Migrant tales
Menu
  • #MakeRacismHistory “In Your Eyes”
  • About Migrant Tales
  • It’s all about Human Rights
  • Literary
  • Migrant Tales Media Monitoring
  • NoHateFinland.org
  • Tales from Europe
Menu

Tag: Suomi

Reija Härkönen: Mitä pitää tapahtua, että kansa herää?

Posted on November 11, 2014 by Migrant Tales

Reija Härkönen

Hämärässä tilassa on piikkilanka-aitojen välinen kuja. Kuja on kokonaan lusikoitten ja haarukoitten peitossa. Historiaa vähänkin tunteva näkee heti, mistä on kysymys: keskitysleireille viedyiltä juutalaisilta riistettiin kaikki omaisuus, monilla perheillä mukaan haalittu arvotavara olivat hopeiset aterimet. Tästä mennään keskitysleirille. Teos sijaitsee saksalaisen Dortmundin kaupungin modernin taiteen museossa, Ostwallissa.

MO_Vostell_Thermoelektrisches_Kaugummi_1970

Vanhempi rouva, joka istuu ovensuussa valvomassa näyttelyesineitä, huomaa, että pysähdyn vähän pitemmäksi aikaa katselemaan näkymää. Hän tulee vierelleni, ja kertoo, että jos haluan, voin kävellä kujalle. Ei saa koskea -kasvatus on lujassa, ja varmistan vielä, että olen ymmärtänyt oikein. Kun sitten lähden muutaman metrin taipaleelle, rouva työntää vanhanaikaisen pahvisen matkalaukun käteeni. Hitaasti astelen kalisevien lusikoitten päällä piikkilangan viertä pitkin. Matkalaukustani alkaa kuulua ääniä, kuin vaikeaa hengitystä. Minunko?

Palattuani oppaani kertoo, että Wolf Vostell on tehnyt teoksen vuonna 1970. Hän oli ollut huolissaan siitä, kuinka natsi-Saksan aikaiset aatteet jälleen olivat nostaneet päätään sen aikaisessa Saksassa. Puhuimme siitä, kuinka taiteilijat ovat herkkiä vaistoamaan, mitä yhteiskunnassa on tapahtumassa ja myös reagoivat herkästi ikäviä asioita esiin nostamalla.

Saksan kielen taitoni on melko vaatimaton, mutta jostakin sanat nyt löytyivät. Huoli oli yhteinen ja kauhulla puhuimme siitä, mitä on jo tapahtunut vaikkapa Unkarissa ja Kreikassa ja mitä on meneillään itse asiassa koko Euroopassa.

Dortmund on tänään vireä monikulttuurinen kaupunki. Sodan aikana kaupunki oli mm. Puolan Zamoscin ja Belzecin keskitysleireille kuljetettavien ihmisten kokoamiskeskus, yli 40.000 ihmistä kuljetettiin tätä kautta. Myös kaupungin oma, vähän yli 4100 hengen juutalaisyhteisö katosi sodan aikana lähes täysin, osa keskitysleireille, jotkut pääsivät pakenemaan muihin maihin.

Olimme tietysti täsmälleen samaa mieltä, kuin lähes kuka tahansa aikalaisemme: ihmisen ihonvärillä, etnisyydellä, kielellä ja kulttuurilla ei kerta kaikkiaan ole väliä, eikä niistä voi normaali ihminen mitenkään löytää oikeutusta toisen ihmisen vihaamiseen ja tappamiseen. Mutta miksi sitten menneisyyden kaiut ovat niin selvät?

Pala nousi kurkkuun meillä molemmilla, kyynel silmänurkassa läksin kulkemaan museon muille osastoille. Rouva toivotti minulle kaikesta huolimatta mukavaa tutustumista näyttelyyn. Vähän ajan kuluttua hän etsi minut uudelleen käsiinsä. Hän tahtoi antaa minulle pienen lahjan, kauniisti kuvitetun museo-ohjelman. Sielumme olivat kohdanneet. Yhteinen huoli oli yhdistänyt meidät.

Meillä kaikki eivät vielä ole tiedostaneet, mitä Suomessa ja muualla Euroopassa on meneillään. Jotkut vähättelevät asian tärkeyttä, toiset vetoavat siihen, että Suomessa suojelupoliisi sanoo, että äärioikeistolainen liikehdintä on meillä vähäistä. Onko se vähäistä silloin, kun se on jo niin pitkällä, että sitä ohjataan eduskunnasta?

Eikö pitäisi huolestua toden teolla viimeistään nyt, kun syrjäytyneiden lasten katuväkivallan herättäessä huolta suomalainen kansanedustaja ehdottaa suojeluskuntamallista katupartiointia etnisen väkivallan kitkemiseksi ja ilmoittaa tehtävään vapaaehtoiseksi natsimielisen järjestönsä? Tai kun toinen kansanedustaja, itsekin poliisi, ilmoittaa, että poliisi on voimaton ja lasten harjoittama katuväkivalta on rasistista rikollisuutta etnisiä suomalaisia kohtaan? Huomasiko kukaan sitäkään, kuinka äärioikeistolaisen falangin kiihottaminen on tehonnut Lieksassa? Puheet alkavat realisoitua väkivallaksi.

Onhan niin, että tällä kertaa ihan tavallinen, keskiluokkainen kansa ei vaikenemalla mahdollista pahuuden etenemistä? Unkarista on jo osa sivistyneistöä ja taiteilijoita joutunut pakenemaan ja erilaiset vähemmistöt ovat ahdingossa. Onko meillä mahdollista toimia niin, etteivät uusfasistisen populismin harjoittajat saa vapaasti, ilman minkäänlaista vastustusta, ajaa ihmisvastaista agendaansa?

Vai annetaanko meillä asioiden edetä niin pitkälle, että jälkeenpäin sanomme vain: “Me emme tienneet”?

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

 

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Suomen_Sisu_monikultturismi-26763

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/242894-poliisikansanedustaja-jengihyokkaykset-ovat-rasistisia

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288761380421.html

 

 

Missä luuraavat kansanedustajat Kauma ja Packalén?

Posted on October 16, 2014 by Migrant Tales

Olen kärsivällisesti odottanut kaksi vahvistusta: kansanedustajan Pia Kauman väite, että maahanmuuttaja naiset ostavat uusia lastenvaunuja sossun rahoilla ja kansanedustaja Tom Packalénin väite, että vain maahanmuuttaja jengit hyökkäävät kantasuomalaisia vastaan ja heidän motiivi on rasistinen, koska he haluavat vahingoittaa valkoisia suomalaisia.  

apujallu

Missä luraa vastaukset? Lahde: www.apu.fi

 

Molempien väite yhdistä vahvasti ”me” vastaan ”he”.

