Reija Härkönen
Jos halutaan vastustaa rasismia ja syrjintää ja yhteiskunnan luisumista fasismin tielle, on välttämätöntä pitää nollatoleranssi poliittiselle, järjestäytyneelle rasismille.
Siksi pitää myös olla tarkkana siinä, millaiseen keskusteluun lähtee mukaan. Jopa rasisminvastaisilla keskustelupalstoilla on usein kommentoijia, jotka yrittävät estää rasismin vastustamisen peräämällä ”dialogia”.
Natsi-Saksassa hirmutapahtumia jälkeenpäin arvioitaessa suurimpana tapahtuneen mahdollistajana on pidetty vaikenevaa, tavallista väkeä. Mahdollistajien joukkoon kuuluvat myös he, jotka mielessään kieltävät yhteiskunnassa vellovan rasismin, pitävät ymmärrettävänä valkoisen miehen pelkoa mustaa miestä tai muuta muukalaista kohtaan ja vaativat keskustelua vielä siinäkin vaiheessa, kun rasistisen toiminnan on sallittu johtaa väkivaltaisuuksiin. Joillakin on puolustettavana oman läheisen oikeus rasistiseen sananvapauteen.
Jos halutaan dialogia, on oltava tarkasti selvillä, mistä keskustellaan. Ei pidä koskaan suostua keskusteluun, jossa vastapuoli vaatii ihmisten eriarvoista kohtelua syntyperän, etnisyyden, kulttuurin, uskonnon, terveydentilan tai synnynnäisten ominaisuuksien vuoksi. Koulupihan Sebastianin kanssa voidaan keskustella siitä, miksi toisten poikien äidillä on erilainen mekko, mutta suomalaisen hallituspuolueen varapuheenjohtajan kanssa ei ole syytä käydä dialogia siitä, onko johtaja-Sebastianilla oikeus toistuvasti pelotella kansaa tähän tyyliin:
”Todellisuudessa muslimien valtavirta on ajattelultaan ääriainesta ja päästessään valtaan he toteuttaisivat omia periaatteitaan. Sekä koraani, että imaamit sisäänajavat muslimeihin ajattelumallia, jonka mukaan naiset ovat miesten omaisuutta ja palvelijoita, homot pitää tappaa ja vääräuskoiset tulee käännyttää – jopa jihadin keinoin.”
”Istun Perussuomalaisten puoluetoimistolla ensimmäistä työpäivää PS-Nuorten puheenjohtajana ja keskustelemme pääsihteerin kanssa turvallisuudestamme. On vain ajan kysymys, milloin muslimeja alkaa radikalisoitua myös Suomessa. Tai itse asiassa heitähän on radikalisoitunut jo kymmeniä, ja he ovat lähteneet tappamaan Syyriaan. On siis vain ajan kysymys, milloin radikalisoituneet teurastavat Suomessa.”
Suosio nousee, ja Tynkkynen kipuaa ensin nuorisojärjestön vetäjäksi ja sitten Soinin rinnalle hallituspuoluetta johtamaan. Ja ensitöikseen hän kiiruhtaa salakuvaamaan niqabiin pukeutuneen naisen ja loukkaamaan hänen arvoaan julkisesti määrittelemällä hänet järkyttävän ideologian aivopesemäksi, säkitetyksi naiseksi, joka on pakotettu pukeutumaan valitsemaansa asuun.
Kuvakaappaus Tynkkysen FB-seinältä
Sebastian Tynkkysen politiikka, niin kuin niin monen perussuomalaisen toimijan politiikka, on mustamaalaavaa, pelottelevaa ja kansanryhmää vastaan kiihottavaa. Se ei ole dialogia, eikä sitä voi kukaan ajatteleva ihminen käsittää keskustelunavaukseksi. Tässä ajassa perussuomalaisten ajamaa politiikkaa ei ole mahdollisuutta saada läpi muuten kuin hankkimalla ehdoton määräysvalta eduskunnassa. Vaikka niin on maailmassa aikaisemmin tapahtunut, se ei tarkoita, että demokratian ydin on se, että sen pitäisi jälleen sallia tapahtuvan.
Kuvakaappaus Sebastian Tynkkysen FB-seinältä
Samaisen Sebastianin on nyt Yle nostanut nuortenohjelman mannekiiniksi, esimerkiksi muille nuorille. Tämä on Ylen Risto Kuulasmaan mielestä moniarvoisuutta. Mistä lähtien rasismin arkipäiväistäminen ja rasistisen politiikon nostaminen esikuvaksi on ollut moniarvoisuutta? Kuulasmaa pitää rasistista politiikkaa vain ”kiistakysymyksenä ” ja kertoo Ylen tarjoavan poliitikko Tynkkyselle ”alustan kohdata ja toteuttaa yhdessä.”
Toteuttaa mitä?