Reija Härkönen
Tässä maassa on ihmisiä, jotka hyökkäävät sanoin ja väkivaltaisin teoin pakolaisia vastaan. Sotaa ja vainoa paenneita ihmisiä, äitejä ja isiä lapsineen pelotellaan ja uhkaillaan. Yksin tulleiden lastenkin majapaikkaan tehtiin jo polttopulloisku. Punaista Ristiäkin, hyväntekijää, vihataan, vaikka törkeimmätkin sotajoukot yleensä sallivat järjestön toiminnan siviilien ja haavoittuneiden parissa.
Meillä vihataan lapsia, koska he ovat tulleet vieraasta maasta ja vieraasta kulttuurista. Vihaajat on opetettu vihaamaan. Jo yli vuosikymmenen jatkunut järjestelmällinen vihanlietsonta on tehnyt tehtävänsä. Tuosta vastenmielisestä kampanjasta suurimmmassa vastuussa on Perussuomalaiset r.p., mutta muutkaan puolueet ja tahot eivät ole täysin viattomia.
Pelko ei sillä vähene, että vastaanottokeskusten tiedotustilaisuuksissa kuunnellaan hurmoshenkisiä rasisteja ja hysteerisiä tytärtensä puolesta pelkääjiä ja sanotaan, että poliisi kyllä valvoo. Ihmisille on kerrottava, että pelko on lietsottua ja täysin turhaa, eikä irakilainen nuori mies ole sen pelottavampi, kuin suomalainen. On selvää, että sota-alueilta lähteneet ihmiset, jotka joutuvat kuukausikaupalla toimettomina odottelemaan kohtalonsa selviämistä, saattavat olla levottomia, nahistelevia ja hankaliakin, mutta kukapa ei tuollaisessa tilanteessa olisi. Syrjäytyneitä meillä on myös omasta takaa.
Rasismi lisääntyy nyt koko ajan. Sen, että meille on tullut paljon pakolaisia, ei mitenkään pitäisi olla rasismia lisäävä asia – päinvastoin! Kun meille saapuu ihmisiä, jotka ovat kaiken menettäneitä ja pitkästä matkastaan väsyneitä, luulisi jokaisen vähänkin ajattelevan ja välittävän ihmisen ottavan heidät ystävällisesti vastaan ja myös pikku hiljaa tottuvan vähän vieraan näköisten ihmisten kohtaamiseen.
Continue reading “Reija Härkönen: Älkää sanoko, että tapahtuuhan sellaista muissakin maissa”