Miksi Kauma on niin hiljaa?

Miksi Packalén vaikene lähteistä?

Vastaus on selvää: molemmat ovat keksineet väitteet ja ”ongelmat?”

Miten tämä on mahdollista?

Poliitikot osaavat ratsastaa omien ja ihmisten ennakkoluulijalla ja rasismilla.

Näin on elämää ollut Suomessa valitettavasti pitkään.

Reija Härkönen: Perussuomalainen kansanedustaja kiihottaa kansanryhmää vastaan

Posted on October 8, 2014 by Migrant Tales

Reija Härkönen

Perussuomalainen kansanedustaja, poliisi Tom Packalen, on populistisesti yhtynyt huutokuoroon, joka saa sytykettä mistä tahansa maahanmuuttajiin liittyvästä ikävästä uutisesta. Helsingin nuorten jengitappelusta nautiskellaan tälläkin blogialustalla jo varmasti kymmenessä kirjoituksessa yhden päivän aikana. Packalenin purkaus on kuitenkin vertaansa vailla – onhan hän työssä maamme korkeimmassa lakia säätävässä elimessä.

Näyttökuva 2014-10-8 kello 23.00.26

Kansanedustaja aloittaa kirjoituksensa kertomalla, että maahanmuuttajat ovat ”pahoinpidelleet kymmeniä kantasuomalaisia lapsia, nuoria ja aikuisia”. Packalen jättää kertomatta, että ”maahanmuuttajajengi” koostuu joukosta lapsia ja nuoria, joista osa on kantasuomalaisia.

Seuraavassa lauseessa Packalen muistaa mainita, että Suomessa on meneillään oikeudenkäynti henkilöitä vastaan, joiden epäillään rahoittaneen terroristijärjestön toimintaa. Sehän liittyy tietysti olennaisella tavalla nuorisojengin toimintaan – vai olisiko Packalenilla sittenkin jokin omaa etua tavoitteleva taka-ajatus tällaisessa yhdistämisessä?

Tämän jälkeen Packalen vajoaa suorastaa hysteeriseen halla-aholaiseen uikutukseen siitä, että meillä tapahtuu jotain hirrrmuista, kun on se maahanmuutto, ja siitä ei ole saanut puhua. Lopuksi hän heittää vielä väitteen, joka poikkeaa täysin poliisin antamasta tiedotteesta asiassa: Packalen on sitä mieltä, että nämä jengissä toimivat lapset ja nuoret ovat liikkeellä rasistisin motiivein. Emmekä säästy myöskään liioittelulta, suurentelulta ja paisuttelulta: pahoinpideltyjen joukko on ihan varmasti moninkertainen, uhrit pelkäävät kostoa eikä kukaan uskalla kertoa kotona mitään. Tähän tyyliinhän se on näillä halla-aholaisilla mennyt: ”ne tulee, ne tulee, ne tulee ja…”

On ilman muuta selvää, että poliisikansanedustajan tarkoituksena on luoda epäilyksen varjo muslimitaustaisia maahanmuuttajia kohtaan. Kaikkia muslimitaustaisia, kaikkia mustaihoisia ja kaikkia vähänkin ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä kohtaan. Se on rasismia. Kun tätä tekee kansanedustaja, se on järjestäytynyttä, poliittista rasismia. Pitäisi tutkia, onko kysymys  lainvastaisesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Kun poliisi tiedottaa väkivaltaisista jengitappeluista, ei ole mitään syytä korostaa tappelijoiden etnistä alkuperää. Tappelu on tappelu ja sitä on tutkittava sellaisena. Ihmisten välisenä, ei ”ihmisten” ja ”muukalaisten” välisenä väkivaltana.  Poliisi ei, jos noudattaa lakia, voi korostaa etnisyyttä muussa kuin silloin, kun etsintäkuulutetaan vankikarkuria tai vaarallista henkilöä ja etnisyyden tietäminen on henkilön löytämiseksi oleellista. Voisi olettaa, että Packalen tuntee tämän perussäännön.

Olisi myös äärimmäisen tärkeää, ettei kansanedustaja käyttäisi tällaista nuorten ihmisten hölmöilyä oman vaalikampanjansa välineenä. Nyt hän jopa kertoo tulleensa väärin kohdelluksi, kun ei ole päässyt tiedottamaan herkullisista yksityiskohdista, joita liittyy maahanmuuttajataustaisten tekemään väkivaltaan. Vielä vähän lisää pelkoa kansan sydämiin, kansamme edustaja Packalen?

Kaikkein häpeämättömintä tämän entisen poliisin nykyisissä toimissa on kuitenkin se, että hän heittää epäilyksen varjon myös poliisiveljiensä ylle ja haittaa asian tutkintaa. Tällaisesta toiminnasta puuttuu lojaalisuus omaa entistä työnantajaa kohtaan, siitä puuttuu halu yhteiskuntarauhan säilymiseen ja – kansanedustajalta – halu rauhanomaiseen yhteisten asioiden hoitamiseen. Sitähän politiikan pitäisi rauhanajan demokratiassa olla.

Packalen kysyy kirjoituksensa lopuksi:

”On mielenkiintoista nähdä, mitä maahanmuuton ongelmat kieltäneet ja maton alle lakaisseet poliitikot nyt sanovat. Miten he korjaavat yhteiskunnallemme aiheuttamansa vahingon? Tähän kysymykseen kaipaisin vastausta vaikkapa pääministeriltämme.”

Minä kysyn Packalenilta ja perussuomalaisilta: millä tavoin kansanedustaja ja hänen puolueensa korjaavat yhteiskunnallemme aiheuttamansa suunnattoman vahingon: vihan ja epäluulojen levittämisen, yhteiskunnallisen ilmapiirin myrkyttämisen ja kansalaisten pelottelun?

Toinen kysymykseni Packalenille on: Millä tavalla perussuomalaiset aikovat pitää huolen siitä, että nuoriso Suomessa ei syrjäydy, että kaikki nuoret ja lapset saavat elää rauhassa ilman solvausta ja syrjintää? Jengiongelma meillä on aina ollut, jokaisella vuosikymmenellä omansa. Tähän saakka asiat on osattu hoitaa asioina ilman, että joukko rasistisetiä alkaa vaatia joidenkin jengiläisten lynkkausta sen perusteella, että heidän isänsä ja äitinsä ovat syntyneet muissa maissa.

