Olin mennyt viettämään koulujen päättäjäisiä yhteen puistoon. Kun olin jo jonkin aikaa jutellut yhden lukiolaisen kanssa, hän alkoi kysyä mistä vanhempani ovat tulleet. Vastasin Suomesta. Se on teknisesti totta koska olen adoptoitu. Sitten hän kysyi missä heidän vanhempansa tulevat. Vastasin Suomesta tietty. Sitten hän jatkoi juttelua muista asioista. Itselleni jäi ikävä tunne suuhun siitä….
Author: Sasu
Rasismin määrittäminen
Melkein jokaista ihmistä kohden on eri määritelmä rasismista. Jos Suomessa on suunnilleen viisi miljoonaa ihmistä, joten meillä on suunnilleen viisi miljoonaa eri määritelmää rasismille. Tämä voi olla vahvaa karrikointia, mutta ei ole kaukana todellisuudesta. Jos aiomme taistella rasismia meillä on oltava vähintään, jokin selvä määritelmä sille mikä on rasismi. Rasismin voi ajatella Malcolm X:än…
Robert Knox: Rotu on kaikista tärkein
Mikä on rotu yksi keskeisimmistä kysymyksistä mitä pitää kysyä. Käsitteenä rotu on hyvin nuori. Termi kehittyi 1600 ja 1700-luvuilla ”uudessa maailmassa”. Jos pitäisi määrittää jokin ideologia, joka olisi täysin eurooppalainen niin se olisi rasismi, nationalismi ja kommunismi. Muut ideologiat ovat enemmän tai vähemmän vain samojen vanhojen uskomuksien uudelleen muotoilua. Mitä muuta kapitalismi on, kuin hieno sana kuvaamaan ahneutta.
Maahanmuuttokriittyys vai pelkkää rasismia uudella kaavulla
Suomalaisia vaivaa värisokea rasismi. Kun haluamme olla rasisteja annamme asialle aivan uuden nimen. Esimerkiksi maahanmuuttokriittisyys. Jos siis olemme maahanmuuttokriittisiä niin eikö meidän sitten kannata sulkea rajat tai pysäyttää kaikki virolaiset. Virolaisethan on se suurin maahanmuuttaja ryhmä joka, tekee pimeitä keikkoja. Virolaiset ovat myös lukumääräiseksi suurin maahanmuuttaja ryhmä, ei somalit. Kuinka moni perussuomalainen olisi valmis tekemään sen. Tuskin kovinkaan moni koska, virolaiset ovat eurooppalaisia. Maahanmuuttokriittiset kohdistavat energiaansa väärään suuntaan jos ajatuksena on sosialipummien ajaminen pois tai työpaikka varkaiden kiinnisaanti. Jos se olisi tavoite niin heidän pitäisi matkustaa kolmanteen maailmaan ja alkaa kovalla äänellä taistella työsopimuksien ja niiden kunnollisen sisällönpuolesta. Mutta sehän nostaisi eurooppalaisten kesto- ja kulutustuotteiden hintoja. Maahanmuuttokriittiset eivät varmastikaan halua heikentää valkoisen rodun taloudellista ylivaltaa, eihän.
Kamppailu rasismia vastaan on usein kaksisuuntaista
Kamppailu rasismia vastaan on usein historiallisesti polarisoitunut kahteen suuntaukseen. Suvaitsevaiset, monikulttuurisuutta ihannoivat, monimuotoisuutta tukevat ja maltilliset vastaan ”suvaitsemattomat”, radikaalit, itsensä pelastajat ja pessimistit. Tämä jako menee usein valkoisten ja keskiluokkaisten värillisten ja köyhien tai muulla tavoin huonommassa asemassa olevien värillisten välillä. Toisaalta tämä jako menee enemmän valkoisten ja värillisten välillä, koska valkoiset useimmiten hakevat maltillista muutosta jos muutosta laisinkaan. Silmiin pistävää on, että värilliset helpommin siirtävät rasismi syytöksen yhteiskuntaan kuin yksilöön. Valkoiset melkeinpä rakastavat syyttää yksilöitä rasismista, mutta jättävät rakenteellisen rasismin aivan koskemattomaksi.
Nationalismi, etnosentrisyys ja rasismi
Nationalismi liitetään usein etnosentrisyyteen. Tämä yhdistämien osittain totta. Voimme sanoa nationalismin sikiävän etnosentrisestä maailman katsomuksesta mutta lapsi on kulkenut omaa tietä. Lapsi on ottanut rasismin karkkia ja mutaatioistunut joksikin aivan muuksi. Joksikin joka on erittäin eurooppalainen.
Milloin minusta tulee suomalainen?
”Olenko suomalainen?” on niitä kysymyksiä, jotka yhdistävät kaikkia toisen polven maahanmuuttajia. Mutta kaikista kipeimmin se koskettaa värillisiä. Kantasuomalaisten keskuudessa kuuluu välillä lausahdus maassa maan tavalla mutta mitä tämä sanonta oikeasti tarkoittaa.