Yusuf
  • Yassen Ghaleb
  • Yle Puhe
  • Yuliet Tresa
  • Yve Shepherd
  • Zahra Khavari
  • Zaker
  • Zalina Ametova
  • Zamzam Ahmed Ali
  • Zeinab Amini ja Soheila Khavari
  • Zimema Mahone and Enrique Tessieri
  • Zimema Mhone
  • Zoila Forss Crespo Moreyra
  • ZT
  • Zulma Sierra
  • Zuzeeko Tegha Abeng
© 2026 Migrant tales | Powered by Minimalist Blog WordPress Theme