Kaikki me tiedämme, että Suomi on ollut vuosikymmeniä Euroopan tilastoykkönen henkirikoksissa. Näitä rikoksia tekevät syntyperäiset suomalaiset. Myös perheväkivalta on tilastojen kärjessä. Millä tavalla politiikka on ennen ollut parempaa, kun tässä valkoisten suomalaisten hvvin voivassa maassa ei ole vältytty moiselta aikuisten ihmisten väkivallalta, vaikka ei ollut sitä maahanmuuttoa?

Perussuomalaiset toimivat tässä asiassa jälleen yhteistyössä muiden maahanmuuttajavastaisten puolueiden ja ryhmittymien kanssa. Perussuomalaisista näytösluontoisesti poispotkittu edustaja Hirvisaari on nyt tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen. Valitettavasti on myös todettava, että Kokoomuksen äänenkannattaja netissä on uutisoinut asian ikään kuin tämän räyhäporukan tekemä kysymys olisi jollain lailla validi poliittinen toimi. Toivottavasti tämä oli vain toimittajien lapsus.

Huomaan myös, että halla-aholaisten toiminta kantaa hedelmää Puheenvuorossa. Tälläkin hetkellä julkaistujen blogien joukossa on useita, jotka sisältävät rasistisia väitteitä ja kommentteja. Tämä tapahtuu palstalla, joka on ilmoittanut pitävänsä nollatoleranssia suhteessa rasismiin.

Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.

Helsingin Sanomat: Ulkomaisten tutkijoiden vaikea työllistyä Suomessa

Posted on August 7, 2014 by Migrant Tales
Gareth Rice

Kun saavuin Suomeen yliopistotutkijana Britanniasta, päätin yrittää olla valittamatta siitä, miten Suomessa korkeakoulujärjestelmää hoidetaan. Valittaminen on kuitenkin luonnollista, ja olen varma, että miltei jokainen Suomessa asuva ulkomaalainen on tehnyt niin ainakin kerran.

Näyttökuva 2014-8-7 kello 22.25.01

Lue alkuperäinen kirjoitus tästä.

Suomalaista korkeakoulujärjestelmää pyörittää joukko vaikutusvaltaisia suomalaisia professoreita, jotka toimivat portinvartijoina. Ulkomaalaisten akateemisesti koulutettujen on vaikea päästä vakituisiin tehtäviin.

Suomen korkeakoulujärjestelmän avautumisessa muunmaalaisille lahjakkaille tieteentekijöille on tapahtunut edistystä, mutta kehitys on ollut hidasta. Saadakseni tarkemman käsityksen asiasta lähetin kaikille Suomen yliopistoille sähköpostin, jossa tiedustelin ulkomaisen henkilökunnan määrää.

Turun yliopiston tilanne kuvaa koko maata. Viidestäsadasta Turun yliopiston vakituisesta työsopimuksesta vain 21 ei ole Suomen kansalaisten hallussa. Näistä vain kahdeksan puhuu äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Olen ihmetellyt näitä tilastoja sekä muita samantapaisia asioita, joita olen nähnyt aiemmin. Tutkittuani asioita ja puhuttuani tutkijakollegoille eri yliopistoissa ympäri Suomea minulle jäi neljä mahdollista selitystä tilanteelle.

Ensimmäinen on suomen kieli. Ilman kykyä puhua tai ainakin lukea suomea suuri osa maan korkeakoulujärjestelmää ja laajempaa kulttuuria jää ulkomaalaisen ulottumattomiin.

Toiseksi suomalaiset nimittävät tehtäviin mieluummin “omiaan” kuin ulkomaalaisia, kyvyistä huolimatta.

Kolmanneksi on suomalaisia, jotka kokevat, että tietoa tulisi toisintaa tietyllä tavalla ja että heillä on etuoikeus pysyviin akateemisiin työsopimuksiin Suomessa yksinkertaisesti siksi, että tämä on “heidän maansa”.

Neljäs mahdollinen selitys yllätti minut: suomalaiset tieteentekijät ovat epävarmoja itsestään eivätkä halua ottaa riskiä, että ulkomaalainen tutkija saattaisi haastaa heidät, mikä voisi vähentää heidän arvovaltaansa.

Tuntuu, että maan hierarkkisen korkeakoulujärjestelmän isoisät valitsevat mieleisensä eliitin jatkamaan perittyjä periaatteita ja varmistavat näin korkeakoulujärjestelmän toisinnan nykyisessä muodossaan.

Olen kuitenkin kiitollinen suomalaiselle korkeakoulujärjestelmälle monista niistä asioista, joita se on minulle opettanut.

Näistä opetuksista tärkeimmän professori Michael Ignatieff ilmaisi ytimekkäästi oivaltavassa muistelmateoksessaan Fire and Ashes.

“Kun asuu muiden ihmisten maassa, törmää ajan mittaan lasioviin ja suljettuihin alueisiin, jotka on varattu sisäpiirille. Tajuaa ymmärtävänsä ainoastaan sen, mitä sisäpiiriläiset sanovat, mutta ei sitä, mitä he todella tarkoittavat.”

Gareth Rice
tutkija, yliopistonopettaja
Helsinki

YLE:n vastauksen Pekka ja Pätkän neekereinä elokuvista

Posted on July 7, 2014 by Migrant Tales

Sain seuraavan vastauksen YLE:ltä elokuvista Pekka ja Pätkän neekereinä. Toivottavasti kirjoititte aktiivisesti YLE:lle tästä elokuvasta. 

Miten se on mahdollista, että verorahoilla ruokimme ennakkoluuloja ja vahvistamme rasismia maassamme?!

Susannah sanoo: “Oliko pakko esittää tämä elokuva sellaisen katselun aikaan, että moni lapsikin näki sen. Eikö muka Suomi Filmien kirjoissa olisi ollut monta muuta vaihtoehtoja?”

Näyttökuva 2014-7-1 kello 13.59.59

Pekka ja Pätkä neekerinä näytettiin TV1 30.6.2014 klo 13.25. Facebook kommenteista voi päätellä, että  jotkut valkoiset suomalaiset eivät näe rasismia elokuvissa.

 

Tässä sähköposti:

Kiitos yhteydenotosta ja palautteesta.

Viestinne on kirjattu palauteraporttiimme, josta se on Ylen ohjelmista vastaavien luettavissa.

