Tag: Immigrants in Finland

Etelä-Suomen Sanomat: Ulkomaalaisten rikokset kuohuttavat

Posted on by Migrant Tales

Comment: Here is an interesting story about crime and immigrants. Human rights activist and lawyer, Hussein Muhammed, gives his take on the problem. One of the big issues whenever an immigrant commits a crime is that the whole groups is labelled.

One way of lowering crime would be a more effective family reunification policy, which Finland wants to tighten.

Do you agree?

___________

Maahanmuuttajilla on täysi syy vastustaa rikoksia, koska yhden ulkomaalaisen syyllistyminen lainvastaisuuksiin voi leimata kaikki muutkin, arvioi ihmisoikeusaktivisti ja lakimies Husein Muhammed.

To keep on reading story click here.

Finland’s immigration policy must look beyond Europe

Posted on by Migrant Tales

By Enrique Tessieri

One of the biggest challenges facing Finland in the next few decades will be defining what role immigrants will play in our society. Anti-immigration groups like the True Finns would like to place immigrants under a magnifying glass  (see Nuiva campaign document) while other parties have taken more lukewarm stances.

Setting the True Finns aside, the Social Democrats continue to speak about maassa maan tavalla, while Kokoomus is ready to increase labor immigration to the country.

If we could cut through the rhetoric of the different parties during an election year, we’d most likely end up with the same unanswered question: What do they really think about the ever-growing role of immigrants in Finland and their place in our society?

Are they speaking in favor of cultural diversity and equality on paper as long as things don’t change too much? Do those great Nordic values like equality apply only to us, not them?

A good measuring stick to see what the country thinks is by looking at how immigrants are labelled by the media and society in general. Even if the term maahanmuuttajia, or immigrants, is acceptable we venture into the twilight zone when we start calling people maahanmuuttajataustainen, or a person with an immigrant background.

The above-mentioned labels define the person as an outsider.

These small examples show a serious flaw in our thinking. A strong “us” and “them” divide does not make Finland any different from how other European countries see immigrants; they want foreign labor but expect them to move back to where they came from. A good example was Chancellor Angela Merkel claim in October that Germany’s multicultural society has failed.

Did multiculturalism in Germany fail because immigrants did not want to become part of German society or were they never welcomed in the first place?

Finland has to avoid perilous mistakes that hinder the inclusion process of immigrants into society. We have very good laws and a general disposition to advance the cause of social equality thanks to our Nordic welfare state.

A good model for Finland to follow would be to look across the Atlantic to The Americas. The big difference between immigration policy in countries like Canada or the United States to many European countries is that it takes into account the big picture, which seeks the inclusion of immigrants in society through acceptance and opportunity.

Immigrant success stories in Finland (updated 30.1.11)

Posted on by Migrant Tales

Migrant Tales will begin publishing short antecdotes of immigrants’ lives in Finland. Success can mean keeping one’s head above water in a very difficult labor and adverse political claimate that does not favor immigrants.

Please send your stories to [email protected] or post them directly as a comment.

Keep them coming!

_____________________________________________

1.  “I came to Finland from California in 1977. All these year that I lived here, I have worked as an editor-translator. In the 1990s I returned to California and got a law degree and returned to Finland. I have a family with children. I put in long hours from Monday through Sunday.  I have never been unemployed.  I would not even know what to do if I had to go to an employment office.” (29.1.11)

2. “I am from Turkey and I put in easily 14 hours a day of work. I own a pizzeria-kebab. My day begins when I wake up at 6am. Then I go to the market to buy the daily purchases. The restaurant opens at 10 am and closes as 10pm. I get a chance to be with my wife for a while in the evening before I retire.  Are immigrants lazy?” (29.1.11)

3. “I have lived in Finland for over thirty years. Sometimes I wonder if I could have had an easier career if I had moved back to the United States. Even though I have never been unemployed, I have never held a staff job in Finland. When I moved here, the big state-owned company, Neste, said that they do not hire “foreigners” even though my mother is Finnish.  I always got staff jobs abroad never in Finland. People who survive economically in this country are, in my opinion, immigrant success stories.” (29.1.11)

