Kaikissa kouluissa on nollatoleranssi kiusaamiselle sekä useita hankkeita sen ehkäisemiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Hankkeet jäävät kuitenkin tehottomiksi, jos koteja ei saada niihin mukaan.

ESPOOSSA pahoinpideltiin ala-asteikäinen tyttö joulun alla. Pahoinpitelijöinä oli joukko samanikäisiä poikia, ja pahoinpitely tapahtui lasten oman koulun pihalla. Tyttöä oli kiusattu pitkään – erityisesti siitä lähtien, kun hän oli alkanut käyttää uskontonsa perinteen mukaista huivia.

Pahoinpitely aiheutti lapselle fyysisiä ja henkisiä vammoja. Tapaus vaikuttaa meihin kaikkiin muihinkin Espoon asukkaisiin. Ennen muuta se lisää turvattomuudentunnetta. Väkivalta yhtä pientä tyttöä kohtaan kohdistuu meihin kaikkiin.

VÄKIVALTA toista ihmistä kohtaan on väärin, silloinkin, kun väkivallantekijät ovat lapsia. Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä – se, mikä on väärin, pitää nimetä vääräksi.

Toivomme, että tässäkin tapauksessa – vaikka pahoinpitely tapahtui jo muutama viikko sitten – siitä puhuttaisiin julkisuudessakin teon vakavuutta vähättelemättä. On tärkeää kertoa myös, miten asiaa on jo käsitelty ja miten sen käsittelyä jatketaan nyt uuden lukuvuoden alettua yhdessä koulun, muiden viranomaisten sekä uhrin ja väkivallantekijöiden perheiden kesken. Näin toivottavasti pystytään hillitsemään ­somessa vellovaa keskustelua, joka tosiasioiden sijaan perustuu arvailuille ja huhuille.

MITÄ voisimme tehdä ympä­röivän yhteiskunnan jäseninä, espoolaisina, koulun oppilaiden vanhempina ja yhteisön ­aikuisina? Tästä pahoinpitelystä on vastaisen varalle paljon opittavaa. Omille lapsille pitää ­puhua siitä, mikä on oikein: heikoimmassa asemassa olevan puolelle pitää asettua, ja kaikki on otettava mukaan. On puhuttava myös siitä, mitä pitää vastustaa: kaikenlaista syrjimistä, kiusaamista ja väkivaltaa.

Kaikissa kouluissa on nolla­toleranssi kiusaamiselle sekä useita hankkeita sen ehkäisemiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi.

Hankkeet jäävät kuitenkin tehottomiksi, jos koteja ei saada niihin mukaan. Luottamusta pitää rakentaa koulun, kodin ja muiden viranomaisten välille. Sitä tarvitaan erityisesti silloin, kun on puhuttava ikävistä ja vaikeista asioista.

VÄÄRÄ TEKO on aina väärä teko riippumatta siitä, kehen se kohdistuu tai kuka on vääryyden­tekijä. Se pitää sanoa vääräksi, ja siitä pitää seurata konkreettisia toimenpiteitä. Alakoulussa tapahtuneen väkivallan pitää herättää kodit ja koulu yhdessä miettimään, mikä on pielessä. Näissä tilanteissa vaaditaan johtajuutta, myös mielipidejohtajuutta.

KUN lapset ovat nyt palanneet joululoman jälkeen kouluun, meillä kaikilla on oikeus vaatia yhdenvertaista kohtelua, lasten suojelemista sekä aikuisten vastuuta turvallisesta kasvuympäristöstä ja yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä.

Meidän yhteinen tehtävämme on kantaa näistä asioista vastuuta niin, että lapsikin sen tajuaa.

Habiba Ali

kaupunginvaltuutettu (sd), Espoo

Abbas Bahmanpour

Resalat islamilaisen yhdyskunnan imaami, Helsinki

Kaisamari Hintikka

Espoon evankelis-luterilaisen hiippakunnan piispa electa, Espoo

isä Heikki Huttunen

Filoksenia ry:n puheenjohtaja, Bryssel?/?Espoo

*Lue kirjoitus Helsingin Sanomissa tässä.