Ystävällisin terveisin
Yle Ohjelmapalaute Tiina

**********************************************
Tiesitkö tämän Ylestä?

From:   “Enrique Tessieri” <[email protected]>
To:     [email protected],
Date:   01.07.2014 14:58
Subject:        Palautetta Ylen nettisivuilta
Sent by:        [email protected]

Submitted on Ti, 01.07.2014, klo 14:58
Submitted by user:
Submitted values are:

Vastaanottaja: Radio- ja tv-ohjelmat

Viesti:

Miten on mahdollista, että voitte näyttää televisiossa rasistisen elokuvan kuten “Pekka ja Pätkä neekereinä?” Uskon, että suuri osaa suomalaisista tietävät, että sanaa neekeri on loukkaava. Eikö tämmöiset loukkaavat vahvistavat ennakkoluuloja ja suvaitsemattomuutta? Mitä se vahvista lapsissa, jotka saattoivat katsoa kyseinen elokuvan maanantina.

Terveisin,

Enrique Tessieri

Tässä vähän aiheesta: http://wp.me/p2rIYQ-7b5
Nimi: Enrique Tessieri
Sähköpostiosoite: [email protected]

Otavan Sanomat: Pakolaisena pienessä kunnassa

Posted on June 3, 2014 by Migrant Tales

Ali Hossein Mir Ali*

Minä olen kiintiöpakolainen. Olen afganistanilainen, mutta olen asunut Iranissa pakolaisena melkein koko ikäni. Tulin Suomeen ja Hirvensalmelle vähän yli kaksi vuotta sitten. Silloin oli keskitalvi, oli pimeää ja todella kylmää. Olihan se hurjan iso elämänmuutos.

Näyttökuva 2014-6-2 kello 13.13.08

Suomi on muiden EU-maiden tavoin sitoutunut ottamaan vastaan vuodessa 750 kiintiöpakolaista, jotka ovat joutuneet  lähtemään kotimaastaan toiseen maahan mm. sodan takia. Vaikka Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan 750 pakolaista, vuodesta 2003 lähtien näin ei ole toimittu. Tänä vuonna Suomi ottaa vastaan yli tuhat kiintiöpakolaisia, joista 500 tulee Syyriasta.

Asumme Hirvensalmen keskustassa. Se on pieni kylä, jossa tapahtuu aika vähän. Onneksi  siellä on edes kauppa ja pankki. Ei tarvitse lähteä Mikkeliin joka asian takia. Ja sitten kotikylällä on nuorisotalo, jossa on tosi hyvä kuntosali. Meidän perheelle ja äidille on iso asia, että elämä on turvallista. Ei tarvitse pelätä, että joutuu lähtemään. Ja jos tulee kipeäksi, voi mennä terveyskeskukseen tai lääkärille   

Yleinen uskomus on, että pakolaiset eivät viihdy pitkään pienillä paikkakunnilla ja muuttavat isompiin kaupunkeihin. Totta kai tätäkin tapahtuu, mutta se ei ole välttämättömyys. Kunnat tarvitsevat nuoria, maahanmuuttajat ovat siinä hyvä apu. Iso kysymys pikku kunnille on, miten saada nuoret jäämään kuntaan ja myöhemmin myös mukaan työelämään.

Uskon, että pienillä paikkakunnilla pakolaisten on helpompi kasvaa suomalaiseen yhteiskuntaan kuin kaupungeissa.  Myös yhteiskunnalle ja monikulttuuriselle Suomelle on parempi, että uudet suomalaiset asuvat koko maassa, eivätkä keskity vaikkapa Helsinkiin. Ei ole hyvä asia kenellekään, jos maahanmuuttajat tai vaikkapa suomalaiset eristäytyvät omiksi porukoikseen.

Yläsavolainen Sonkajärvi on hyvä esimerkki kunnasta, jossa pakolaiset on otettu hyvin vastaan. Paikallisessa Punaisen Ristin ensiapuryhmässä on mukana viisi afganistanilais-sonkajärveläistä. Ryhmä on mukana kunnan valmiussuunnitelmassa. Samoin siellä on alettu kehittäa omaishoitaja- ja ystävätoimintaa, jossa pakolaiset ovat muiden vapaaehtoisten kanssa mukana. Samanlaista vapaaehtoistyötä yhdessä pakolaisten kanssa kannattaisi kehittää myös muissa pikku kunnissa, joissa ei ole tarpeeksi työntekijöitä auttamaan vanhuksia.

Kielen oppiminen on tärkein taito, joka auttaa pääsemään mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Luulen, että suomen kielen oppiminen on nopeampaa pinessa kuin isossa kunnassa. Täällä on pakko puhua muidenkin kuin omakielisten kanssa. Mielestäni ennakkoluulot meitä pakolaisia kohtaan ovat Hirvensalmella vähentyneet. Toivon, että löytäisimme lisää keinoja, joilla voisimme tutustua toisiin.

Perusasiat maalla ovat kunnossa, mutta sitten tulevat ne pienen paikkakunnan ongelmat. Suurimpana puutteena omassa kotikunnassani on, että samanikäisiin suomalaisiin on vaikeaa saada kontaktia. En halua sanoa, että vika on hirvensaamelaisissa, meidänkin pitää olla aktiivisempia ja mennä sanomaan, että haluamme olla mukana samoissa harrastuksissa muiden nuorten kanssa.  Esimerkkejä voisivat Hirvensalmella olla VPK:n ja autourheilijoiden toiminaan mukana pääseminen. Tyttöjä ei myöskään saa unohtaa, heille on yhtä tärkeää löytää suomalaisten kanssa yhteisiä harrastuksia.  

Kun asuin pakolaisena Iranissa, minulla ei ollut lupaa käydä koulua ja työtä oli pakko löytää, muusta kuin työstä ei perheelle tullut rahaa. Ainoa velvollisuus oli oma ja perheen selviäminen. Yhteiskunta oli muita varten. Suomessa on toisin, yhteiskunta kohtelee meitä aivan samoilla säännöillä kuin omia kansalaisiaan.

Mielestäni olisi kaikkien edun mukaista kannustaa Suomen uudet asukkaat osallistumaan yhteiskuntaan ja sijoittamaan osan heistä pieniin kuntiin.

*Ali Hossein Mir Ali on monikulttuurisen peruskoululinjan opiskelija 2013-2014. Otavan Sanomat on Otavan Opiston opiskelijoiden lehtiprojektin tuotos. 

 

Otavan Sanomat: Minun unelmani saattaa kuulosta tavanomaiselta

Posted on June 2, 2014 by Migrant Tales

Hser Hser* 

Minun unelmani Suomessa voi kuulostaa tavanomaiselta erityisesti niiden mielestä, jotka eivät ole koskaan joutuneet asumaan pakolaisleirillä, paikassa, jossa on vain toivottomuutta.

Näyttökuva 2014-6-2 kello 12.57.28

Lue Otavan Sanomat tästä.