4. Tino Singh is another fairly prominent example. (s. 4. heinäkuuta 1971 Khambhat, Intia) on intialaissyntyinen, sittemmin suomalaistunut juontaja, tanssija ja muusikko. Hän toimi televisio-ohjelman Passi ja hammasharja (1996–1998) juontajana. Singh on myös näytellyt Tähtitehdas-saippuasarjassa (1998) Tuukka Valon roolissa. Singh on showtanssin maailmanmestari vuodelta 1993. Hän on esiintynyt myös muun muassa Hype- ja Spin-musikaaleissa. Singh on julkaissut kokkikirjan Tinos Delhi 1998 (Gummerus) ja nykyisin hän vaikuttaa mainostoimistomaailmassa sekä yhtyeessä Tino Singh and the Pimpdaddies. Singh on myös ollut europarlamenttiehdokkaana. Source: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tino_Singh

5. Naseem Ahmed: Naseem on selkeästi pitkän linjan Squash-ihminen East-Squashin riveistä. Helsingissä asuva 65-vuotias Squash-halliyrittäjä on pelannut vuodesta 1975 lähtien, mutta jättää aktiivipelaamisen jo nuoremmilleen. Perheessä on vaimo ja 2 aikuista lasta, joista nuorempi Suomen squashpiirissä tuttu Hameed Ahmed. Hän opiskelee nyt USA:ssa ja on tällä hetkellä Amerikan opiskelijoiden CSA-rankingissa nro 8.

Naseem on aktiivinen monissa järjestötoimissa, kuten Helsinki International Rotary Clubin Presidentti, KANY ry:n (Maahanmuuttajien urheiluharrastusten edistämisyhdistys) puheenjohtaja ja 09Helsinki Human Rights säätiön hallituksen jäsen. Hän haluaa toiminnallaan edistää liittoa avoimena lajin edistämisjärjestönä, joka antaa mahdollisuuden kaikille kehittää toteuttamiskelpoisia ideoita. Toiminnan ei tule olla kuppikuntakulttuuria, jossa asiat hoidetaan pienessä piirissä. Naseem toivoo, että resurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ainoastaan ja vain lajin hyväksi.

Ensimmäisen Squash-seuran Naseem perusti yli 30 v. sitten keskusosuusliike OTK:n ATK-osastolle. Seurassa oli yli 70 aktiivista harrastajaa. Sittemmin hän on toiminut East Squash ry:n puheenjohtajana 6 vuotta ja saanut Suomen Squash-liiton kultaisen kunniamerkin sekä myös Lauri Tarastin merkin. Naseem on myös toiminut sekä miesten maajoukkueiden johtajana MM-kisamatkoilla että junioreiden EM-kisamatkojen johtajana. Hänellä onkin sekä kotimaisessa että kansainvälisissä squashpiireissä laaja tuttava- ja ystäväverkosto.(30.1.11)

6. Jeremy Gould: Jeremy is a Californian that moved to Finland in the end of the 1960s from Long Beach. After a long career in academia he was named professor of development and international cooperation at Jyväskylä University. (30.1.11)

Success stories of immigrants in Finland

Posted on by Migrant Tales

Migrant Tales would be interested in publishing cases of immigrants and refugees that have succeeded and adapted well to Finland. There are many cases out there and we’d like to hear your story. Why? Because your example would take steam off anti-immigrant parties like the True Finns, which are responsible for giving immigrants and refugees a bad name.

Your story can be published anonymously or with your name.  One of my friends that comes to mind is a restaurant owner who works 15 hours a day seven days a week!  When some Finns unfairly accuse immigrants of being lazy, I would like them to hear this person’s story and the long hours he works.

Please send your story to [email protected]. Please specify if you want to appear anonymously or with your name.

 

Aamulehti: Suomessa pian kansalaisuuden saa helpommin kuin oleskeluluvan?

