Luonnossa kaikki virtaa, mikään ei pysy muuttumattomana. Ihmiset ja kansat ovat aina vaeltaneet: paimentolaiset, kauppiaat, pyhiinvaeltajat, kulkurit, kerjäläiset… Tämä perinne joutui ahtaalle vasta 1800-luvulla kun maailmankartoista loppuivat tyhjät alueet, rajavalvonta tiivistyi, vero- ja kutsuntaviranomaiset tarvitsivat väestöluetteloita, lukutaito ja byrokratia lisääntyivät, kansalaisille määrättiin velvollisuuksien lisäksi oikeuksia ja hyvinvointivaltiot alkoivat tarjota asukkailleen sosiaalietuuksia.