 

Minä elin kaksitoista vuotta Tham Hin pakolaisleirillä Thaimaassa lähellä Myanmarin rajaa. Olin seitsemänvuotias, kun pakenimme perheen kanssa sisällissotaa, jossa isä taisteli noin kolmekymmentä vuotta.

Asuin kaksitoista vuotta pakolaisleirillä. Jonkun mielestä se saattaa kuulostaa lyhyeltä ajalta. Kaksitoista vuotta on minun elämässäni paljon, koska vietin siellä melkein koko lapsuuteni ja osan teini-iästäni.

Vaikka minun unelmani kuulostaa tavanomaiselta, se ei ole minulle ollenkaan tavanomainen.  Minä toivon kaikkea hyvää Suomelle, että se olisi rikas maa tulevaisuudessakin ja että monet sen asukkaista viihtyisivät  täällä.

Tärkein asia, jota arvostan on rauha. Toivon, että täällä olisi aina rauha. Suomessa saa opiskella ja liikkua vapaasti, Suomi on oikeusvaltio ja demokraattinen maa.

Tham Hin pakolaisleirillä asiat olivat toisin: siellä ei saanut liikkua vapaasti, koska piikkilangat pitivät meitä vangittuna ja riistivät vapautemme. Minusta tuntuu joskus Suomessa, että olisin lintu, koska voin liikkua vapaasti ja lentää korkealla.

Olen oppinut ja tiedän mitä ennakkoluulot ovat. Se ei ole hyvä asia ja kenties ne piikkilangat, jotka ennen pidättelivät minua ovat nyt muuttuneet näkymättömiksi.

Suomi on hyvinvointivaltio. Tässä maassa ihmisillä on tasa-arvo. Suomessa voi myös itse päättää, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Tämä on hyvä asia.

Minun on täytynyt oppia täällä ahkerasti paljon uusia asioita, mm. uusi kulttuuri, uusi kieli ja mikä tärkeintä, minä olen alkanut rakentaa uutta elämää ja kotia. Kun opiskelen, ymmärrän asioita paremmin. Jos ihminen ei opiskele Suomessa, hän ei voi saavuttaa onnellista elämää. Minäkään en silloin voisi saavuttaa omaa unelmaani.

Olen onnellinen Suomessa, koska minun kotini on täällä.

*Hser Hser, monikulttuurisen peruskoululinjan opiskelija 2013-2014. Otavan Sanomat on Otavan Opiston opiskelijoiden lehtiprojektin tuotos. 

Otavan Sanomat: Kieli ja kotoutuminen

Posted on June 2, 2014 by Migrant Tales

Hassan Muhumud ja Sadio Ali Nuur*

On selvää, että kun ihminen muuttaa uuteen kotimaahan yksi tärkeä osa hänen kotoutumistaan on suomen tai ruotsin kielen oppiminen. Kielitaito on tärkeä, koska se antaa eväitä ponnistaa eteenpäin opiskelussa ja työelämässä.

Näyttökuva 2014-6-2 kello 12.40.44

Lue Otavan Sanomat tästä.

Joillekin maahanmuuttajille vakuutetaan, että jos opit suomea voit saavuuttaa kaiken mitä haluat. Annetaan ymmärtää, että se on passi menestykseen Suomessa.

Toinen iso haaste maahanmuuttajille on suomenkielen kurssien tarjonta. Joissakin kunnissa maahanmuuttajat pääsevät melkein heti opiskelemaan kieltä, kun taas toisissa se voi kestää pitempään, jopa kuukausia. Opetuksessa on varmasti myös eroja.

Vaikka kielen oppiminen on erittäin tärkeä asia uusille maahanmuuttajille, se ei ole ainoa osatekijä Suomeen kotoutumisessa. On paljon muita, yhtä tärkeitä asioita kuin kielenoppiminen, jotka pitää huomioida.

Ihmiset ovat yksilöitä ja siinä on paljon eroja, kuinka hyvin jotkut maahanmuuttajat sopeutuvat uuteen kotimaahansa. Uudelta asukkaalta vaaditaan paljon. Hänen on oltava oma-aloitteinen, reipas, ahkera ja mikä tärkeintä, hänen on luotettava itseensä. Samalla tarvitaan kannustava ilmapiiri ja yhteiskunta, jossa on hyväksyntää, kunnioitusta ja tasavertaisia mahdollisuuksia.

Integraatioon ja kaksisuuntaiseen kotoutumiseen liittyy paljon haasteita, jotka varmasti pystymme ratkaisemaan yhdessä. Yksi iso kysymysmerkki joillekin maahanmuuttajille on se, mitä tarkoitetaan riittävällä suomen kielen taidolla töitä haettaessa.

Mikä on riittävää riippuu paljon ammatista. Jotkut ammatit vaativat enemmän suomen kielen taitoa kuin toiset. Esimerkiksi lääkärit tarvitsevat hyvän kielitaidon työskennellessään potilaiden kanssa. Toisaalta esimerkiksi maalarit, siivoojat tai rakennustyöntekijät eivät tarvitse niin hyvää kielitaitoa.

Mielestänne perheenyhdistyminen on toinen erittäin tärkeä seikka, kun puhutaan kotoutumisesta ja kun rakennetaan uutta kotia uudessa maassa. Kun perheesi asuu kanssasi samassa maassa, sekä elämä että kotoutuminen helpottuvat merkittävästi.

Eläminen ilman perhettä on tuskallista ja surullista, erityisesti uudessa maassa.

Hyvään kotoutumissuunnitelmaan kuuluvat seuraavat asiat: mahdollisuus oppia suomea ja opiskella ammatti, pääsy työelämään ja perheenyhdistäminen. Näissä neljässä asiassa piilee menestyksen avain.   

*Kirjoittajat opiskelivat Otavan Opiston monikulttuurisen peruskoululinjalla 2013-2014. Otavan Sanomat on Otavan Opiston lehtiprojektin tuotos. 

 

YLE Puhe: Maahanmuutto on kriisi

Posted on May 12, 2014 by Migrant Tales

Vieraaseen maahan muuttaminen voi olla aikamoinen haaste. Erityisen vaikeaa se voi olla ihmiselle, joka on paennut sotaa, mutta vaikka muuttaisi työn tai rakkauden perässä, voi uudessa kulttuurissa riittää nieltävää.

Näyttökuva 2014-5-12 kello 14.34.29

Kuuntele ohjelma tästä.