Posted on by Migrant Tales

Comment: Here is a story published in Tampere-based Aamulehti that looks like a soap opera that backfired in the face of the authorities. The main characters of the soap opera are the embattled immigrants that move to Finland but do not know how many years they have to wait to apply for citizenship.

JusticeDemon says the following: “The documentation on this reform is on the website of Parliament here.

It is not uncommon for foreigners to be in a position where they have a choice between seeking citizenship or a residence permit, so this is nothing new.

Based on a quick survey of the parallel texts in the government bill, it appears that fixed penalties for petty offences (e.g. the 10 euro fine for jaywalking) will no longer be an obstacle to naturalisation, but there are no indications of any change in policy regarding serious crimes, so the first sentence of this teaser appears to be incorrect.”

Before a court ruling, the officials at the Finnish Immigration Service decided arbitrarily how many years you’d have to wait. If you were, for example, a student studying at the university your wait could take anywhere from 11 to 13 years. Usually those six to eight years that you studied at the university did not count towards naturalization. You would have to wait another five years to be eligible.

In effect, the new law may make it easier to get citizenship than a residence permit. Another aspect is that a person that has committed a crime in Finland can apply for citizenship, according to Aamulehti.

What are your experiences with the Finnish Immigration Service and do you think the new law is bad?

______________

Suomen kansalaisuus voi irrota jatkossa helpommin kuin oleskelulupa. Vakavakaan rikos ei estä kansalaisuuden saamista – toisin kuin monessa muussa EU-maassa.

Kansalaisuuden saaminen helpottuu eduskunnan hyväksymän kansalaisuuslain muutoksen vuoksi. Velvoitusta Suomessa asumisesta lyhennetään kuudesta vuodesta viiteen. Maahanmuuttovirasto pelkää, että rikolliset alkavat hakea kansalaisuutta oleskeluluvan sijasta.

– Tuleeko tilanteita, että kansalaisuuden saa helpommin kuin pysyvän oleskeluluvan? Jos henkilö hakee pysyvää oleskelulupaa eikä saa, pitääkin tyytyä kansalaisuuteen, Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikön johtaja Tiina Suominen pohtii.

Lue lisää asiasta torstain Aamulehdestä

Hyvä Homma: Suomalainen Unelma

Posted on by Migrant Tales

Comment: The Green Party has started a rival website to  Hommaforum called Hyvä Homma. It is supposed to be a forum where immigrants and refugees can give their point of view. This is an excellent idea considering that the overwhelming majority taking part in the ongoing debate are Finns and the True Finns with very reactive ideas on foreigners.

The contribution below, Suomalainen unelma, was published by Hyvä Homma. It is going to shatter a lot of people’s perceptions of Somalis in Finland because there are many success stories out there.

Why not pay Hyvä Homma a visit and contribute?

_______________

M. Abdulkarim

Suomi on hieno maa, luonto on kuvankaunis, sosiaaliturva pelaa ja koulutuskin on vailla vertaansa. Suomeen ovat tervetulleita työtä tekevät maahanmuuttajat tai rakkauden tänne vetämät, ja humanitäärisistä syistä tänne voivat tulla myös vainotut ja vailla turvaa olevat. Suomessa on myös hieno lainsäädäntö joka takaa jokaiselle perusihmisoikeudet. Unelmien Suomi on maahanmuuttajalle kuitenkin vaikea maa. Suomessa pitäisi osata kieli, kulttuuri ja pelisäännöt, mielellään heti kun tänne saapuu, viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä kun on rekisteröity kunnan asukkaaksi. Kolme vuotta on lyhyt aika monelle integroitua ja työllistyä nykyisillä integraatiotoimilla.

