Abdirahim Husu Hussein
Hallitustunnustelut ovat käynnissä ja Suomi etsii keskustan johdolla maahan seuraavaa hallitusta. Hallitusneuvottelussa tullaan keskustelemaan monesta asiasta yhtä aikaa. Tarkoituksena on löytää yhdistäviä asioita, joihin kaikki hallitukseen tulevat puolueet voivat sitoutua. Kaikki puolueet myös tulevat tekemään kompromisseja, hyväksymään joitain poliittisia linjoja, joita eivät itse kannata. Kaikilla puolueilla on yhteisiä ja erottavia asioita.
Keskustaa ja perussuomalaisia erottaa muun muassa puolueiden suhtautuminen maahanmuuttoon. Keskusta muun muaasa haluaa luopua ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnasta. Kovin paljon puolue ei kuitenkaan ole maahanmuuttoasioista tai etenkään pakolaispolitiikasta keskustellut, ja siksi toivoisin, että puolue paneutuisi asiaan entistä enemmän.
Omalta osaltani tein viimeksi helmikuussa keskustalle esityksiä siitä kuinka maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi kehittää tulevaisuudessa. Mukana keskustelussa olivat muun muassa suomen suurimman maahanmuuttajaverkoston Monihelin toiminnanjohtaja ja maahanmuuttaja-asioiden tutkija, jotka kommentoivat asiakirjan sisältöä. Paikalla oli myös keskustan eduskunta puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, jolle luovutin esitykseni.
Millaista maahanmuuttopolitiikkaa esitän keskustalle? Keskustan maahanmuuttopolitiikan tavoitteena pitää olla se, että ikääntyvä Suomi on avoin ja houkutteleva kohde uusille tulijoille. Maahanmuuttajat tuovat Suomeen uutta osaamista ja ovat tulevaisuuden veronmaksajia. Samalla pidetään koko Suomi asuttuna.
Lisää työperäistä maahanmuuttoa
Suomi on houkutteleva maa myös työperäiselle maahanmuutolle vain jos tulijat toivotetaan tervetulleeksi tänne. Mikäli Suomi leimautuu kovin maahanmuuttovastaiseksi, myöskään kansainväliset osaajat eivät halua tulla tänne töihin. Byrokratiasta täytyy tehdä nykyistä yksinkertaisempaa, että Suomen muuttava voi hoitaa asiansa mahdollisimman sujuvasti yhdessä paikassa.
Suomessa työikäinen väestö vähenee jatkuvasti tarvitsemme jatkossa ihmisiä hoitamaan ikääntyvää kansaa. Tilastot kertovat jatkuvasti kuinka pelkästään hoitoalalla tullaan tarvitsemaan lisäkäsiä lähivuosina. Tämä ongelma ei ratkea saksalaisilla insinööreillä, jotka ovat Suomessa työkomennuksella viisi vuotta ja jatkavat sitten seuraavaan maahan, vaikka heitäkin tarvitaan. Suomi tarvitsee kuitenkin myös ihmisiä, jotka asettuvat aloilleen tänne ja etsivät tavallista perustyötä. Suomen kielen oppiminen vie aikaa. Lisääntyvään hoivantarpeeseen täytyy alkaa varautumaan jo nyt.
Lisää pakolaisia
Pakoilaiskiintiöitä täytyy nostaa nykyisestä 750 ihmisestä. Syyrian kriisin takia Suomeen otettiin viime vuonna normaalia enemmän kiinitöpakolaisia. Tämän suunnan pitää jatkua. Kärsimyksen määrä ei valitettavasti ole maailmalla vähentynyt, ja Suomen tulee myös jatkossa kantaa kortensa kekoon entistä vahvemmin.
Turvapaikanhakijoita täytyy kohdella inhimillisesti. Lasten säilöön ottaminen on yksinkertaisesti lopetettava.
Pakolaisten kielenoppimista ja sopeutumista voidaan helpottaa sijoittamalla heidät tasaisesti ympäri Suomen ja lisäämällä kanssakäymistä kantaväestön kanssa. Tässä voivat auttaa esimerkiksi urheiluseurat ja muu yhdistystoiminta.
Kielen lisäksi, jotta uudet tulijat pysyisivät niissä kunnissa, joihin heidät sijoitetaan, heille on luotava mahdollisuus oman uskontonsa harjoittamiseen ja kielensä käyttämiseen. Näin heidän ei tarvitse muuttaa pääkaupunkiseudulle ainakaan sen vuoksi.
Parempaa kotoutumista ja kotouttamista
Jotta maahanmuuttajat kotoutuisivat paremmin perheenyhdistämisiä täytyy helpottaa. Perheensä tänne haluavan tulorajojen täytyy olla kohtuullisia. Epäselvyyksien välttämiseksi perheenyhdistämistä varten tehtävässä kuulemistilaisuudessa tulee tehdä myös dna-testi.
Kotouttaminen eli kielen ja yhteiskunnan tapojen opettaminen pitää aloittaa heti henkilön saavuttua maahan. Vuosikausien odottaminen passivoi maahanmuuttajan. Kielikursseja pitää olla riittävästi ja eri ajankohtina, sillä Suomeen integroidutaan kielellä. Näitä kielikursseja pitää järjestää monella paikkakunnalla, jotta uusi tulija saa mahdollisuuden hyötyä niistä eikä tarvitse vaihtaa asuinaluetta vain kurssin vuoksi.
Mikäli uusi tulija syyllistyy toistuvasti rikoksiin, pitää hänet voida karkottaa maasta pois. Tämä kuitenkin edellyttää että kyseessä olevaan maahan saa karkottaa. Karkotus ei voi koskea Suomessa syntynyttä henkilöä, jonka vanhemmat ovat muualta kotoisin.
Kansainvälinen Suomi
Kehitysavun osalta Suomen pitää muistaa kansainvälisiä sitoumuksensa. Matti Vanhasen kakkoshallituksessa kehitysministerinä toiminut Paavo Väyrynen nosti vuonna 2007 – 2011 välisenä aikana kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaissummaa tuntuvasti ja näin olleen olimme lähellä päästä lupaamaamme tavoitteeseen. On erikoista, että me emme saa kehitysyhteistyön osuutta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Ajat ovat huonot, mutta huono aika ei anna meille syytä laiminlyödä lupauksiamme.
Suomen täytyy olla aktiivinen toimija EU:ssa ja kansainvälisillä areenoilla pakolaisten tilanteen helpottamiseksi maailmassa. Välimerellä hukkuvat sadat ja tuhannet ihmiset kertovat Euroopan pakolaispolitiikan vakavasta epäonnistumisesta. Pakolaiset ja siirtolaiset tarvitsevat laillisia ja turvallisia keinoja päästä turvaan ja töihin. Yksi ratkaisu voisi olla Suurlähetystön myöntämä humanitaarinen viisumi, jonka avulla voi matkustaa hakemaan suojelua, ja turvapaikkahakemus käsitellään Suomessa
Yhteeveto
Suomi ei voi sulkea oviaan maailmalle koska meillä ei tällä hetkellä menee hyvin. Suurinta osaa esittämistäni asioista ei välttämättä tulla saavuttamaan seuraavien vuosien aikana, mutta pyrkimys siihen on oltava olemassa ja meidän tulee antaa Suomesta sellainen kuva, että tänne on kaikki ovat tervetulleita
Alkuperäisen blogikirjoituksen voi lukea tästä.
Tämä blogikirjoitus julkaistiin Migrant Talesissä luvalla.