Lanttulataamossa puhuttiin maahanmuutosta kriisinä sekä tietysti siitä, miten siitä selviää. Yksinäisyys, ulkopuolisuus, masennus ja ahdistus voivat piinata. Niinsanotun kuherruskuukauden jälkeen sotaa, kidutusta ja väkivaltaa kokeneiden traumat saattavat nousta pintaan. Miten tämä pitäisi huomioida? Miten sopeutumista voi helpottaa?

Vieraina olivat asiantuntija Suvi Piironen ja kriisityöntekijä Arja Riipinen Suomen Mielenterveysseuran SOS Kriisikeskuksesta. Monikulttuurisuuskoordinaattori Enrique Tessieri Otavaopistosta kertoo omista ja opiskelijoiden kokemuksista.

Toimittajina Heidi Laaksonen ja Jarmo Laitaneva.

Miten maa joka on nähnyt niin paljon siirtolaisia ja pakolaisia voi suhtautua vihamielisesti heihin?

Posted on April 27, 2014 by Migrant Tales

Timo Soini, tiesitkö, että Suomesta lähti yli 1,2 miljoona suomalaista siirtolaista 1860-1999 aikana? Tässä olivat myös pakolaiset. He jotka unohtavat tämän tärkeän faktaan unohtavat ketä me olemme. Miten maa joka on nähnyt niin paljon siirtolaisia ja on ottanut vastaan 420 000 karjalaista pakolaista voi suhtautuu torjuvasti ja jopa vihamielisesti siirtolaisiin ja pakolaisiin?

Älä ratsasta maahanmuuttovastaisuudella. Tulet häviämään ja tulevaisuuden suomalaiset, jotka ovat etnisesti ja kulttuurisesti moninaisia mutta suomalaisia, tulevat häpeämään sanomaasi.

Kuvassa on patsas Hangossa jossa muistetaan näitä siirtolaisia ja pakolaisia. Kuva on ottanut Erkki Siirilä vuonna 1980.

10259284_10203610764176734_3556884218605012086_o

Kuvassa on patsas Hangossa jossa muistetaan näitä siirtolaisia ja pakolaisia. Kuva on ottanut Erkki Siirilä vuonna 1980.

Tämä postaus voi lukea myös Facebookista.

 

  • Previous
  • 1
  • …
  • 29
  • 30
  • 31
  • 32
  • 33
  • 34
  • 35
  • …
  • 40
  • Next
Read more about documentary film
Read more

Recent Posts

  • Finland’s tabloids Iltalehti and Ilta-Sanomat are the pits
  • Riikka Purra’s Dr Jekyll and Mr Hyde mask
  • Double standards
  • Perussuomalaiset: Uusi logo, sama vanha juttu
  • Taco Trump

Recent Comments

  1. Absolutely Socking: Racist Finnish Facebook group against human rights gets flooded with socks on Musta Barbaari’s mother and sister charged by the police in “ethnic profiling” case
  2. Ilkka Nuotio on Pekka Myrskylä: “Tilastot kertovat toista kuin poliittinen keskustelu”
  3. Genrih Soinkara on The war in Ukraine and the Russian-Finnish border crisis are showing Finland’s ugly side
  4. Ahti Tolvanen on Comment by Ahti Tolvanen on the Helsinki +50 conference
  5. Angel Barrientos on Angel Barrientos is one of the kind beacons of Finland’s Chilean community

Archives

  • June 2026
  • May 2026
  • April 2026
  • March 2026
  • February 2026
  • January 2026
  • December 2025
  • November 2025
  • October 2025
  • September 2025
  • August 2025
  • July 2025
  • June 2025
  • May 2025
  • April 2025
  • March 2025
  • February 2025
  • January 2025
  • December 2024
  • November 2024
  • October 2024
  • September 2024
  • August 2024
  • July 2024
  • June 2024
  • May 2024
  • April 2024
  • March 2024
  • February 2024
  • January 2024
  • December 2023
  • November 2023
  • October 2023
  • September 2023
  • August 2023
  • July 2023
  • June 2023
  • May 2023
  • April 2023
  • March 2023
  • February 2023
  • January 2023
  • December 2022
  • November 2022
  • October 2022
  • September 2022
  • August 2022
  • July 2022
  • June 2022
  • May 2022
  • April 2022
  • March 2022
  • February 2022
  • January 2022
  • December 2021
  • November 2021
  • October 2021
  • September 2021
  • August 2021
  • July 2021
  • June 2021
  • May 2021
  • April 2021
  • March 2021
  • February 2021
  • January 2021
  • December 2020
  • November 2020
  • October 2020
  • September 2020
  • August 2020
  • July 2020
  • June 2020
  • May 2020
  • April 2020
  • March 2020
  • February 2020
  • January 2020
  • December 2019
  • November 2019
  • October 2019
  • September 2019
  • August 2019
  • July 2019
  • June 2019
  • May 2019
  • April 2019
  • March 2019
  • February 2019
  • January 2019
  • December 2018
  • November 2018
  • October 2018
  • September 2018
  • August 2018
  • July 2018
  • June 2018
  • May 2018
  • April 2018
  • March 2018
  • February 2018
  • January 2018
  • December 2017
  • November 2017
  • October 2017
  • September 2017
  • August 2017
  • July 2017
  • June 2017
  • May 2017
  • April 2017
  • March 2017
  • February 2017
  • January 2017
  • December 2016
  • November 2016
  • October 2016
  • September 2016
  • August 2016
  • July 2016
  • June 2016
  • May 2016
  • April 2016
  • March 2016
  • February 2016
  • January 2016
  • December 2015
  • November 2015
  • October 2015
  • September 2015
  • August 2015
  • July 2015
  • June 2015
  • May 2015
  • April 2015
  • March 2015
  • February 2015
  • January 2015
  • December 2014
  • November 2014
  • October 2014
  • September 2014
  • August 2014
  • July 2014
  • June 2014
  • May 2014
  • April 2014
  • March 2014
  • February 2014
  • January 2014
  • December 2013
  • November 2013
  • October 2013
  • September 2013
  • August 2013
  • July 2013
  • June 2013
  • May 2013
  • April 2013
  • March 2013
  • February 2013
  • January 2013
  • December 2012
  • November 2012
  • October 2012
  • September 2012
  • August 2012
  • July 2012
  • June 2012
  • May 2012
  • April 2012
  • March 2012
  • February 2012
  • January 2012
  • December 2011
  • November 2011
  • October 2011
  • September 2011
  • August 2011
  • July 2011
  • June 2011
  • May 2011
  • April 2011
  • March 2011
  • February 2011
  • January 2011
  • December 2010
  • November 2010
  • October 2010
  • September 2010
  • August 2010
  • July 2010
  • June 2010
  • May 2010
  • April 2010
  • March 2010
  • February 2010
  • January 2010
  • December 2009
  • November 2009
  • October 2009
  • September 2009
  • August 2009
  • July 2009
  • December 2008
  • November 2008
  • October 2008
  • September 2008
  • August 2008
  • July 2008
  • June 2008
  • May 2008
  • April 2008
  • March 2008
  • February 2008
  • January 2008
  • November 2007
  • October 2007
  • September 2007
  • August 2007
  • July 2007
  • June 2007
  • May 2007