Suurin paine tuntuu kohdistuvan tällä hetkellä maahanmuuttajien parissa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille, joiden pitäisi tuottaa parempaa tulosta eli paremmin kotoutuneita maahanmuuttajia, juuri tämä ammattiryhmä jonka resurssit ovat puutteelliset ja joille ei suoda aikaa tehdä perusteellista työtä. Toinen ryhmä johon paineita kohdistetaan, ovat maahanmuuttajat itse. On helppo ihmetellä sitä, että miten on mahdollista maahanmuuttajan olla oppimatta suomenkieltä ja työllistyä kun on kerta päässyt tähän unelmien Suomeen. Sitä miten siihen vaikuttavat kansaihmiset joilta ei irtoa hymy eikä tervehdys ei sovi ihmetellä, ei ainakaan ääneen eikä mamun. Kiitollinen tulisi olla.

Samaan aikaan Suomessa elää iso määrä maahanmuuttajia, jotka ovat integroituneet ja työllistyneet ja elävät suomalaista unelmaa: Vakituinen työ ja asuntolaina, joka motivoi pitämään sen. Media ei kuitenkaan tätä suurta mamu-ryhmää huomioi, medialla on kiire kertoa miten vaikeaa on maahanmuuttajan arki, miten vaikeaa maahanmuuttajan on työllistyä ja kuinka yleistä rasismi on. Ei tarvitse olla tohtoritason tutkija huomatakseen tässä itseään toteuttavan profetian aineksia. Kantasuomalaisten on helpompi suhtautua syrjivästi maahanmuuttajiin, ”kun muutkin tekee niin”, työnantajan on helppo olla ottamatta maahanmuuttajaa töihin ”eihän muutkaan työnantajat” ja vuokranantajan on myös samoin perustein helppo olla ottamatta vuokralaisekseen maahanmuuttajaa. Tällaisella uutisoinnilla saattaa olla vaikutuksia myös maahanmuuttajiin, kyllähän uussuomalainen nyt Hesariin luottaa. Ei ehkä kannata edes yrittää hakeutua töihin kun ei minua oteta töihin, en uskalla lähestyä suomalaista naapuriani, mitä jos se on rasisti, jäinkö vailla koulupaikkaa ihonvärini tähden? Media muokkaa asenteita, tästä ei valitettavasti pääse yli eikä ympäri. Ei maahanmuuttaja eikä kantasuomalainen.

Helsingin kaupunki on esimerkillinen työnantaja siinä mielessä että heille pääsee töihin huivi päässä ja suomea aksentilla puhuen. He työllistävät ammattitaitoiset maahanmuuttajat siinä missä kantasuomalaisiakin. S-ryhmä on myös lähtenyt tähän mukaan, tosin heillä huivi ei edelleenkään kuulu työasuun. Se miten huivi, jonka helman saa työpaidan alle, vaikuttaa työturvallisuuteen sen enempää kuin pitkä tukka, joka on vapaana, on minulle mysteeri. S-kauppiaat eivät tässä kannassaan ole yksin, Stockmann kuuluu myös tähän ryhmään työnantajia joiden näkemys huivista on se että se ei ole edustava eikä näin ollen kuulu työasuun, pieni ihme on se että myyjät saavat sielläkin värjätä tukkaansa tästä huolimatta.

Medialla on vastuunsa yhteiskunnassa ja se vastuu ulottuu yhteiskunnan kaikkiin jäseniin, kantaako media vastuunsa? Ehkä minäkin joku päivä tilaan uudestaan Hesarin ilman pelkoa siitä mitä saan itsestäni lukea seuraavaksi. Olen syntynyt Mogadishussa, mutta elän tässä yhteiskunnassa.

Are you in favor of “mamu” or “maahanmuuttaja” – or none of the above?

Posted on by Migrant Tales

By Enrique Tessieri

What type of feelings does the term mamu, the shortened form of maahanmuuttaja, or immigrant, awaken in you? Mamu is less commonly used today than before but you can still see it peppered in the media. A fresh example is the Green Party’s Vihreä Lanka.

In order to call somebody a nickname you have to know the person pretty well and then proceed with caution. If Finns call immigrants mamu is it then ok in the media for men to call women gimma and women call men, äijä?

My blood boils every time I see the term mamu in print.  Even twilight-zone terms like maahanmuuttajataustainen, or a person with an immigrant background, are offensive because they exclude rather than include people in our society.

Bloggers like JusticeDemon have correctly pointed out on a number of occasions how difficult it is to figure out what maahanmuuttajataustainen actually means. At our school, a so-called maahanmuuttajataustainen refugee may have lived in three countries. Most of those years may have been in Finland.

Why is it important to know if a person — and especially a child — has an immigrant background or not? The most important matter for that person is acceptance and respect.

Prying into a person’s background and, on top of this, calling him an offensive nickname or giving him an obscure identity are pretty offensive in my opinion.

If you see people doing this don’t be afraid to point it out.

Ten points for journalists when writing on immigrants and refugees

Posted on by Migrant Tales

By Enrique Tessieri

Ten good points to keep for journalists to keep in mind when writing  on immigrants and refugees:

1. Study as much as you can the group you are going to write on. Reading up means getting in touch with people from that community and spending time with them. You would be surprised by how many new angles emerge. Being as objective as possible when writing a story on immigrants means throwing away or keeping at bay your suspicions and prejudice. In short it means for you to take that group’s views as well.

2. Since you are writing a news story it is your responsibility as a journalist to take both sides into account. The reader makes the conclusions. Stay clear from editorializing or trying to point out whose culture is better or right. Ask questions in earnest — not fuelled by your prejudice — concerning issues that are misunderstood by the general public.  Transparency and honesty help build bridges between cultures. Secrecy causes rifts and is the water that feeds the weeds of suspicion.

3. Adaption in a society is a two-way street. There is no right or wrong so to speak. Our society is colored by many hues of gray. Even so, poor and sensationalistic journalism aims to turn these gray areas into black or white with simplistic arguments.

4. Don’t become lazy by sitting comfortably on your prejudice. If you bring up an issue like women’s rights and the use of the veil, you should also take into account our civil rights laws, which are, by the way, applicable to all people in our society. If you are going to limit civil rights then one must ask what the consequences will be on our democratic society. One of the favorite arguments of the far-right and anti-immigration groups is falsely claiming that a certain group is incompatible with our society’s values and therefore it is ok to bash them. Nothing could be further from the truth.

5. Don’t forget that writing is an effective weapon. Don’t overkill in a story. Far-right groups use bazookas to kill a fly.

6. Ask deeper questions than trying to maintain status-quo myths like “we are not racists” at the end of your article. One salient question you could keep in mind are the reasons behind racism. Which socio-economic group(s) benefits from it? What power structures does it maintain? Does history reveal why racism exists in Finland? Is it a product of fear?

7. Be especially careful of groups like the police, Supo and the Frontier Guards that claim that Finland is in danger of being overrun by “hordes of foreigners.” This is an old myth that has its roots in our history and difficult relations with Russia. It has helped these institutions to milk the state for generous funds.

8. Instead of being reactive towards immigration, look further: What place do immigrants, their children and grandchildren have in our society? Just by debating whether immigration is good or bad is losing sight of the big picture. Immigrants are here to stay and we must incorporate them into our society.  Opportunity is more effective than racism in creating a well-functioning society made up of many cultures.

9. Racism is a chronic social illness that must be met head on by the media. Silence is its most faithful culprit. When writing about immigrants, think of them as “us” not as “them.” When public officials speak of a “terrorist threat” or some criminal activity a certain national committed, they should take special care not to label the whole group. The grand majority of immigrants and refugees that live in this country are law-abiding that want to do something with their lives.

10. A culturally diverse society requires a great amount of civic knowledge, tolerance and acceptance from all of its members. For our society to be based on social justice and acceptance, all of its members irrespective of their background must strive to respect each other. Respect means acceptance of their culture and identity.

YLE: Erilaisuus pelotti ja puhutti yhä enemmän

Posted on by Migrant Tales

Comment: Here is an interesting story by YLE about the topics that fuelled the most public debate in 2010. Should it come to any surprise that at the top of the list it was immigration together with the role of religion and sexual minorities in Finland.? The story below, as so many written by the Finnish media, gives a very dim view of immigration. It seems odd that few media will write a story pointing out how the greater number of immigrants in Finland have impacted the country in a positive manner. Contrary to forty years ago, when foods like pizza were unknown to the general population,  we are today a part of the international community.