Categories

  • ?? Gia L?c
  • ????? ?????? ????? ???????? ?? ??????
  • ???????
  • @HerraAhmed
  • @mondepasrond
  • @nohatefinland
  • @oula_silver
  • @Varathas
  • A Pakistani family
  • äärioikeisto
  • Abbas Bahmanpour
  • Abdi Muhis
  • Abdirahim Hussein Mohamed
  • Abdirahim Husu Hussein
  • Abdirisak Mahamed
  • About Migrant Tales
  • activism
  • Adam Al-Sawad
  • Adel Abidin
  • Afrofinland
  • Ahmed IJ
  • Ahti Tolvanen
  • Aino Pennanen
  • Aisha Maniar
  • Alan Ali
  • Alan Anstead
  • Alejandro Díaz Ortiz
  • Alekey Bulavsev
  • Aleksander Hemon
  • Aleksanterinliitto
  • Aleksanterinliitto ry
  • Aleksanterinliitto ry:n hallitus
  • Alex Alex
  • Alex Mckie
  • Alexander Nix
  • Alexandra Ayse Albayrak
  • Alexis Neuberg
  • Ali Asaad Hasan Alzuhairi
  • Ali Hossein Mir Ali
  • Ali Rashid
  • Ali Sagal Abdikarim
  • Alina Tsui
  • Aline Müller
  • All categories
  • Aman Heidari
  • Amiirah Salleh-Hoddin & Jana Turk
  • Amin A. Alem
  • Amir Zuhairi
  • Amkelwa Mbekeni
  • Ana María Gutiérrez Sorainen
  • Anachoma
  • Anders Adlecreutz
  • Angeliina Koskinen
  • Anna De Mutiis
  • Anna María Gutiérrez Sorainen
  • Anna-Kaisa Kuusisto ja Jaakko Tuominen
  • Annastiina Kallius
  • Anneli Juise Friman Lindeman
  • Announcement
  • Anonymous
  • Antero Leitzinger
  • anti-black racism
  • Anti-Hate Crime Organisation Finland
  • Anudari Boldbaatar
  • Arshiya Nasser
  • Aspergers Syndrome
  • Asylum Corner
  • Asylum seeker 406
  • Athena Griffin and Joe Feagin
  • Autism
  • Avaaz.org
  • Awale Olad
  • Ayan Said Mohamed
  • AYY
  • Barachiel
  • Bashy Quraishy
  • Beatrice Kabutakapua
  • Beri Jamal
  • Beri Jamal and Enrique Tessieri
  • Bertolt Brecht
  • Boiata
  • Boodi Kabbani
  • Bruno Gronow
  • Carmen Pekkarinen
  • Çelen Oben and Sheila Riikonen
  • Chiara Costa-Virtanen
  • Chiara Costa-Virtanen
  • Chiara Sorbello
  • Christian Thibault
  • Christopher Wylie
  • Clara Dublanc
  • Dana
  • Daniel Malpica
  • Danilo Canguçu
  • David Papineau
  • David Schneider
  • Dexter He
  • Don Flynn
  • Dr Masoud Kamali
  • Dr. Faith Mkwesha
  • Dr. Theodoros Fouskas
  • Edna Chun
  • Eeva Kilpi
  • Emanuela Susheela
  • En castellano
  • ENAR
  • Enrique
  • Enrique Tessieri
  • Enrique Tessieri & Raghad Mchawh
  • Enrique Tessieri & Yahya Rouissi
  • Enrique Tessieri and Muhammed Shire
  • Enrique Tessieri and Sira Moksi
  • Enrique Tessieri and Tom Vandenbosch
  • Enrique Tessieri and Wael Che
  • Enrique Tessieri and Yahya Rouissi
  • Enrique Tessieri and Zimema Mhone
  • Epäluottamusmies
  • EU
  • Europe
  • European Islamophobia Report
  • European Islamophobia Report 2019,
  • European Union
  • Eve Kyntäjä
  • Ezequiel Caldeiro
  • Facebook
  • Fadumo Dayib
  • Faisa Kahiye
  • Farhad Manjoo
  • Fasismi
  • Finland
  • Fizza Qureshi
  • Flyktingar och asyl
  • Foreign Student
  • Fozia Mir-Ali
  • Frances Webber
  • Frida Selim
  • Gareth Rice
  • Ghyslain Vedeaux
  • Global Art Point
  • Great Replacement
  • Habiba Ali
  • Hami Bahadori
  • Hami Bahdori
  • Hamid
  • Hamid Alsaameere
  • Hamid Bahdori
  • Handshake
  • Harmit Athwal
  • Hassan Abdi Ali
  • Hassan Muhumud
  • Heikki Huttunen
  • Heikki Wilenius
  • Helsingin Sanomat
  • Henning van der Hoeven
  • Henrika Mälmsröm
  • Hser Hser
  • Hser Hser ja Mustafa Isman
  • Husein Muhammed
  • Hussain Kazemian
  • Hussain Kazmenian
  • Ibrahim Khan
  • Ida
  • Ignacio Pérez Pérez
  • Iise Ali Hassan
  • Ilari Kaila & Tuomas Kaila
  • Imam Ka
  • inside-an-airport
  • Institute of Race Relations
  • Iraqi asylum seeker
  • IRR European News Team
  • IRR News Team
  • Islamic Society of Norhern FInland
  • Islamic Society of Northern Finland
  • Islamophobia
  • Jacobinmag.com
  • Jallow Momodou
  • Jan Holmberg
  • Jane Elliott
  • Jani Mäkelä
  • Jari Luoto
  • Jari Taponen
  • Jegor Nazarov
  • Jenni Stammeier
  • Jenny Bourne
  • Jessie Daniels
  • Joe Davidow
  • Johannes Koski
  • John D. Foster
  • John Grayson
  • John Marriott
  • Jon Burnett
  • Jorma Härkönen
  • Jos Schuurmans
  • José León Toro Mejías
  • Josue Tumayine
  • Jouni Karnasaari
  • Juan Camilo
  • Jukka Eräkare
  • Julian Abagond
  • Julie Pascoet
  • Jussi Halla-aho
  • Jussi Hallla-aho
  • Jussi Jalonen
  • JusticeDemon
  • Kadar Gelle
  • Kaksoiskansalaisuus
  • Kansainvälinen Mikkeli