Irrespective of the fact that Finland is dependent on the global community for its economic livelihood, some in this country continue to stubbornly drive home the point that immigration is not only bad but some type of social sickness the country should avoid at all costs. Life is not, therefore, easy for some who move here.  If you are accepted into the community, for some it may mean half-way membership at the best.

Do you agree?

______

Maahanmuuttokriittisyys, uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asema sekä koulutuspolitiikka olivat vuoden 2010 puheenaiheita. Maahanmuuttajien määrä oli kymmenkertaistunut 20 vuodessa, mutta kuka tai mikä hyväksyttiin suomalaiseksi, ja mitä yritettiin pitkin hampain sietää? Entä mitä koulutuspolitiikan muutokset kertovat käsityksestämme tulevaisuuden Suomesta?

Vuosi alkoi järkyttyneissä tunnelmissa. Espoolaisessa kauppakeskus Sellossa oli vain pari päivää ennen vuodenvaihdetta kuollut useita ihmisiä ammuskelussa. Ampuja Ibrahim Shkupolli oli Kosovon albaani. Tapahtuma ei vähentänyt maahanmuuttovastaisia mielipiteitä. Maahanmuuttovastaisuus sai rinnalleen termin “maahanmuuttokriittisyys”.

Alkuvuonna ilmestyi pamfletti, jossa tutkijat ja kentällä toimineet ammattilaiset pohtivat kärjistynyttä maahanmuuttovastaisuutta ja rasismia Suomessa. Pamfletissa lakimies Husein Muhammed analysoi mediakeskustelua ja ihmetteli, kuinka hatarin asiatiedoin saattoi esiintyä asiantuntijana. Muhammedin mukaan kovasanainen ja uhkakuvia painottava maahanmuuttokeskustelu oli kiihtynyt Sellon murhenäytelmän jälkeen.

Pamfletin kirjoittajien mukaan lisääntynyt maahanmuuttovastaisuus voidaan yhdistää kaksissa viime vaaleissa kannatustaan kasvattaneisiin perussuomalaisiin, vaikka sama ilmiö näkyy muissakin puolueissa. Puhumalla ainoastaan pienten ääriryhmien ulkomaalaisvastaisuudesta vältellään asian käsittelyä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä, kirjoittajat sanoivat.

Suvaitsemattomuudella suojaudutaan muutoksilta

Uskontotieteilijä Tuomas Martikainen on tutkinut maahanmuuttajien ja uskonnollisten vähemmistöjen asemaa Suomessa. Hän nostaa vuoden 2010 ykkösaiheeksi juuri maahanmuuttovastaisuuden kärjistymisen.

– Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut hyväksyttyä. Poliittisilla puolueilla on ollut huolestuttavan vähän keinoja puuttua asiaan. Selitetään, että taantuman aikana on vaikeaa olla suvaitsevainen, mutta kyllä kyse on enemmän poliittisesta kyvyttömyydestä ottaa kantaa, Martikainen pohtii.

A foreigner’s car gets a welcome from a racist in Mikkeli. YLE

Syksyllä ilmestynyt Jera ja Jyri Hännisen kirja Tuhansien aatteiden maa ennusti, että maahanmuuttovastaisen äärioikeiston suosio kasvaa lähivuosina. Myöhemmin poliisi tiedotti, että viharikoksien määrä oli kasvanut entisestään. Joulukuussa saatiin lukea, että parahiksi ennen kevään eduskuntavaaleja oli perustettu maahanmuuttovastainen vapauspuolue.

Esimerkiksi joensuulaisten rasistinuorten keskuudessa suvaitsemattomuutta pidetään turvallisena.