  • Kansainvälinen Mikkeli ry
  • Katherine Tonkiss
  • Kati Lepistö
  • Kati van der Hoeven-Lepistö
  • Katie Bell
  • Kättely
  • Kerstin Ögård
  • Keshia Fredua-Mensah & Jamie Schearer
  • Khadidiatou Sylla
  • Khadra Abdirazak Sugulle
  • Kiihotus kansanryhmää vastaan
  • Kirsi Crowley
  • Koko Hubara
  • Kristiina Toivikko
  • Kubra Amini
  • KuRI
  • La Colectiva
  • La incitación al odio
  • Laura Huhtasaari
  • Lauri Finér
  • Leif Hagert
  • Léo Custódio
  • Leo Honka
  • Leontios Christodoulou
  • Lessie Branch
  • Lex Gaudius
  • Leyes de Finlandia
  • Liikkukaa!
  • Linda Hyökki
  • Liz Fekete
  • M. Blanc
  • Maarit Snellman
  • Mahad Sheikh Musse
  • Maija Vilkkumaa
  • Malmin Kebab Pizzeria Port Arthur
  • Marcell Lorincz
  • Mari Aaltola
  • María Paz López
  • Maria Rittis Ikola
  • Maria Tjader
  • Marja-Liisa Tolvanen
  • Mark
  • Markku Heikkinen
  • Marshall Niles
  • Martin Al-Laji
  • Maryan Siyad
  • Matt Carr
  • Mauricio Farah Gebara
  • Media Monitoring Group of Finland
  • Micah J. Christian
  • Michael McEachrane
  • Michele Levoy
  • Michelle Kaila
  • Migrant Tales
  • Migrant Tales Literary
  • Migrantes News
  • Migrants' Rights Network
  • MigriLeaks
  • Mikko Kapanen
  • Miriam Attias and Camila Haavisto
  • Mohamed Adan
  • Mohammad Javid
  • Mohammad M.
  • Monikulttuurisuus
  • Monisha Bhatia and Victoria Canning
  • Mor Ndiaye
  • Muh'ed
  • Muhamed Abdimajed Murshid
  • Muhammed Shire
  • Muhammed Shire and Enrique Tessieri
  • Muhis Azizi
  • Musimenta Dansila
  • Muslimiviha
  • Musulmanes
  • Namir al-Azzawi
  • Natsismi
  • Neurodiversity
  • New Women Connectors
  • Nils Muižnieks
  • No Labels No Walls
  • Noel Dandes
  • Nuor Dawood
  • Omar Khan
  • Otavanmedia
  • Oula Silvennoinen
  • Paco Diop
  • Pakistani family
  • Pentti Stranius
  • Perussuomalaiset
  • perustuslaki
  • Petra Laiti
  • Petri Cederlöf
  • Pia Grochowski
  • Podcast-lukija Bea Bergholm
  • Pohjois – Suomen Islamilainen Yhdyskunta
  • Pohjois Suomen Islamilainen Yhyskunta
  • Polina Kopylova
  • Race Files
  • racism
  • Racism Review
  • Raghad Mchawh
  • Ranska
  • Rashid H. and Migrant Tales
  • Rasismi
  • Raul Perez
  • Rebecka Holm
  • Reem Abu-Hayyeh
  • Refugees
  • Reija Härkönen
  • Remiel
  • Reza Nasri
  • Richard Gresswell
  • Riikka Purra
  • Risto Laakkonen
  • Rita Chahda
  • Ritva Kondi
  • Robito Ibrahim
  • Roble Bashir
  • Rockhaya Sylla
  • Rodolfo Walsh
  • Roger Casale
  • Rostam Atai
  • Roxana Crisólogo Correa
  • Ruth Grove-White
  • Ruth Waweru-Folabit
  • S-worldview
  • Sadio Ali Nuur
  • Sami Rusanen
  • Sandhu Bhamra
  • Sara de Jong
  • Sarah Crowther
  • Sari Alhariri
  • Sarkawt Khalil
  • Sasu
  • Scot Nakagawa
  • Shabana Ahmadzai
  • Shada Islam
  • Sharon Chang blogs
  • Shenita Ann McLean
  • Shirlene Green Newball
  • Sini Savolainen
  • Sira Moksi
  • Sonia K.
  • Sonia Maria Koo
  • Steverp
  • Stop Deportations
  • Suldaan Said Ahmed
  • Suomen mediaseurantakollektiivi
  • Suomen Muslimifoorumi ry
  • Suomen viharikosvastainen yhdistys
  • Suomen viharikosvastainen yhdistys ry
  • Suomi
  • Supermen
  • Susannah
  • Suva
  • Syrjintä
  • Talous
  • Tapio Tuomala
  • Taw Reh
  • Teivo Teivainen
  • The Daily Show
  • The Heino
  • The Supermen
  • Thomas Elfgren
  • Thulfiqar Abdulkarim
  • Tim McGettigan
  • Tino Singh
  • Tito Moustafa Sliem
  • Tobias Hübinette and L. Janelle Dance
  • Transport
  • Trica Danielle Keaton
  • Trilce Garcia
  • Trish Pääkkönen
  • Trish Pääkkönen and Enrique Tessieri
  • Tuulia Reponen
  • Uncategorized
  • UNITED
  • University of Eastern Finland
  • Uyi Osazee
  • Väkivalta
  • Vapaa Liikkuvuus
  • Venla-Sofia Saariaho
  • Vieraskynä
  • W. Che
  • W. Che an Enrique Tessieri
  • Wael Ch.
  • Wan Wei
  • Women for Refugee Women
  • Xaan Kaafi Maxamed Xalane
  • Xassan Kaafi Maxamed Xalane
  • Xassan-Kaafi Mohamed Halane & Enrique Tessieri
  • Yahya Rouissi
  • Yasmin Yusuf
  • Yassen Ghaleb
  • Yle Puhe
  • Yuliet Tresa
  • Yve Shepherd
  • Zahra Khavari
  • Zaker
  • Zalina Ametova
  • Zamzam Ahmed Ali
  • Zeinab Amini ja Soheila Khavari
  • Zimema Mahone and Enrique Tessieri
  • Zimema Mhone
  • Zoila Forss Crespo Moreyra
  • ZT
  • Zulma Sierra
  • Zuzeeko Tegha Abeng
© 2026 Migrant tales | Powered by Minimalist Blog WordPress Theme