– Tutkimani nuoret ajattelivat, että maahanmuuttajanuoret muuttavat arkeamme. Oma arki koettiin tavalliseksi arjeksi. Pysyvyyden ajattelu tuntui nuorista turvalliselta. Kaikenlainen erilaisuus oli näiden nuorten mielestä vastutettavaa, sanoo tutkija Sini Perho.

Hille Janhonen Abruquah puolestaan tutki maahanmuuttajanaisten ottamia arkisia valokuvia.

– Ne ovat tavallisia kuvia, joissa naiset tekevät ruokaa, siivoavat, käyvät kaupassa ja tapaavat ystäviä. Minusta ne eivät näyttäneet erityisesti maahanmuuttajanaisten kuvilta, vaan aivan tavallisten suomalaisten kuvilta, Janhonen Abruquah sanoi.

“Suomen maahanmuuttopolitiikka katsoo taaksepäin”

Suomen kotoutumislaki uudistui vuoden 2010 viimeisinä päivinä. Laki koskee nyt kaikkia maahanmuuttajia. Lisäksi kokeillaan ministeriöiden yhteistyön tiivistämistä.

Tuomas Martikaisen mielestä suomalainen maahanmuuttopolitiikka on ollut reaktiivista. On sopeuduttu siihen, mitä on jo tapahtunut.

– Valtiovallan pitäisi nähdä, että maahanmuuttajanuorten tilannetta täytyy seurata. Etnisillä ryhmillä on useita eri ongelmia uusissa kotimaissaan. Ne liittyvät koulujärjestelmään, jota heidän vanhempansa eivät tunne.

Tutkimukset osoittavat selvästi, että yhä suurempi maahanmuuttajanuoruista putoaa koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, Martikainen sanoo.

You can continue reading the story by clicking here.

YLE: Maahanmuuttajanuoret kouluttautuvat huonosti

Posted on by Migrant Tales

Comment: Here is an interesting story published by YLE on why the children of immigrants don’t excel as well at school as children born to Finnish parents.

One of the matters that bothers me about these types of stories is not only lower academic achievement but no attempt to speak to experts and ask what the causes may be. Without doing this a story like the one by YLE reinforces stereotypes that “immigrants are not as smart as Finns.” If anything, lower academic achievement among second-generation Finns shows how the system has failed and, worse, the inability of the authorities  to  address the problem.

We have mentioned on this blog that when some politicians, policy-makers and the general public speak of immigration and immigrants in Finland, they speak as if there are few problems and that the issue is far in the future. This perception could not be further from reality. The present situation shows the few tools and probably will to address the problems forcefully and effectively. Do you agree?

__________

Maahanmuuttajanuoret kouluttautuvat selvästi huonommin kuin syntyperäiset suomalaiset. Suurin ero näkyy pelkän peruskoulun suorittaneiden määrissä. Maahanmuuttajista yli neljännes jättää koulunkäynnin peruskouluun, syntyperäisistä suomalaisista noin 15 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen sanomalehti Keskisuomalaiselle tuottamasta aineistosta.

Lapsena Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista noin 23 prosenttia on käynyt korkeakoulun. Syntyperäisistä suomalaisista korkeakoulun on käynyt noin 36 prosenttia. Keskiasteen tutkintojen yleisyys on molemmissa ryhmissä on melkein sama. Lukion tai ammattikoulun on käynyt noin puolet.

Lapsena Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista parhaiten ovat kouluttautuneet saksalaiset ja heidän jälkeensä venäläiset.

Tutkimukseen poimittiin ulkomailta Suomeen vuosina 1983-1990 muuttaneita, jotka olivat saapuessaan 0-14-vuotiaita ulkomaan kansalaisia. Koulutustasoa verrattiin vuodelta 2008 samanikäisiin syntyperäisiin suomalaisiin.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi on erityisesti huolestunut maahanmuuttajista, jotka ovat käyneet vain peruskoulun. Hänen mukaansa koulutuksen puute on vakava riski työmarkkinoilla kaikille taustasta riippumatta, mutta se korostunee maahanmuuttajien kohdalla.

YLE Uutiset